Porthan-Seura
                Porthan Sällskapet

                                                                    Societas Porthan condita Aboae a. 1936

 

 

Etusivu

Yhteystiedot

Ajankohtaista

Historiikki

Arkisto

Julkaisut

 

Porthan-Seura "Porthanin kynä"
  
FIN-20014 Turun yliopisto

 

     Porthan-Seuran kevätkokous pidetään maanantaina 17.3. klo 18 Turun yliopiston Suomen kielen harjoitushuoneessa (Fennicum, Henrikinkatu). Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos

 

 

 

 

Porthan-Seuran perustivat 27.5.1936 Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan professorit.

Turun yliopisto 1930-luvulla (TY:n kokoelmat)

Henrik Gabriel Porthanin esimerkin mukaisesti Seura on monitieteinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää oppihistoriallista erityisesti Turun Akatemian aikaan ja Porthaniin liittyvää tutkimusta. Tätä tarkoitusta se pyrkii toteuttamaan järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, toimittamalla aikakauskirjoja, julkaisemalla tutkimuksia sekä avustamalla tieteenharjoittajia (Ote seuran säännöistä)> Säännöt
 


Seuran toimintamuodot ovat julkaisutyö sekä esitelmä- ja luentotilaisuudet.

Seuran päätehtävä on ollut Henrik Gabriel Porthanin koottujen teosten (Opera omnia) julkaisemisen. Ensimmäinen osa ilmestyi v. 1939 Porthanin syntymän 200-vuotismuiston merkeissä; viimeinen osa (XIII) ilmestyi v.  2007. Vuonna 2008 seura on perustanut verkkojulkaisun Auraica.

Seuran muuksi toiminnaksi ovat vakiintuneet vuosittaiset kevät- ja syyskokoukset ja niiden yhteydessä pidetyt   70 vuoden aikana seuran kokouksissa on  esitetty puolen toistasataa esitelmää, Porthanin hengen mukaisesti hyvin monilta eri aloilta: suomalaisesta kansanperinnöstä ja suomen kielestä, Suomen historiasta, aatehistoriasta, filosofiasta, Turkuun ja sen ympäristöön liittyvistä aiheista, arkkitehtuurista, maantieteestä, luonnonilmiöistä, lääketieteestä jne.  — Seura on muuttunut humanistisesta oppihistorialliseksi ja monitieteiseksi yhdistykseksi.

Jäsenet: Seura kutsuu työjäsenikseen ansioituneita kotimaisia tieteenharjoittajia ja kirjeenvaihtajajäsenikseen huomattavia ulkomaisia tiedemiehiä. Seura voi myös kutsua kunniajäseniä, ja kaikki asianharrastajat voivat liittyä seuran vuosijäseniksi tai kannattaja–jäseniksi. Seuralla on  2 kunniajäsentä, 159 työjäsentä, 35 kirjeenvaihtajajäsentä ja 11 vuosijäsentä.

H.G.Porthan (1739-1804)

Henrik Gabriel Porthan
(8.11.1739 - 16.3.1804) Turun Akatemian humanisti, s. Viitasaarella kirkkoherran poikana, opiskeli Turun Akatemiassa, puolusti väitöskirjaansa Relevationi quid debeat philosophia nostra v. 1758, Turun Akatemian kirjastonhoitaja 1772-1777 ja kaunopuheisuuden professori 1777-1804.
«1700-luvun viimeisiä vuosikymmeninä Akatemian professori suorastaan antoi nimen kokonaiselle aikakaudelle. Suomen sivistyshistoriassa ns. kustavilaista aikaa sanotaan Porthanin ajaksi. Henrik Gabriel Porthan loi ajan kulttuuri-ilmapiirin ja edisti merkittävästi taloudellista kehitystä. Hän oli Suomen historiantutkimuksen ja maantieteen isä, uranuurtaja kansanrunoudentutkimuksen, kielentutkimuksen ja kasvatustieteen alueilla. Porthania voi myös sanoa Suomen ensimmäi-seksi lehtimieheksi, kun hän neljännesvuosi-sadan toimitti maan ensimmäistä sanomalehteä, Åbo Tidningaria».  (Seikko Eskola, Suomen professorit  [Professoriliitto 2000],  s. XXVI).
Porthan oli suosittu opettaja, jonka aate-maailmaan vaikuttivat uushumanistiset virtaukset. V. 1779 hän teki merkittävän tutkimusmatkan Göttingeniin. Porthan luennoi retoriikasta, runoudesta ja antikviteeteista latinaksi ja ruotsiksi. Lisäksi hän opetti mm. filosofiaa, psykologiaa, kasvatusoppia ja historiaa (F. M. Franzén,
Minne af kanzlirådet Henrik Gabriel Porthan).
Porthan julkaisi  väitöskirjasarjoina tutkimuksia Suomen kansanrunoudesta, kielestä ja murteista sekä
keskiajan historiasta. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat De Poësi Fennica, jossa hän mm. kumosi käsitykset suomen ja heprean sukulaisuudesta, Historia Bibliothecae Academiae Aboënsis ja päätyö 56 väitöskirjan sarjana vv. 1784-1800 ilmestynyt Paavali Juustenin Suomen Piispainkronikan selitysteos M. Pauli Juusten Chronicon Episcoporum Finlandensium.
Porthan matkusti runsaasti Suomessa. Hän keräsi systemaattisesti tietoja Suomen paikkakunnista ja korjasi Suomea koskevaa tietoutta ajan maantieteen oppikirjoissa. Porthan oli panemassa alkuun Suomen Talousseuraa v. 1797 ja v. 1770 hän perusti ystävineen Aurora-seuran ja toimitti tämän julkaisemaa Suomen ensimmäistä sanomalehteä
Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Åbo. Ks.  Porthanin elämäkerta Kansallisbiografiassa  (Kari Tarkiainen).

"Lumen litterarum ac philosophiae superstitioni & fanaticismo valide utique obsistit"

 (Porthanin val(a)istusteesi, v. 1788)


Porthan-Seura 2012