Suomeksi Pa svenska In English
KTS Kirjallisuudentutkijain Seura
 
  AJANKOHTAISTA TAPAHTUMAKALENTERI AVAIN  


 

 
ESITTELY
MITENJASENEKSI
TOIMINTA
POSTITUSLISTA
HALLITUS JA YHTEYSTIEDOT
SAANNOT
SEURAN HISTORIAA
LINKKEJA

 






Ajankohtaista

Tältä sivulta löydät tietoja KTS:n toiminnasta ja seuran järjestämistä tapahtumista.

Kirjoituskutsu Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen numeroihin 1 ja 3/2021

Kutsumme kirjoittajia Avaimen vuoden 2021 ensimmäiseen ja kolmanteen numeroon. Toivomme mukaan kirjallisuudentutkimukseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita sekä muita kirjallisuutta ja kirjallista elämää käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä muista kirjallisuustieteellisistä julkaisuista.

Refereeartikkelin pituus tulee olla 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Muita kirjoituksia varten on kaksi kategoriaa, joista pidempi voi olla 15 000–30 000 ja lyhyempi 10 000–20 000 merkkiä välilyönteineen. Pidemmän kirjoituksen aiheeksi sopii kirjoitus, jossa aineiston kuvauksen ja analyysin sijasta keskitytään (kirjallisuuden)tutkimukselliseen teemaan, teoreettiseen keskusteluun tai metodologiaan. Lyhyemmiksi jutuiksi kutsumme yleistajuisia ja laajalle yleisölle sopivia tekstejä kirjallisuuteen, kirjallisuusinstituutioon tai sen tutkimukseen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Tyyliltään ja muodoltaan vapaamuotoisempia lyhyempiä kirjoituksia jaetaan linkkien välityksellä kirjallisuudesta kiinnostuneelle yleisölle sosiaalisessa mediassa ja kirjallisuuteen keskittyvillä sivustoilla.

Ehdotukset refereeartikkeleiksi lähetetään valmiina käsikirjoituksina. Esseiden, katsausten, arvostelujen ja haastattelujen aiheet voivat olla vapaamuotoisempia.

Numeron 1/2021 artikkelimuotoisten ehdotusten deadline on 30.11.2020. Muiden kirjoitusten toimitusaikataulusta sovitaan erikseen päätoimittajien kanssa, mutta niiden deadline on 7.1.2021.

Numeron 3/2021 artikkelimuotoisten ehdotusten deadline on 12.4.2021. Muiden kirjoitusten toimitusaikataulusta sovitaan erikseen päätoimittajien kanssa, mutta niiden deadline on 19.5.2021.

Otamme jatkuvasti vastaan artikkeleihin, arvosteluihin ja muihin teksteihin liittyviä julkaisuehdotuksia seuraavia numeroita ennakoivasti.

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain käyttää digitaalista OJS-julkaisujärjestelmää journal.fi. Järjestelmää käytetään myös lehden toimitustyössä. Kirjoittajien tulee kirjautua järjestelmään journal.fi-sivuston kautta ja tarjota artikkeleita ja muita kirjoituksia sen kautta. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, pyydämme ottamaan yhteyttä toimitussihteeriin (jari.kakela_at_gmail.com).

Kirjoituksia koskevissa muissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä päätoimittajiin: Lotta Kähkönen lotta.kahkonen_at_utu.fi ja Riitta Jytilä riijyt_at_utu.fi

Avaimen ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: https://journal.fi/avain/about/submissions.

***

TIEDOTE 2.9.2020

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen päätoimittajat kaudella 2021-2022 ovat Lotta Kähkönen ja Riitta Jytilä. KTS:n hallitus ja Avaimen toimitusneuvosto valitsivat Kähkösen ja Jytilän yksimielisesti lehden päätoimittajiksi.

Nykyinen päätoimittajakaksikko Anna-Leena Toivanen ja Joel Kuortti päätoimittavat Avaimen numero 3/2020. Avain 4/2020 on teemanumero, jonka vierailevia päätoimittajia ovat Karoliina Lummaa ja Elsi Hyttinen. Teemanumeron aiheena on Metsä.

***

TIEDOTE 31.8.2020

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain siirtyy kokonaan avoimeksi julkaisuksi

Kirjallisuudentutkijain Seuran hallitus ja Avaimen toimitusneuvosto ovat jo pitkään käyneet keskusteluja Avaimen siirtämisestä kokonaan avoimeksi julkaisuksi. Avain on ollut tilausmaksullinen lehti ja sen embargoaika on ollut 12 kuukautta, minkä jälkeen lehti on ollut avoimesti luettavissa journal.fi-palvelussa. Ajan tiedepoliittista kehitystä kuunnellen ja lehden etua ajatellen Kirjallisuudentutkijain Seuran hallitus ja Avaimen toimitusneuvosto ovat nyt päättäneet muuttaa Avaimen täysin avoimeksi julkaisuksi (golden access). Tämä tarkoittaa sitä, että Avain on julkaisuhetkellään kokonaan avoin ilman julkaisuviivettä eli heti ilmestyttyään kaikkien luettavissa sähköisesti. Seuran jäsenet sekä Avaimen vuositilaajat saavat lisäksi painetun lehden entiseen tapaan.

Viime vuosina avoimesta julkaisemisesta on tullut yhä vahvempi tiedejulkaisemisen suunta (ks. https://avointiede.fi/fi/julistus). Tätä havainnollistaa esimerkiksi se, että Suomen Akatemia on osa kansainvälistä tutkimusrahoittajien cOAlition S-ryhmää, joka tukee tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta avoimen julkaisemisen suunnitelman Plan S:n päämäärien mukaisesti (ks. https://www.aka.fi/avoin_tiede). KTS:n hallitus ja Avaimen toimitusneuvosto katsovat, että Avaimen siirtämisestä täysin avoimeksi julkaisuksi on suurta hyötyä esimerkiksi opetuksessa sekä lehden tunnettuuden edistämisessä. Lisäksi se mahdollistaa Avaimen liittymisen DOAJ-rekisteriin eli verkossa olevaan Directory of Open Access Journals -julkaisukanavan hakemistoon, johon Tieteellisten Seurain Valtuuskunta on kannustanut tieteellisiä lehtiä liittymään. Esimerkiksi Plan S vaatii julkaisemista laadukkaassa avoimen julkaisemisen kanavassa, ja sen kriteerien mukaan lehden tai julkaisualustan tulee olla rekisteröity DOAJ-tietokantaan ja julkaisuarkisto OpenDOAR-tietokantaan (ks. https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/plan-s-toukokuu-2019/).

Toivomme, että myös Seuran jäsenistö näkee päätöksen Avaimen muuttamisesta kokonaan avoimeksi julkaisuksi positiivisena edistysaskeleena, joka parantaa kirjallisuudentutkimuksen saavutettavuutta, lisää lehden näkyvyyttä ja osoittaa Avaimen seuraavan tiedejulkaisemisen kehitystä ja tiedepolitiikan suuntia. Mikäli asia herättää kysymyksiä, Kirjallisuudentutkijain Seuran puheenjohtaja Reeta Holopainen (puheenjohtaja.kts@gmail.com) vastaa niihin mielellään koko syyskuun ajan.

***

TIEDOTE 19.3.2020

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen maksumuuri on poistettu toistaiseksi. Tällä eleellä Seura haluaa mahdollistaa opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsyn lukemaan lehteä ja löytämään lähteitä tilanteessa, jossa kirjastot ovat kiinni.


Avain on vapaasti luettavissa osoitteessa: https://journal.fi/avain/

***

Kirjallisuudentutkijain Seura hakee päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimelle vuosille 2021-2022


Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on vertaisarviointia käyttävä kirjallisuudentutkimuksen julkaisu. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi Avain julkaisee esseitä, katsauksia, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja sekä kirja-arvosteluja. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Avain tarjoaa näköaloja ajankohtaisiin kirjallisuudentutkimuksen teemoihin ja keskusteluihin. Avain publicerar artiklar också på svenska.

Päätoimittajuutta haetaan pääasiassa työpareina kaksivuotiselle kaudelle. Ainakin toisen päätoimittajista on hyvä olla väitellyt. Haussa kannustamme instituutioiden väliseen yhteistyöhön: päätoimittajat voivat siis olla eri yliopistoista ja oppiaineista. Vuosittain Avaimella on yksi kutsuttu teemanumero, jonka toimittamisesta vastaa vieraileva päätoimittaja(pari).

Tiedejulkaiseminen on aktiivisen muutoksen tilassa, ja Avaimen tulevat päätoimittajat ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen tulevaisuuden julkaisumuotoihin.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään osoitteeseen sihteeri.kts(at)gmail.com 20.4.2020 mennessä. Päätoimittajat valitsee Seuran hallitus yhdessä Avaimen toimitusneuvoston kanssa.

***

Kirjoituskutsu Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2020 numeroihin 2 ja 3

Kutsumme kirjoittajia Avaimen vuoden 2020 toiseen ja kolmanteen numeroon. Numeroilla ei ole erityisiä teemoja. Toivotamme tervetulleiksi kirjallisuudentutkimukseen liittyviä – myös moni- tai poikkitieteellisiä – artikkeleita sekä muita kirjallisuutta ja kirjallista elämää käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta tai muusta kirjallisuustieteellisestä julkaisusta. Otamme myös jatkuvasti vastaan julkaisuehdotuksia artikkeleista, arvosteluista ja muista teksteistä.

Refereeartikkeleiksi tarkoitetut käsikirjoitukset ovat pituudeltaan 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Katsauksien, esseiden ja muiden vapaamuotoisempien kirjoitusten laajuudesta sovitaan päätoimittajien kanssa. Avaimen ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: https://journal.fi/avain/about/submissions.

Numeron 2/2020 artikkeliehdotusten deadline on 1.4.2020. Muiden kirjoitusten deadline on 22.4.2020.

Numeron 3/2020 artikkeliehdotusten deadline on 8.6.2020. Muiden kirjoitusten deadline on 17.8.2020.

Ehdotukset refereeartikkeleiksi lähetetään sähköisesti valmiin käsikirjoituksen muodossa, ei abstraktimuotoisena. Ehdotukset esseiden, katsausten, arvostelujen ja haastattelujen aiheista voivat olla vapaamuotoisempia.

Avain käyttää digitaalista OJS-julkaisujärjestelmää journal.fi. Järjestelmää käytetään myös lehden toimitustyössä. Pyydämme lehden lukijoita ja kirjoittajia kirjautumaan järjestelmään journal.fi-sivuston kautta ja tarjoamaan artikkeleita, arvosteluja ja muita puheenvuoroja sen kautta. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä toimitussihteeriin (jari.kakela_at_gmail.com). Kirjoituksia koskevissa muissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä päätoimittajiin.

Avaimen ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: https://journal.fi/avain/about/submissions.

Päätoimittajien yhteystiedot:
Joel Kuortti joel.kuortti_at_utu.fi; Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen_at_uef.fi

***

CALL FOR PAPERS
Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2020: AISTIT
6.-8.5. 2020, Tieteiden talo, Helsinki


Keynote-puhujat:

Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Ruotsi
Siru Kainulainen, Turun yliopisto
Merja Polvinen, Helsingin yliopisto

 ESITELMÄKUULUTUS

Kirjallinen ilmaisu nojaa vahvasti aisteihin ja aistimuksellisuuteen. Aistivaikutelmat syntyvät esimerkiksi visuaalisista kuvista, kuten lumihiutaleista Kitty Štšerbatskajan turkismuhvilla tai hiostuneista enkelinkiharoista Tadzion ohimoilla. Visuaalisuutta edustavat myös kielikuvat, kuvarunot, esinerunot (Dinggedicht), kuvituskuvat ja kansikuvataide. Tekstin rytmi, äännemaailma ja onomatopoetiikka ovat esimerkkejä kirjallisuuden auditiivisuudesta. Haju- ja makuaisteja hyödynnetään runsaasti synestesiassa, mutta ne kytkeytyvät myös kirjallisuuden runsaslukuisiin ruokailukohtauksiin. 

Viime aikoina kirjallisuudentutkimuksessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, miten kirjallisuuden keinoin voidaan esittää puuttuvia, ylikorostuneita tai rajoittuneita aisteja sekä ei-inhimillisten olentojen aisteja ja aistimuksia, yliluonnollisia aisteja unohtamatta. 

Myös lukeminen on aisteihin vetoava kokemus. Kirjan paino, sivujen karheus ja painopaperin tuoksu, kuvituksen ja tekstin yhteispeli, lukuympäristö sekä kirjallisuuden tuottamat mielikuvat luovat ja ohjaavat lukukokemusta. Kirjan lukeminen voi lisäksi herättää vahvoja makuihin ja hajuihin liittyviä muisti- ja mielikuvia. Kosketuksen merkitystä on korostettu etenkin lapsilukijoiden kohdalla sekä suhteessa kirjan materiaalisuuteen että lukuhetkeen.

Lukemiseen liittyvät aistikokemukset ovat tällä hetkellä murroksessa; paperisen kirjan rinnalle on noussut ääni- ja e-kirja, aikuisille julkaistaan yhä enemmän kuvakirjoja ja toiminnalliset kosketus- ja luukkukirjat ovat vakiinnuttaneet asemansa pienten lasten suosikkien joukossa. Digitaalisuus muuttaa lukemisen aistimuksellisuutta monilla tavoilla. 

Kirjallisuudentutkijain Seuran järjestämät Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2020 paneutuvat aisteihin kirjallisuudessa. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, kasvatustieteiden, vammaistutkimuksen ja eläintutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme aistien roolista ja representaatiosta kirjallisuudessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.

Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista:
- Aistit ja aistimuksellisuus kirjallisuudessa
- Aistit, lajit ja tyylit
- Aistit ja muisti
- Aistit, teknologia ja kirjallinen kulttuuri
- Ei-inhimilliset aistit
- Intermediaalisuus
- Lukemisen aistimuksellisuus
- Kirjallisuus ja auditiivisuus
- Kirjan ja kielen materiaalisuus
- Kirjallisuus ja visuaalisuus
- Puuttuvat, rajoittuneet tai ylikorostetut aistit ja aistimukset
- Yliluonnolliset aistit
- Ympäristön aistiminen
- Älyn ja aistien vastakkainasettelu

Tai esitysabstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin (kunkin työryhmän laaja kuvaus löytyy tämän tiedoston lopusta):

- Runo ja ääni: Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
- Mediaalisuudet ja modaalisuudet: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
- Queerit häivähdykset ja muut aistimukset: Elsi Hyttinen, (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti (joonas.s.santti@jyu.fi)
- Työryhmäehdotus: Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa: Katri Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
- Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen risteyskohdassa: Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.luhtala@uef.fi ja Helinä Ääri, Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
- Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi ), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
- Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa: Jaana Pesonen (jaana.j.pesonen@helsinki.fi) ja Sirke Happonen (sirke.happonen@helsinki.fi)

Teemaan sopivia esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä pyydetään lähettämään viimeistään 15.2.2020 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com ja ilmoittamaan samalla, jos esitelmää tarjotaan tiettyyn työryhmään. Jos sinulla on kysymyksiä liittyen työryhmän sisältöihin, voit olla suoraan yhteydessä työryhmien puheenjohtajiin. Pääsääntöisesti esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi. Työryhmän vetäjiltä voi tiedustella tarkemmin, millä kielellä esitelmän voi pitää.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tutkimushanke-esittelyehdotukseen tulee sisältyä lyhyt, enintään 300 sanan mittainen esittely hankkeesta, josta käyvät ilmi vähintäänkin hankkeen keskeinen sisältö, tavoitteet, toteuttaminen sekä sen jäsenten nimet ja yhteystiedot.

Teeman ulkopuolinen esitelmäehdotus. Työryhmien tai yksittäisten esitelmien ei tarvitse kytkeytyä päivien pääteemaan, vaan ohjelma on avoin myös muille tutkimusaiheille. Tällaiset ehdotukset tehdään samoilla periaatteilla kuin yllä on esitetty.

Huomaathan, että hyväksytyt abstraktit julkaistaan osana konferenssin ohjelmakirjasta. Jos et halua abstraktiasi julkaistavaksi, ilmoita siitä abstraktin lähettämisen yhteydessä.

Kirjallisuudentutkimuksen päivien ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Helsingin yliopiston kirjallisuusoppiaineet ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com


CALL FOR PAPERS
Litteraturforskningadagarna 2020: SINNEN
6-8.5.2020, Vetenskapernas hus, Helsingfors


Keynote-talare:

Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Sverige
Siru Kainulainen, Åbo universitet
Merja Polvinen, Helsingfors universitet

CALL FOR PAPERS

Litterär gestaltning grundar sig starkt på sinnen och sinnesförnimmelser som till exempel skapas med hjälp av visuella bilder, såsom snöflingorna på Kitty Stjerebatskajas pälsmuff eller de svettiga, änglaliknande lockarna på Tadzios tinningar. Det visuella representeras även av metaforer, bilddikter, tingdikter (Dinggedicht), illustrationer och pärmbildskonst. Textens rytm, ljudvärld och onomatopoetik är exempel på litteraturens auditiva dimension. Lukt- och smaksinnen utnyttjas rikligt i synestesi, men används även i de otaliga matscener som finns i litteraturen. 

På senare tid har litteraturforskningen allt mer fokuserat på hur litterära grepp kan användas för att skildra sinnen som saknas, är begränsade eller översinnliga, för att inte glömma icke-mänskliga varelsers sinnen och sinnesförnimmelser. 

Även läsningen som sådan är en erfarenhet vädjar till sinnena. Bokens tyngd, sidornas strävhet och papprets doft, samspelet mellan illustrationer och text, omgivningen man läser i och de föreställningar som litteraturen framkallar skapar och styr läsupplevelsen. Läsningen av en bok kan även väcka starka minnen av och föreställningar om smaker och dofter. Betydelsen av beröring har betonats framför allt bland barnläsare samt i relation till bokens materialitet och själva lässtunden.

De olika sinnesförnimmelser som förknippas med boken befinner sig för tillfället i en brytningstid; ljud- och e-boken har blivit allt viktigare vid sidan om pappersboken, det publiceras allt fler bilderböcker för vuxna och interaktiva taktila böcker och flikböcker har fått en etablerad ställning som favoriter för små barn. Digitaliseringen förändrar de sinnesförnimmelser som förknippas med läsning och läsningens sinnlighet på många sätt. 

Litteraturforskningsdagarna 2020, som arrangeras av Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS), fördjupar sig i sinnen i litteraturen. Temat öppnar för ett mångvetenskapligt angreppssätt på litterära kulturer. Vi hoppas även att perspektiv från kulturstudier, filologi, pedagogik, cripteori och djurstudier samt många andra discipliner får berika vår syn på sinnens roll och representationer av sinnen i litteraturen. Även filosofiska och metodologiska tillvägagångssätt och abstrakt från andra discipliner välkomnas. Det är även möjligt att presentera forskningsprojekt på konferensen.

Abstracten kan knyta an till konferensens tema ur exempelvis följande synvinklar:
- Sinnen och sinnesintryck i litteraturen
- Sinnen, genrer och stil
- Sinnen och minne
- Sinnen, teknologi och litterär kultur
- Icke-mänskliga sinnen
- Intermedialitet
- Läsningens sinnlighet
- Litteratur och det auditiva
- Bokens och språkets materialitet
- Litteratur och visualitet
- Sinnen och sinnesintryck som saknas, är begränsade eller överbetonade
- Övernaturliga sinnen
- Sinnliga miljöförnimmelser
- Motsättningen mellan intellektuellt och sinnligt

Abstracts kan också erbjudas direkt till följande arbetsgrupper (beskrivningar av grupperna i fråga hittas i slutet av detta CFP):

- Runo ja ääni: Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
- Mediaalisuudet ja modaalisuudet: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
- Queerit häivähdykset ja muut aistimukset: Elsi Hyttinen, (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti (joonas.s.santti@jyu.fi)
- Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa: Katri Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
- Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen risteyskohdassa: Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.luhtala@uef.fi ja Helinä Ääri, Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
- Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
- Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa: Jaana Pesonen (jaana.j.pesonen@helsinki.fi) ja Sirke Happonen (sirke.happonen@helsinki.fi)

Föredragsabstracts och förslag till forskningsprojektpresentationer skickas in senast 15.2.2020 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Av abstractet ska framgå om det erbjuds en viss arbetsgrupp. Frågor angående arbetsgruppernas innehåll riktas direkt till arbetsgruppernas ordförande (se kontaktuppgifter ovan). I allmänhet kan föredrag på Litteraturforskningsdagarna hållas på finska, svenska, engelska  eller samiska språk; arbetsgruppernas ordförande kan informera om vilka språk föredrag som ingår i arbetsgrupper kan hållas på.

Föredragsabstracts ska innehålla föredragets rubrik, en beskrivning om max 300 ord samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Seminariets organisationskommitté samlar individuella abstracts till tematiska arbetsgrupper.
Förslag till forskningsprojektpresentationer ska innehålla en max 300 ord lång beskrivning av forskningsprojektet. Beskrivningen bör innehålla projektets centrala innehåll, målsättningar och planer för förverkligande, samt projektmedlemmarnas namn och kontaktinformation.

Föredragsabstracts utan anknytning till temat: Arbetsgrupper eller individuella föredrag måste inte knyta an till seminariets huvudtema utan programmet är öppet även för andra forskningsområden. Föredrag utan anknytning till temat följer samma instruktioner som för temaanknutna abstracts.
Observera att godkända abstracts publiceras som en del av konferensprogrammet. Om du inte vill att ditt abstract publiceras, vänligen meddela detta i samband med att abstractet lämnas in.

Litteraturforskningsdagarna och den därtill hörande doktorandworkshopen arrangeras av litteraturämnena vid Helsingfors universitet och Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontaktadress: ktsseminaari@gmail.com


CALL FOR PAPERS
The Annual Conference of the Finnish Literary Research Society 2020: SENSES
6.–8.5.2020, The House of Sciences and Letters, Helsinki


Keynote speakers:

Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Sweden
Siru Kainulainen, University of Turku
Merja Polvinen, University of Helsinki

CALL FOR PAPERS

Literary expression relies strongly on senses and sensory effects. Sensory impressions emanate for example from visual effects, such as the snowflakes on Kitty Shcherbatskaya’s fur muff or the clammy angelic curls on the temples of Tadzio. Visuality is present also in tropes, visual poetry, object poetry (Dinggedicht), illustrations and cover art. The rhythm, sounds and onomatopoetics of a text exemplify the auditive qualities of literature. Senses of smell and taste are often used in synesthesia, but they are also an integral element in the numerous descriptions of meals and eating in literature.

In recent years literary studies has increasingly focused on how literature is able to represent missing, over-developed or restricted senses, supernatural senses or the senses and sensations of non-humans.

Reading is, itself, also a sensory experience. It is governed by the weight of a book, roughness of its pages, and the smell of printed paper, the interplay between text and illustration, the concrete places of reading and the attitudes people have towards literary reading as an activity. Reading a book can also evoke strong personal memories or impressions of taste and smell. The importance of touch has been emphasised especially in relation to child readers as well as in relation to the materiality of the book and the embodied experience of reading.

Sensory experiences of reading are currently changing; the paper book has been complemented by e-books and audio books. At the same time, an increasing number of illustrated books are being published for adult readers, and functional touch or lift-the-flap books have become favourites among children. Digitalisation changes the sensory aspects of reading in many ways.

The Annual Conference of the Finnish Literary Research Society in 2020 focuses on senses in literature. The theme allows for interdisciplinary approaches to literary cultures, and we thus invite proposals that draw on e.g. cultural studies, philology, educational sciences, disability studies, animal studies to enrich our notions of the role and representations of senses in literature. Philosophical and methodological approaches as well as abstracts from other disciplines are also welcome. The conference also welcomes presentations of research projects.

The abstracts can approach the theme of the conference from the following angles:

– Senses and sensory effects in literature
– Senses, genres and styles
– Senses and memory
– Senses, technology and literary culture
– Non-human senses
– Intermediality
– Sensory aspects of reading
– Literature and auditive experiences and effects
– Materiality of reading and materiality of the book as an object
– Literature and visuality
– Missing, restricted or over-developed senses and sensations
– Supernatural senses
– Sensing the environment
– Juxtaposition of reason and the senses

Abstracts can also be submitted directly to the following working groups (a description of each group can be found at the end of this CFP):

- Runo ja ääni: Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
- Mediaalisuudet ja modaalisuudet: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
- Queerit häivähdykset ja muut aistimukset: Elsi Hyttinen, (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti (joonas.s.santti@jyu.fi)
- Työryhmäehdotus: Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa: Katri Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
- Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen risteyskohdassa: Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.luhtala@uef.fi ja Helinä Ääri, Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
- Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi ), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
- Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa: Jaana Pesonen (jaana.j.pesonen@helsinki.fi) ja Sirke Happonen (sirke.happonen@helsinki.fi)

We invite you to send thematically pertinent abstracts and research project introductions by no later than 15 February 2020 to ktsseminaari@gmail.com. Proposals can be sent in Finnish, Swedish, English, and Saami. For further information on the language of presentations or other matters, please contact the moderator(s) of the workshop.

Presentation proposals must include the title of the presentation, a description no longer than 300 words, the name and contact information of the presenter. The organizing committee of the seminar compiles individual abstracts into thematic working groups.

Research project introduction proposals must include a description of the research project no longer than 300 words. The description should include at least the central substance, objectives, and implementation of the project, as well as the project members and their contact information.

Presentation proposals unrelated to the theme. Working groups or individual presentations do not necessarily need to pertain to the seminar’s main theme, as the program is open to other research subjects as well. Proposals that fit this category are submitted according to the same principles as theme-related proposals.

Please note that the accepted abstracts will be included in the programme of the conference. If you do not wish your abstract to be published in the programme, kindly notify the organisers when submitting your proposal.
The Annual Conference of the Literary Research Society and the workshop for Ph.D. students are organised jointly by the literature disciplines of the University of Helsinki and the Literary Research Society (KTS).

For further information, please contact us at ktsseminaari@gmail.com


TYÖRYHMÄT * ARBETSGRUPPER * WORKSHOPS

Runo ja ääni

Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)

Työryhmämme lähtökohtana ovat runon kuulo-aistiin vetoavat ominaisuudet ja suomen kielen ääni-sanan monimerkityksisyys. Ääni voi tarkoittaa sekä puheääntä että muita ääniä, kun esimerkiksi englannissa molemmille on oma sanansa: voice ja sound

Ääni on monin tavoin läsnä runoudessa. Runous on ymmärretty aikojen saatossa niin lauluksi kuin puheeksi, ja runoutta on luonnehdittu korvan taiteeksi. On kuitenkin myös sellaista runoutta, joka ei sovellu ääneen luettavaksi tai joka puhuttelee pikemmin näkö- kuin kuuloaistia. Tällaisestakin runoudesta puhuessamme käytämme silti usein äänen käsitettä. Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen esitelmiä, joissa tarkastellaan runoutta äänen näkökulmasta. Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi laululyriikkaa, lavarunoutta, puhujuutta, runon moniäänisyyttä, runon yhteyksiä musiikkiin, rytmiä ja mittaa, suullista runoperinnettä, typografiaa auditiivisuuden luomisen keinona tai äänirunoutta. 

Lähetä enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä aiheestasi sekä esitelmäsi nimi ja yhteystietosi 31.1.2021 mennessä osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Voit pitää esitelmäsi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.  

***

Mediaalisuudet ja modaalisuudet

Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi 

Medioista ja uusista esittämisen muodoista keskusteltaessa kirjallisuudentutkijat kohtaavat käsitteellisen sekamelskan, jossa vilahtelevat termit mediaalisuus ja modaalisuus ja etuliitteet kuten inter-, trans-, multija re-/de-. Mitä tutkija tarkoittaa, kun hän käyttää jotain käsitettä, ja miten käsiteyhdistelmät eroavat toisistaan? Maailmalla asiasta on eri koulukuntia. Mannermainen tutkimus saattaa esimerkiksi keskittyä mediasta toiseen toistuvien ilmiöiden diakroniseen kehittymiseen, kun taas angloamerikkalainen tutkimus voi pyrkiä korostamaan mediateknologioiden materiaalisia ja ideologisia ominaisuuksia. 

Käsiteyhdistelmät ovat pitkään olleet Suomessa käytössä mediatutkimuksessa, taiteiden tutkimuksessa ja käännöstieteessä, mutta jaetun dialogin perusta puuttuu, eikä aihepiiriä koostavaa esitystä taida olla julkaistu sitten Kai Mikkosen Kuva ja sana -kirjan (2005). 

Haasteena olisikin toimittaa tieteenalojen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä yhdistävä uusi suomenkielinen artikkelikokoelma, jota lähteä työstämään työryhmän jäljiltä. Toteutus voisi ottaa mallia kansainvälisistä teoksista kuten Gabriele Ripplin Handbook of Intermediality: Literature – Image – Sound – Music (2015), joihin taiteiden-, kielten- ja kulttuurintutkijat ovat kirjoittaneet nykypäivän mediaalisuuksien ja modaalisuuksien tutkimisen poikkitieteellisestä muutoksesta. Kotimaisen kokoelman vahvuutena voisi olla paikallisten ominaispiirteiden tunnistaminen – millä kaikilla tavoin meillä tutkitaan kirjallisuuden ja lukemisen aisteilla kokemista ja missä?

*

Queerit häivähdykset ja muut aistimukset

Elsi Hyttinen, TY (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti, JyU (joonas.s.santti@jyu.fi)
 
Millaisia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä aistikokemusten representaatioita ja aistimuksellisia esittämisen tapoja (figuurit, konventiot, lajit, tyylilajit) on historiallisesti liitetty queeriin? Entä nykykulttuurissa? Homoseksuaalisuus ja homoseksuaalinen (mies)subjektihan on esimerkiksi yhdistetty aistiherkkyyteen – feminiininen esteetti ja camp. Kuinka nämä ja muut queerit kytkökset näkyvät suomalaisessa kirjallisuudessa?
Entä onko olemassa jonkinlaista aistimellista, materiaalista queer-kokemusta näiden esittämisen konventioiden ulkopuolella? Kuinka pitäisi ajatella kirjallisuuden ja sen ulkopuolisen maailman suhde?

Työryhmän esitelmät voivat liittyä queeriin tekstin mahdollisuutena tai merkityspotentiaalina, mutta myös erilaisiin kulttuurisesti koodattuihin queer-identiteetteihin ja niiden representaatioon. Toivotamme tervetulleiksi sekä tapaustutkimukset että teoreettisesti pohdiskelevat esitykset, jotka voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin:

Aistillisuuden korostuminen ja eksessiivisyys
Queer affektiivisuus ja tekstien / esitysten aistivaikutus (myös poliittisen vaikuttamisen kannalta)
Kirjaesineen materiaalisuus, multimodaalisuus ja menetelmälliset ratkaisut esimerkiksi kokeellisessa queer-kirjallisuudessa
Aistien sukupuolisuus trans-kertojia hyödyntävissä romaaneissa tai trans-aiheisissa elämäkerroissa
Aistikokemusten kielentämisen queer-potentiaali runoudessa ja proosassa
Intersektionaaliset näkökulmat yllä mainittuihin

*
Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa

Katri Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)


Arkistossa työskentely on aisteihin monin eri tavoin liittyvä kokemus. Paperien – kirjeiden, lehtileikkeiden, päiväkirjojen, käsikirjoitusten – tuntu ja tuoksu, arkistosalissa työskentely ja menneen läsnäolo konkreettisesti kirjoituksina, piirroksina ja valokuvina tekevät siitä aineellisen, aistillisen kokemuksen.
Työryhmässä pohdimme arkistojen käytön erilaisia ulottuvuuksia. Mitä arkistolähteiden käyttö merkitsee kirjallisuudentutkimukselle ja miten aineistojen valinta vaikuttaa tutkimukseen? Millä eri tavoin arkistoja nykyään käytetään tai voitaisiin käyttää tutkimuksessa? Mitä arkistot ovat sinulle tutkijana tai opiskelijana merkinneet? Millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on, kun alkuperäislähteille pääsee aiempaa helpommin omalta tietokoneelta? Onko eri asia tutkia lähdeaineistoja omalta työkoneelta kuin arkistossa – millä lailla? Millaisia uusia aineistoja kirjallisuudentutkimuksen tarpeisiin on koottu tai tarvittaisiin?

Näiden arkiston tuntujen ja ajankohtaisten kysymysten lisäksi kysymme myös, miten arkistoja voitaisiin ja miksi niitä pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin yliopiston kirjallisuudenopinnoissa. Miten innostaa opiskelijoita arkistolähtöisen tutkimuksen pariin ja tällöin väistämättä myös historiallisempien aiheiden pariin? Tällaista pohdintaa käydään parhaillaan kirjallisuuden neuvottelukunnan (SKS) ja eri yliopistojen kirjallisuusoppiaineiden yhteistyönä. Kaipaamme konkreettisia ideoita, tuoreita näkökulmia ja houkuttelevia esimerkkitapauksia: miten innostaa opiskelijoita nykyistä useammin rikkaiden arkistoaineistojen pariin?

*

Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen risteyskohdassa 

Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.luhtala@uef.fi ja Helinä Ääri, Turun yliopisto, hekaki@utu.fi

Tieteellinen tutkimus koettiin pitkään arvoneutraaliksi, mutta erityisesti feministisen ja postkolonialistisen tutkimuksen sekä ihmistieteellisen eläintutkimuksen paradigmat ovat kuitenkin osoittanut neutraaliuden olevan näennäistä. Kaikki tiede on sitoutunut joihinkin arvoihin, esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, tiedon lisäämiseen tai demokratian tukemiseen.

Kriittisessä eläintutkimuksessa (Critical Animal Studies, CAS) keskeinen arvo on kaikkien eläinten – niin ei-inhimillisten kuin inhimillistenkin – hyväksikäytön vastustaminen. CAS haastaa ajatuksen ihmisen ylivertaisuudesta. Tutkimusintressit kohdistuvat kriittisesti ei-inhimillisiin eläimiin, lajienvälisiin suhteisiin ja ihmisen uudelleenmäärittelyyn. Huomiota kiinnitetään rakenteisiin, jotka vaikuttavat niin ihmisten kuin ei-inhimillisten eläinten asemaan. Näiden näkökulmien sisällyttäminen kirjallisuudentutkimukseen on jotakin täysin uutta.
 
Kirjallisuudentutkimus on perinteisesti ollut paljon kiinnostuneempi ihmisistä kuin muista eläimistä, ja tutkimusmenetelmiä onkin yleensä kehitetty ihmishahmojen ja ihmiskeskeisten kertomusten tarkasteluun. Kirjallisuudessa ei-inhimillisellä eläimellä on usein symbolinen tai allegorinen osa, ja tutkimuksessa on totuttu kysymään, miten eläinkuvaus itseasiassa kuvaakin ihmisiä. Viime aikoina humanistisissa tieteissä on tapahtunut suoranainen eläinkäänne, jonka seurauksena myös muunlajisiin eläimiin kohdistuva kirjallisuudentutkimus on lisääntynyt.

Yleensä muunlajisia eläimiä on lähestytty luonnontieteiden keinoin ja kielellä. Erityisiä haasteita – mutta myös mahdollisuuksia – kriittiseen eläintutkimukseen sitoutuneelle kirjallisuudentutkimukselle tuottavat ihmiskokemukselle ja ymmärrykselle vieraat ei-inhimilliset aistit ja aistimuksellisuus sekä ei-inhimillinen mieli. Monia alan tutkijoita kiinnostavat kysymykset liittyvätkin eläinten aisteihin: Miten kirjallisuus kuvaa toisten eläinten tapoja havainnoida maailmaa tai ihmisten tapoja havainnoida toisia eläimiä? Miten lukija havaitsee kirjallisuuden eläimiä? Miten kirjallisuudessa kuvataan ihmistä aistimassa usein eläimellisen alueelle määrittyvin tavoin vaikkapa nuuhkimassa, lipomassa, rapsuttamassa tai korvia höristämässä? 

Työryhmässämme pohdimme aisteja kirjallisuudentutkimuksen piirissä tehtävässä kriittisessä eläintutkimuksessa sekä sitä, mitä kaikkea CAS voi tarkoittaa kirjallisuudentutkijalle. CAS on perusluonteeltaan monitieteistä ja intersektionaalista. Tämän vuoksi toivomme työryhmään esitelmiä myös muilta kuin kirjallisuudentutkijoilta. Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi: 

• Inhimillisten ja ei-inhimillisten aistien rajapintojen kuvaamista  

• Kirjallisuuden eläinten suhteita oikeisiin eläimiin

• Kirjallisuuden kuvauksia ihmisistä aistimassa muita eläimiä ja päinvastoin

• Ei-inhimillisten eläinten aistimusten inhimillistämistä

• Ei-inhimillisten eläinten aisteja ikonoteksteissä

• Ei-inhimillisiä eläimiä fokalisoijina tai muita ei-inhimillisen kerronnan mahdollisuuksia kirjallisuudessa

• Kriittisyyden eri merkityksiä kirjallisuudentutkimuksen piirissä tehtävässä kriittisessä eläintutkimuksessa

• Spesismiä kirjallisuudessa tai kirjallisuudentutkimuksessa

• Kriittisen eläintutkimuksen eri suuntauksia kirjallisuudentutkimuksessa

• Akateemista eläinaktivismia kirjallisuudentutkimuksessa

• Feministisiä lähestymistapoja eläinkuvausten lukemiseen

*

Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen

Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi ), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis

Spekulatiivisen fiktion perinteessä on usein poikettu sekä tavanomaisista aisteista että aistikokemuksen kuvaamisen konventioista. Kyberpunkin vakiokalustoa ovat virtuaalisesti tuotettujen ja muunneltujen aistikokemusten kuvaukset, ja myös orgaanisemmat yhteenkietoutumat tai silkka evoluution virta voivat johtaa spekulatiivisia kokijoita vaikkapa maistamaan geneettistä materiaalia tai näkemään toisen ruumiin silmin. Inhimillisten aistien lisäksi spekulatiivinen fiktio kurottaa myös kohti sellaisia hypoteettisia ja toislajisia aistikokemuksia, jotka ovat tyystin inhimillisen ruumiillisuuden ulottumattomissa.

Genren esittämiä aistikokemuksia voidaan tarkastella esimerkiksi affektitutkimuksen tai kognitiivisen kertomuksentutkimuksen kannalta, jolloin on kiinnostavaa kysyä esimerkiksi, millä tavoin aistikokemusten kuvausten kohtaaminen tulee osaksi vastaanottajan elettyä kokemusta. Aistikokemus on erityisen haastava tutkimuskohde siksi, että se sijoittuu tietoisen ja ei-tietoisen kognition rajoille: koska automaattisesti kaiken haaliva, hyvin lyhytkestoinen sensorinen muisti toimii kynnyksenä kaikelle tietoiselle kognitiolle, kuulemme, näemme, tunnemme, maistamme ja haistamme jatkuvasti sellaista, mitä emme tiedosta, ellei jokin äkkiä kiinnitä huomiotamme niihin. Kulttuuriset artefaktit, kuten tekstit ja kuvat, voivat toimia tällaisina huomiota ohjaavina tekijöinä. Vaikkapa poikkeuksellisen tarkan haistamiskokemuksen kuvauksen lukeminen, esimerkiksi Patrick Süskindin Das Perfume -romaanista (1985) tai Greg Bearin Darwinin lapset -romaanista (2003), voi siis ohjata lukijan huomiota kohti hajujen tarkempaa huomiointia, ja siten jopa kohti vähittäistä muutosta aistimisen tavoissa.

Eri mediat ja lajityypit ohjaavat erilaisiin ruumiillisen vastaanoton tapoihin, ja nämä vastaanoton tavat ovat aina historiallisesti muodostuneita. Esimerkiksi tieteisfiktiivisen romaanin lukemisen kokemuksessa lukijan aistimisen ja huomion suuntaamisen tapoihin yhdistyvät tekstin antamat vihjeet, joiden tuotanto ja vastaanotto tulevat ymmärretyiksi lajityypin kontekstissa. Näin ollen vastaanotosta ei olekaan mielekästä puhua “vaikutuksina” (kuten empiirisessä kirjallisuudentutkimuksessa edelleen usein tehdään) vaan vastaanottajan aktiivisena, ruumiillisena ja tilanteisena työskentelynä teoksen kanssa. Eri mediamuodoissa tämä työskentely antaa tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille aistiperustaisille taidoille ja taipumuksille. Esimerkiksi fantastisen sarjakuvan ruutuja on yleensä antoisaa katsoa sekä tarkemmin että kokonaisvaltaisemmin kuin tieteisromaanin typografiaa; liikkuvaa kuvaa havainnoidessa taas on syytä olla nopea ja luottaa vielä enemmän sensorisen muistin haaviin. Toisaalta audiovisuaalinen fiktio voi tuottaa sensorisia kokemuksia esimerkiksi liikkeen, värimaailman, leikkausten, valaistuksen ja äänimaailman avulla.

Kutsumme työryhmään ehdotuksia, jotka käsittelevät esimerkiksi aistikokemuksen kuvauksia spekulatiivisessa fiktiossa tai spekulatiivisen fiktion esiinkutsumia aistikokemuksia.

*
Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa

Jaana Pesonen (jaana.j.pesonen@helsinki.fi) ja Sirke Happonen (sirke.happonen@helsinki.fi)

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksessa kuvan ja sanan rinnakkaiselo on ollut keskeinen kiinnostuksen kohde jo vuosikymmeniä. Lastenkirjallisuus tarjoaa ylipäätään moniaistista tietoa ja kokemuksia, jotka ovat avoimia henkilökohtaisille tulkinnoille. 

Kun lapselle luetaan ääneen, yhdistetään kuulo-, näkö- ja usein myös kosketusaisteja. Kuvakirjoilla on lisäksi oma aistimuksellinen logiikkansa, sekä kulttuurisesti määräytyneet konventionaaliset kuvan lukutavat. Kuvakirjojen toiminnallisuutta lisätään usein esimerkiksi luukuilla, äänipainikkeilla ja ponnahduskuvilla. Lastenkirjallisuuden tekstitason aistimuksellisuudessa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi ruokakuvausten yleisyyteen, äänneleikittelyyn ja synestesiaan.

Myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa nostetaan esille moniaistisuus oppimisessa ja ilmaisussa, sekä muun muassa lasten mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan.

Työryhmässä tarkastellaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ja näiden lukemiseen liittyviä aistikokemuksia sekä moniaistisuuden tukemiseen soveltuvia menetelmiä.

Työryhmässä käsitellään mm. seuraavia teemoja:

Lastenkirjat esineinä
Kielen aistiminen ja materiaalisuus lastenkirjoissa
Kuvitustaide ja kansikuvat
Ensikirjat ja katselukirjat
Toiminnalliset lastenkirjat
Lasten- ja nuortenkirjat ja keholliset työtavat
Moniaistisuus lasten- ja nuortenkirjallisuudessa
Lasten ääni- ja digitaaliset kirjat
Lukemisen vuorovaikutuksellisuus
Sanattomat kuvakirjat
Satuhieronta, loruttelu, loruleikit
Kuvan lukemisen konventiot
Kuvan lukemisen neurologia
Tunnetaitokirjat ja aistikokemukset
Erityistukea tarvitseville lapsille suunnatut kirjat
Lasten- ja nuortenkirjojen aistillisuus ja aistimuksellisuus
Puuttuvat, rajoittuneet, ylikorostetut tai yliluonnolliset aistit ja aistimukset lasten- ja nuortenkirjoissa

*



Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2020: AISTIT

6.-8.5. 2020, Tieteiden talo, Helsinki

TYÖRYHMÄKUULUTUS

Kirjallinen ilmaisu nojaa vahvasti aisteihin ja aistimuksellisuuteen. Aistivaikutelmat syntyvät esimerkiksi visuaalisista kuvista, kuten lumihiutaleista Kitty Štšerbatskajan turkismuhvilla tai hiostuneista enkelinkiharoista Tadzion ohimoilla. Visuaalisuutta edustavat myös kielikuvat, kuvarunot, esinerunot (Dinggedicht), kuvituskuvat ja kansikuvataide. Tekstin rytmi, äännemaailma ja onomatopoetiikka ovat esimerkkejä kirjallisuuden auditiivisuudesta. Haju- ja makuaisteja hyödynnetään runsaasti synestesiassa, mutta ne kytkeytyvät myös kirjallisuuden runsaslukuisiin ruokailukohtauksiin.

Viime aikoina kirjallisuudentutkimuksessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, miten kirjallisuuden keinoin voidaan esittää puuttuvia, ylikorostuneita tai rajoittuneita aisteja sekä ei-inhimillisten olentojen aisteja ja aistimuksia, yliluonnollisia aisteja unohtamatta.

Myös lukeminen on aisteihin vetoava kokemus. Kirjan paino, sivujen karheus ja painopaperin tuoksu, kuvituksen ja tekstin yhteispeli, lukuympäristö sekä kirjallisuuden tuottamat mielikuvat luovat ja ohjaavat lukukokemusta. Kirjan lukeminen voi lisäksi herättää vahvoja makuihin ja hajuihin liittyviä muisti- ja mielikuvia. Kosketuksen merkitystä on korostettu etenkin lapsilukijoiden kohdalla sekä suhteessa kirjan materiaalisuuteen että lukuhetkeen.

Lukemiseen liittyvät aistikokemukset ovat tällä hetkellä murroksessa; paperisen kirjan rinnalle on noussut ääni- ja e-kirja, aikuisille julkaistaan yhä enemmän kuvakirjoja ja toiminnalliset kosketus- ja luukkukirjat ovat vakiinnuttaneet asemansa pienten lasten suosikkien joukossa. Digitaalisuus muuttaa lukemisen aistimuksellisuutta monilla tavoilla.

Kirjallisuudentutkijain Seuran järjestämät Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2020 paneutuvat aisteihin kirjallisuudessa. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, kasvatustieteiden, vammaistutkimuksen ja eläintutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme aistien roolista ja representaatiosta kirjallisuudessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.

Työryhmäehdotuksissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista:
-    Aistit ja aistimuksellisuus kirjallisuudessa
-    Aistit, lajit ja tyylit
-    Aistit ja muisti
-    Aistit, teknologia ja kirjallinen kulttuuri
-    Ei-inhimilliset aistit
-    Intermediaalisuus
-    Lukemisen aistimuksellisuus
-    Kirjallisuus ja auditiivisuus
-    Kirjan ja kielen materiaalisuus
-    Kirjallisuus ja visuaalisuus
-    Puuttuvat, rajoittuneet tai ylikorostetut aistit ja aistimukset
-    Yliluonnolliset aistit
-    Ympäristön aistiminen
-    Älyn ja aistien vastakkainasettelu

Teemaan sopivia työryhmäehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 30.11.2019 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com Työryhmä voidaan pitää suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai saamen kielillä.
Kirjallisuudentutkimuksen päivien ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Helsingin yliopiston kirjallisuusoppiaineet ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).
Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com



Litteraturforskningsdagar 2020: SINNEN

6-8.5.2020, Vetenskapernas hus, Helsingfors

UTLYSNING: FÖRSLAG TILL ARBETSGRUPPER

Litterär gestaltning grundar sig starkt på sinnen och sinnesförnimmelser som till exempel skapas med hjälp av visuella bilder, såsom snöflingorna på Kitty Stjerebatskajas pälsmuff eller de svettiga, änglaliknande lockarna på Tadzios tinningar. Det visuella representeras även av metaforer, bilddikter, tingdikter (Dinggedicht), illustrationer och pärmbildskonst. Textens rytm, ljudvärld och onomatopoetik är exempel på litteraturens auditiva dimension. Lukt- och smaksinnen utnyttjas rikligt i synestesi, men används även i de otaliga matscener som finns i litteraturen.

På senare tid har litteraturforskningen allt mer fokuserat på hur litterära grepp kan användas för att skildra sinnen som saknas, är begränsade eller översinnliga, för att inte glömma icke-mänskliga varelsers sinnen och sinnesförnimmelser.

Även läsningen som sådan är en erfarenhet vädjar till sinnena. Bokens tyngd, sidornas strävhet och papprets doft, samspelet mellan illustrationer och text, omgivningen man läser i och de föreställningar som litteraturen framkallar skapar och styr läsupplevelsen. Läsningen av en bok kan även väcka starka minnen av och föreställningar om smaker och dofter. Betydelsen av beröring har betonats framför allt bland barnläsare samt i relation till bokens materialitet och själva lässtunden.

De olika sinnesförnimmelser som förknippas med boken befinner sig för tillfälle i en brytningstid; ljud- och e-boken har blivit allt viktigare vid sidan om pappersboken, det publiceras allt fler bilderböcker för vuxna och interaktiva taktila böcker och flikböcker har fått en etablerad ställning som favoriter för små barn. Digitaliseringen förändrar de sinnesförnimmelser som förknippas med läsning och läsningens sinnlighet på många sätt.

Litteraturforskningsdagarna 2020, som arrangeras av Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS), fördjupar sig i sinnen i litteraturen. Temat öppnar för ett mångvetenskapligt angreppssätt på litterära kulturer. Vi hoppas även att perspektiv från kulturstudier, filologi, pedagogik, cripteori och djurstudier samt många andra discipliner får berika vår syn på sinnens roll och representationer av sinnen i litteraturen. Även filosofiska och metodologiska tillvägagångssätt och abstrakt från andra discipliner välkomnas. Det är även möjligt att presentera forskningsprojekt på konferensen.

I förslagen till arbetsgrupper kan konferensens tema beaktas exempelvis ur följande synvinklar:
-    Sinnen och sinnesintryck i litteraturen
-    Sinnen, genrer och stil
-    Sinnen och minne
-    Sinnen, teknologi och litterär kultur
-    Icke-mänskliga sinnen
-    Intermedialitet
-    Läsningens sinnlighet
-    Litteratur och det auditiva
-    Bokens och språkets materialitet
-    Litteratur och visualitet
-    Sinnen och sinnesintryck som saknas, är begränsade eller överbetonade
-    Övernaturliga sinnen
-    Sinnliga miljöförnimmelser
-    Motsättningen mellan intellektuellt och sinnligt

Vänligen skicka in förslag till arbetsgrupper som faller inom temat senast 30.11.2019 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Arbetsgrupperna kan hållas på finska, svenska, engelska eller samiska språk.

Litteraturforskningsdagarna och den därtill hörande doktorandworkshopen arrangeras av litteraturämnena vid Helsingfors universitet och Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontaktadress: ktsseminaari@gmail.com



The Annual Conference of the Finnish Literary Research Society 2020: SENSES

6.–8.5.2020, The House of Sciences and Letters, Helsinki

CALL FOR WORKSHOPS

Literary expression relies strongly on senses and sensory effects. Sensory impressions emanate for example from visual effects, such as the snowflakes on Kitty Shcherbatskaya’s fur muff or the clammy angelic curls on the temples of Tadzio. Visuality is present also in tropes, visual poetry, object poetry (Dinggedicht), illustrations and cover art. The rhythm, sounds and onomatopoetics of a text exemplify the auditive qualities of literature. Senses of smell and taste are often used in synesthesia, but they are also an integral element in the numerous descriptions of meals and eating in literature.

In recent years literary studies has increasingly focused on how literature is able to represent missing, over-developed or restricted senses, supernatural senses or the senses and sensations of non-humans.

Reading is, itself, also a sensory experience. It is governed by the weight of a book, roughness of its pages, and the smell of printed paper, the interplay between text and illustration, the concrete places of reading and the attitudes people have towards literary reading as an activity. Reading a book can also evoke strong personal memories or impressions of taste and smell. The importance of touch has been emphasised especially in relation to child readers as well as in relation to the materiality of the book and the embodied experience of reading.

Sensory experiences of reading are currently changing; the paper book has been complemented by e-books and audio books. At the same time, an increasing number of illustrated books are being published for adult readers, and functional touch or lift-the-flap books have become favourites among children. Digitalisation changes the sensory aspects of reading in many ways.

The Annual Conference of the Finnish Literary Research Society in 2020 focuses on senses in literature. The theme allows for interdisciplinary approaches to literary cultures, and we thus invite proposals that draw on e.g. cultural studies, philology, educational sciences, disability studies, animal studies to enrich our notions of the role and representations of senses in literature. Philosophical and methodological approaches as well as abstracts from other disciplines are also welcome. The conference also welcomes presentations of research projects.

The workshop abstracts can approach the theme of the conference from the following angles:

– Senses and sensory effects in literature
– Senses, genres and styles
– Senses and memory
– Senses, technology and literary culture
– Non-human senses
– Intermediality
– Sensory aspects of reading
– Literature and auditive experiences and effects
– Materiality of reading and materiality of the book as an object
– Literature and visuality
– Missing, restricted or over-developed senses and sensations
– Supernatural senses
– Sensing the environment
– Juxtaposition of reason and the senses


We invite you to send in workshop proposals related to the theme of the conference no later than 30 November 2019 to the following address: ktsseminaari@gmail.com. Proposals can be submitted in Finnish, Swedish, English, or Sámi.

The Annual Conference of the Literary Research Society and the workshop for Ph.D. students are organised jointly by the literature disciplines of the University of Helsinki and the Literary Research Society (KTS).

For further information, please contact us at ktsseminaari@gmail.com

CALL FOR PAPERS

KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS

8.-10.5.2019 Oulun yliopisto

Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallin-taa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistami-sen monimuotoisiin prosesseihin.

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotetta-vamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoi-miseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko mennei-syyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa mennei-syydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.

Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäis-tä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myyttei-hin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa.

Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia.

Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.

Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista

- Yksityinen ja yhteisöllinen/kollektiivinen muisti

- Muistin ja unohduksen prosessit

- Fantasian keksityt historiat

- Muistaminen nykyisyyden hahmottamisen välineenä

- Muistaminen luovana prosessina

- Mahdolliset maailmat ja muistaminen

- Muistaminen, ylirajaisuus ja kulttuuriset kohtaamiset

- Muistaminen ja trauma

- Muisti ja taiteet

- Muistamisen ja muistitiedon tutkimus

 

Tai esitysabstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin (kunkin työryhmän laaja kuvaus löytyy tämän tiedoston lopusta):

- Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)

- Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)

- Kulkemisen ja kuulumisen muistot (puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä)

- World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)

- Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)

- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi (puheenjohtajana Helena Oikarinen- Jabai)

 

Teemaan sopivia esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä pyydetään lähettämään viimeistään 31.1.2019 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tutkimushanke-esittelyehdotukseen tulee sisältyä lyhyt, enintään 300 sanan mittainen esittely hankkeesta, josta käyvät ilmi vähintäänkin hankkeen keskeinen sisältö, tavoitteet, toteuttaminen sekä sen jäsenten nimet ja yhteystiedot.

Teeman ulkopuolinen esitelmäehdotus. Työryhmien tai yksittäisten esitelmien ei tarvitse kytkeytyä päivien pääteemaan, vaan ohjelma on avoin myös muille tutkimusaiheille. Tällaiset ehdotukset tehdään samoilla periaatteilla kuin yllä on esitetty.

Vuosiseminaarin ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Oulun yliopiston Kirjallisuuden oppiaine ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com


CALL FOR PAPERS

KTS årsseminarium 2019: MINNE OCH FÖRESTÄLLNING

8–10.5.2019 Oulun yliopisto

I litteraturen har minnesverksamhet och föreställningsförmåga alltid varit oupplösligt förbundna. Litteraturen kan i sina mer eller mindre verklighetsförankrade former bära på både privata och kollektiva minnen, men den kan också användas till att gestalta processer av hågkomst och glömska. Detta gäller både för historiska berättelser och t.ex. berättelser med fokus på det fantastiska. Berättelseformen – med alla dess faror – har varit ett centralt redskap för gestaltning av minnen, men också lyrik, essäistik och annan icke-berättande litteratur kan erbjuda perspektiv på minnets mångfacetterade processer.

Litteraturen hjälper oss att förstå minnesverksamhet som en alltid förmedlad och kreativ process. Detta gör att vi bättre kan värna oss mot politisk manipulation av det förflutna, och gör i själva verket minnet till ett pålitligare redskap för bearbetning av det förflutna och förberedelse inför framtiden. Att komma ihåg, och att utforska hågkomster, är inte något som bara riktar sig bakåt mot det förflutna eftersom framtidens historia görs här och nu. Dessutom sker tolkningar av det förflutna utgående från nuet, och litteraturen deltar fortlöpande i konstruktionen av minnen. På detta vis knyter de processer genom vilka minnen produceras starkt an till formandet av framtiden. Det handlar om skapandet av möjliga världar som riktar sig mot det förflutna eller mot framtiden. Inom historiefilosofin granskas skildringar av det förflutna som ett slags möjliga historiska världar. Även inom analytisk filosofi har forskning kring möjliga världar väckt starkt intresse.

En föreställningsförmåga som förmår skilja mellan olika sätt att minnas är en central resurs i etiska och kulturella möten. Det kan förebygga riskerna med en för tung kulturell ballast, som t.ex. den offermentalitet som kan uppstå som en post-traumatisk reaktion, konservativ nostalgi eller förankrandet av den egna identiteten i myter ur det förflutna. I Finland har t.ex. litteratur som behandlar olika smärtpunkter i det förflutna varit avgörande för mötet mellan olika minneskulturer.

Förutom i litteraturen behandlas hågkomst och föreställning även inom många andra konstarter. Dessutom är minnesforskning centralt inom flera andra vetenskapsområden där de begrepp utvecklas med vilkas hjälp minnesverksamhet sker och minnen berättas. Glidningen mellan minne, kunskap och berättande är således inte alltid entydig utan kräver att man kritiskt överväger olika angreppssätt.

Temat för KTS årsseminarium är granskningen av relationen mellan minne och föreställning. Temat gör det möjligt att granska litterära kulturer på ett mångvetenskapligt sätt. Vi hoppas att kulturforskning, filologi, historiefilosofi, historia och idéhistoria, kulturgeografi, sameforskning samt många andra perspektiv ska berika vår förståelse av litteraturens roll i de processer som skapar det kulturella minnet. Också filosofiska och metodologiska infallsvinklar och tematiska arbetsgrupper från andra läroämnen är välkomna. Det är också fritt fram att presentera forskningsprojekt på konferensen.

Abstracten kan knyta an till konferensens tema ur exempelvis följande synvinklar:

- Privat och kollektivt minne

- Processer av hågkomst och glömska

- Fantasyns påhittade historier

- Minne som redskap för förståelse av nutiden

- Hågkomst som kreativ process

- Möjliga världar och minne

- Minne, transnationalism och kulturella möten

- Minne och trauma

- Minne och konst

- Minne och muntlig historia


Abstracts kan också erbjudas direkt till följande arbetsgrupper (beskrivningar av grupperna i fråga hittas i slutet av detta CFP)

- Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)

- Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)

- Kulkemisen ja kuulumisen muistot (puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä)

- World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)

- Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)

- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi (puheenjohtajana Helena Oikarinen- Jabai)

Om föredragsabstract och projektpresentationer med anknytning till temat anhålles senast 31.1.2019 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Förslagen kan vara på finska, svenska, engelska eller samiska.

Föredragsabstracts ska innehålla föredragets rubrik, en beskrivning om max 300 ord samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Seminariets organisationskommitté samlar individuella abstracts till tematiska arbetsgrupper.

Förslag till forskningsprojektpresentationer ska innehålla en max 300 ord lång beskrivning av forskningsprojektet. Beskrivningen bör innehålla projektets centrala innehåll, målsättningar och planer för förverkligande, samt projektmedlemmarnas namn och kontaktinformation.

Föredragsabstracts utan anknytning till temat. Arbetsgrupper eller individuella föredrag måste inte knyta an till seminariets huvudtema utan programmet är öppet även för andra forskningsområden. Föredrag utan anknytning till temat följer samma instruktioner som för temaanknutna abstracts.

För årsseminariet och doktorandworkshopen ansvarar litteraturämnet vid Oulun yliopisto samt Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com


CALL FOR PAPERS

The Annual Seminar of the Finnish Literary Research Society 2019: MEMORY AND IMAGINATION

8–10.5.2019 University of Oulu

Memory and imagination have been also explored by many other art forms besides literature. Memory studies are important to many scholarly fields, in which the frameworks of the remembrance and narration of the past are being created. The gradation from memory to knowledge and narration is thus not always unambiguous but requires the critical assessment of methodical approaches.

This year, the theme of the annual seminar of the Finnish Literary Research Society is the examination of the relationship between memory and imagination. The theme allows for multidisciplinary approaches to literary cultures. We hope that perspectives from cultural studies, philology, philosophy of history, history and the history of ideas, cultural geography, Saami studies, and many other fields will enrich our understanding of the part literature plays in the formation of cultural memory. Philosophical and methodological approaches and thematic working groups from other disciplines are also welcome. The conference is likewise open to the presentations of research projects.

The abstracts can approach theme of the conference from, for example, the following points-of view:

- Private and collective memory

- The processes of remembrance and forgetting

- The invented histories of fantasy

- Memory as an instrument of perception or understanding the present

- Remembrance as a creative process

- Possible worlds and remembrance

- Remembrance, transnationalism and cultural encounters

- Remembrance and trauma

- Memory and the arts

- Memory and oral history


Abstracts can also be submitted directly to the following working groups (a description of each group can be found at the end of this CFP)

- Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)

- Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)

- Kulkemisen ja kuulumisen muistot (puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä)

- World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)

- Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)

- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi (puheenjohtajana Helena Oikarinen- Jabai)


We invite you to send thematically pertinent abstracts and research project introductions no later than 31 January 2019 to ktsseminaari@gmail.com. Proposals can be in Finnish, Swedish, English, and Saami.

Presentation proposals must include the title of the presentation, a description no longer than 300 words, the name and contact information of the presenter. The organizing committee of the seminar compiles individual abstracts into thematic working groups.

Research project introduction proposals must include a description of the research project no longer than 300 words. The description should include at least the central substance, objectives, and implementation of the project, as well as the project members and their contact information.

Presentation proposals unrelated to the theme. Working groups or individual presentations do not necessarily need to pertain to the seminar’s main theme, as the program is open to other research subjects as well. Proposals that fit this category are submitted according to the same principles as theme-related proposals.

The seminar and the dissertation workshop are organized by the University of Oulu Literature Programme and the Finnish Literary Research Society.

Contact: ktsseminaari@gmail.com

Työryhmä: Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina

Puheenjohtaja: Kaisa Ilmonen, FT, dos., Yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto

”Alistettujen ryhmien tietoisuus on myös alistettu eliitin muistille”, totesi Gayatri Spivak 1980-luvulla pohtiessaan alistetun tietoisuuden ongelmia. Työryhmämme tarkoituksena on syventyä vähemmistökirjallisuuksien, transnationaalisen kirjallisuuden sekä intersektionaalisen kirjallisuuden muistiin ja muistamisen politiikkoihin. Kutsun työryhmääni esitelmiä vähemmistökirjallisuuksien koko spektrillä. Tarkoituksemme on keskustella muistamisesta vallankäytön muotona, vaihtoehtoisista muistamisen tavoista sekä vastamuistin rakentumisesta ja kirjallisista ilmauksista.

Kolonialismia on kutsuttu muistin väärentämiseksi ja kolonisoitua muistia tuhotuksi muistiksi tai painajaismaiseksi muistiksi. 1990-luvulla postkoloniaalinen kirjallisuudentutkimus pohti, miten erilaiset jälkikoloniaaliset kertomukset toimivat vastamuistina ja vastarinnan paikkoina eri tavoin alistetuille. Muistitarinat ovat toimineet myös identiteettipolitiikan välineinä ja kulttuuristen hegemonioiden kumoajina tarjoamalla vaihtoehtoisia kollektiivisen muistin versioita (remembering as re-membering). Työryhmässä pohdimme vastamuistin rakentumisen ehtoja ja tarpeita 2010-luvulla: uudelleen muistamista, monisuuntaista muistamista sekä transnationaalisen, intersektionaalisen ja queerin muistamisen muotoja tai (post)muistia antroposeenin aikakaudella. Vähemmistökirjallisuudessa yksilölliset muistitarinat ovat usein historioita, jotka monipuolistavat ja -kerroksellistavat ”virallisen muistin” tai ”akateemisen historiankirjoituksen” kuvauksen menneisyydestä. Kutsunkin työryhmään esitelmiä näistä vaihtoehtoisen muistamisen muodoista.

Muistipuhe kirjallisuudessa toimii usein vastakertomuksena erilaisille syrjiville institutionaalisille rakenteille. Kaunokirjallinen muistitarina voi olla poliittinen teko tai vastarinnan paikka. Se korostaa menneisyyden muuttuvaa luonnetta ja osallistuu menneen jäsentelyyn. Työryhmän alustukset voivat käsitellä esimerkiksi kysymyksiä siitä, miten vastamuisti kertomuksellistuu? Mitä on vaihtoehtoinen muistaminen? Voiko unohtaminen olla vastarinnan muoto, strategista muistinmenetystä? Miten vastamuisti vaikuttaa kirjallisuuden muotoihin? Työryhmässä keskustellaan muistin politiikoista ja vastamuistista sekä etiikan, estetiikan että politiikan tasoilla. TERVETULOA!  

Työryhmä: Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto

Puheenjohtaja: Anna Helle FT, dos., yliopisto-opettaja (ma.), Tampereen yliopisto  

Millaisena kirjallisuus ja muut mediatekstit esittävät entisen Neuvostoliiton? Millaisessa valossa Neuvostoliitto, sen poliittinen järjestelmä, kulttuuri ja eri neuvostokansallisuudet esitetään? Millaisina Neuvostoliiton suhteet muihin maihin näyttäytyvät näissä teoksissa? Millaisin keinoin mielikuvia luodaan näissä teoksissa? Entä miten muistamisen ja mielikuvituksen rooli pitäisi ymmärtää?

Tässä työryhmässä tarkastellaan sitä, miten entistä Neuvostoliittoa esitetään kaunokirjallisuudessa ja muissa kulttuurisissa teksteissä, kuten elokuvissa, tv-sarjoissa, lauluissa, sarjakuvissa ja dokumenteissa, jotka ovat ilmestyneet Neuvostoliiton hajoamisen (1991) jälkeen. Lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan tällaiset kulttuuriset tekstit osallistuvat kulttuurisen muistin luomiseen. Samalla ne tekevät menneisyyspolitiikkaa esittäessään menneisyyttä tietyistä näkökulmista ja muokkaavat näin käsityksiämme Neuvostoliitosta.

Kulttuurinen muisti viittaa tallennettuihin menneisyyttä koskeviin esityksiin, kuten kirjoihin ja elokuviin, jotka säilyvät seuraaville sukupolville sellaisinaan. Kulttuurinen muisti on osa kollektiivista muistia. Menneisyyspolitiikka taas tarkoittaa sitä, miten menneisyyttä esitetään aina joistain lähtökohdista käsin ja joitain päämääriä varten. Menneisyyden esittäminen ei ole koskaan neutraalia. Suhde menneisyyteen on poliittinen kysymys, koska mennyttä käsittelemällä muovataan käsitystä itsestä ja muista.

Neuvostoliittoon sijoittuvat tai Neuvostoliittoa käsittelevät teokset esittävät jälkikäteisiä, fiktiivisiä kuvauksia sosialistisesta maailmanvallasta, jota ei enää ole. Aiheina voivat olla esimerkiksi utooppiset ihanneyhteisöt, poliittiset vainot tai neuvostoarki. Näkökulmat voivat vaihdella kriittisistä äänenpainoista huumoriin ja nostalgiaan. Fiktiivisten tekstien ei kuitenkaan voi olettaa kertovan totuutta menneisyydestä silloinkaan, kun ne perustuvat tositapahtumiin. Kyse on sen sijaan menneisyyttä koskevista taiteellisista tulkinnoista.

Työryhmään toivotaan monitieteistä otetta, jossa kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimukseen voidaan yhdistää esimerkiksi historian ja politiikantutkimuksen näkökulmia. Tutkittavat tekstit voivat olla miltä tahansa kielialueelta. Myös muut kuin kirjallisuudentutkijat ovat lämpimästi tervetulleita!

Työryhmä: Kulkemisen ja kuulumisen muistot

Puheenjohtajat: Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä  

Historiallisten ja nykyisten liikkuvuuksien myötä muistikulttuurit ovat monensuuntaisia ja yhä ylirajaisempia niin kansallisesti kuin globaalistikin. Ihmiset käsittelevät omia, perheen ja laajemman yhteisönsä kokemuksia ja historiaa muistamisen avulla ja kuljettavat mukanaan myös ylisukupolvisia muistoja ja tarinoita. Muistamista ja kulttuurista muistia on viime aikoina tutkittu muun muassa ylirajaisen muistin (transnational memory), monisuuntaisen muistin (multidirectional memory), matkustavan muistin (travelling memory) ja jälkimuistin (postmemory) näkökulmista. Työryhmässä kysytään, miten siirtolaisuutta, identiteettiä, juurettomuutta, kuulumista ja paikantumista muistetaan kirjallisissa ja suullisissa (tai muissa) aineistoissa. Kutsumme mukaan esityksiä, jotka pohtivat esimerkiksi sitä, miten niin muistamisen prosessit kuin yksityinen ja yhteisöllinen muisti ovat kytköksissä toisiinsa. Myös metodologisesti aihetta lähestyvät sekä muut työryhmän teemaa sivuavat esitykset ovat tervetulleita.

Working group proposal: World building in historical, sci-fi, and fantasy settings.

Chair: Ilkka Lähteenmäki  

The concept of ‘world’ has been often understood as subsidiary to the concept of narration (and world building has been even seen as something opposed to story-telling). However, in fantasy and sci-fi novels the detailed depictions of the world, in which the story happens, and of different societies, beings, geographies, histories, etc. in those worlds are pivotal.

In historical settings, the world in which story is located is often taken as granted and the challenge of depicting the world emerges from the need to be “historically accurate”. This same requirement of accuracy has slowly spread to fantasy and sci-fi settings, as fantasy worlds are no longer necessarily produced by single authors, but authors often place their stories in premade worlds. Also non-literary products like manuals or wiki-pages sometimes determine the nature of entities present in these worlds (D&D monster manuals and the whole Forgotten Realms™ , for example).

Fantasy and Sci-Fi stories also tend to provide large scale “histories” of their worlds to help the reader to engage with and to understand the world in question. Think of Tolkien’s huge project, which provides the history of Middle-Earth in the Silmarillion, for example, or of the whole Marvel universe, or of the world of Star Wars. It thus appears that it is often not enough just to depict societies as they are currently in these genres (when the story happens), but that also the rationale of their existence is sought after. Often this rationale is historical.

Considering theoretical interest in literary worlds (e.g. Pavel, Ryan), this working group looks for papers that deal with different aspects and means of world building within or outside of literary narration. Further, papers that focus on the very idea of literary world in historical, sci-fi, and fantasy settings are called for.

Työryhmä: Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus

Työryhmän puheenjohtajat: Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto, Oulun yliopisto  

Muisti ja mielikuvitus ovat merkittävästi läsnä fantasian ja laajemmin spekulatiivisen fiktion (mm. fantastinen fiktio, tieteisfiktio, outo, kauhu) kirjallisuudessa. Fantasian genressä pohditaan, leikitellään ja esitellään fiktiivistä tarinankerrontaa, keksittyjä historioita ja spekulatiivisia visioita. Fantasian keskeisessä traditiossa ja nykypäivässä myyttiset menneisyydet, vanhojen hyvien aikojen muistaminen, kosmologiset muinaisuudet sekä ennustukset, ennakoinnit, takaumat ja yhteisöllinen muistitieto sekä -uskomus ovat usein keskeisiä tarinan osia: Milloin vanhan kansan enää tarinoissa muistama ”kuningas palaa”, vanhan vallan ihanteita uusitaan tai ennustettu sankari (tai paha voima) ilmestyy tai palaa näyttämölle. Fantasian lajissa muistamisen monimuotoisuus ja mielikuvituksen rajoja haastavat näkökulmat yhtyvät usein erityisillä ja uutta luovilla tavoilla.

Vastaanotamme suomenkielisiä esitelmäehdotuksia, joissa lähestytään konferenssin teemaa ”muisti ja mielikuvitus” keskittyen johonkin fantasian tai spekulatiivisen fiktion tekstiin tai aiheeseen.

Puheenjohtaja Jyrki Korpua pitää työryhmässä esitelmän otsikolla ”More than memory – muisti ja muistitieto J. R. R. Tolkienin fantasiafiktiossa”

Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi

Työryhmässä pohditaan tieteen ja taiteen sekä akateemisen kirjoittamisen ja fiktiivisen ilmaisun välimaastoissa liikkuvia tutkimuksellisia lähestymistapoja. Missä kulkee tieteellisen kirjoittamisen ja fiktiivisen kirjoittamisen raja, ja onko sellaista? Voiko fiktiivisellä kirjoittamisella ilmaista asioita ja ilmiöitä, joita perinteisempi tieteellinen puheenparsi sivuuttaa. Entä millaisia yleisöjä saavutetaan.

Tutkimusryhmään ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet ja/ tai aihetta pohtineet ja erilaisia kirjoittamisen tapoja tutkimuksessaan soveltaneet.



TYÖRYHMÄKUULUTUS

KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS  

8.-10.5.2019 Oulun yliopisto  

Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallintaa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin.

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa menneisyydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.

Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa.

Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia.

Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen temaattiset työryhmät ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.

Teemaan sopivia työryhmä- ja paneeliehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 30.11.2018 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Työryhmiä ja paneeleja voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, työryhmän puheenjohtaja(t) yhteystietoineen sekä enintään 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä.

Valmiissa työryhmä- tai paneeliehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän/paneelin nimi, enintään 300 sanan mittainen kuvaus paneelista, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtaja(t) yhteystietoineen.

Esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä kuulutetaan joulu-tammikuun aikana. Samalla avautuu haku vuosiseminaarin yhteydessä pidettävään väitöskirjatyöpajaan.

Vuosiseminaarin ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Oulun yliopiston Kirjallisuuden oppiaine ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com

 

 

UTLYSNING: FÖRSLAG TILL ARBETSGRUPPER

KTS årsseminarium 2019: MINNE OCH FÖRESTÄLLNINGSFÖRMÅGA

8–10.5.2019 Oulun yliopisto

I litteraturen har minnesverksamhet och föreställningsförmåga alltid varit oupplösligt förbundna. Litteraturen kan i sina mer eller mindre verklighetsförankrade former bära på både privata och kollektiva minnen, men den kan också användas till att gestalta processer av hågkomst och glömska.  Detta gäller både för historiska berättelser och t.ex. berättelser med fokus på det fantastiska. Berättelseformen – med alla dess faror – har varit ett centralt redskap för gestaltning av minnen, men också lyrik, essäistik och annan icke-berättande litteratur kan erbjuda perspektiv på minnets mångfacetterade processer.

Litteraturen hjälper oss att förstå minnesverksamhet som en alltid förmedlad och kreativ process. Detta gör att vi bättre kan värna oss mot politisk manipulation av det förflutna, och gör i själva verket minnet till ett pålitligare redskap för bearbetning av det förflutna och förberedelse inför framtiden. Att komma ihåg, och att utforska hågkomster, är inte något som bara riktar sig bakåt mot det förflutna eftersom framtidens historia görs här och nu. Dessutom sker tolkningar av det förflutna utgående från nuet, och litteraturen deltar fortlöpande i konstruktionen av minnen. På detta vis knyter de processer genom vilka minnen produceras starkt an till formandet av framtiden. Det handlar om skapandet av möjliga världar som riktar sig mot det förflutna eller mot framtiden. Inom historiefilosofin granskas skildringar av det förflutna som ett slags möjliga historiska världar. Även inom analytisk filosofi har forskning kring möjliga världar väckt starkt intresse.

En föreställningsförmåga som förmår skilja mellan olika sätt att minnas är en central resurs i etiska och kulturella möten. Det kan förebygga riskerna med en för tung kulturell ballast, som t.ex. den offermentalitet som kan uppstå som en post-traumatisk reaktion, konservativ nostalgi eller förankrandet av den egna identiteten i myter ur det förflutna. I Finland har t.ex. litteratur som behandlar olika smärtpunkter i det förflutna varit avgörande för mötet mellan olika minneskulturer.

Förutom i litteraturen behandlas hågkomst och föreställningsförmåga även inom många andra konstarter. Dessutom är minnesforskning centralt inom flera andra vetenskapsområden där de begrepp utvecklas med vilkas hjälp minnesverksamhet sker och minnen berättas. Glidningen mellan minne, kunskap och berättande är således inte alltid entydig utan kräver att man kritiskt överväger olika angreppssätt.

Temat för KTS årsseminarium är granskningen av relationen mellan minne och föreställning. Temat gör det möjligt att granska litterära kulturer på ett mångvetenskapligt sätt. Vi hoppas att kulturforskning, filologi, historiefilosofi, historia och idéhistoria, kulturgeografi, sameforskning samt många andra perspektiv ska berika vår förståelse av litteraturens roll i de processer som skapar det kulturella minnet. Också filosofiska och metodologiska infallsvinklar och tematiska arbetsgrupper från andra läroämnen är välkomna. Det är också fritt fram att presentera forskningsprojekt på konferensen.

Förslag till arbetsgrupper och paneler med anknytning till temat ska insändas senast 30.11.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Abstracts kan skrivas på finska, svenska, engelska och samiska.

Förslag till arbetsgrupper ska innehålla arbetsgruppens namn, ordföranden(a)s namn och kontaktuppfiter samt en max 300 ord lång beskrivning av arbetsgruppen.

Förslag till färdiga arbetsgrupper eller paneler ska innehålla arbetsgruppens/panelens namn, en beskrivning av panelen om högst 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordföranden(a)s kontaktuppgifter.

Föredragsabstract och projektpresentationer utlyses under december-januari. Då är det också möjligt att ansöka till den doktorandworkshop som arrangeras i anslutning till årsseminariet.

För årsseminariet och doktorandworkshopen ansvarar litteraturämnet vid Oulun yliopisto samt Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com

 

CALL FOR WORKING GROUP PROPOSALS

The Annual Seminar of the Finnish Literary Research Society 2019: MEMORY AND IMAGINATION

8-10 May 2019 University of Oulu, Finland

Remembrance and imagination have always been inseparably entwined in literature. Fiction and non-fiction alike can bear private and collective memory as well as model the processes of recollection and forgetting. This applies to both historical narratives and the imagined histories of fantasy. The narrative – with all its pitfalls – has been an instrumental means of understanding memory, but also poetry, essays, and other non-narrative literature can provide perspectives into the diverse processes of remembrance.

Literature helps us to understand remembrance as an always mediated and creative process. This makes us better equipped to resist the political manipulation of the past and enhances the reliability of memory as a means of engaging with and planning the future. Remembrance and the study of it are concerned  not only with the past, but also with the past as interpreted in the present. For example, literature constantly partakes in the construction of memories. Thus, memory is connected with the construction of the future too. Memory involves the creation of possible worlds, always oriented towards either the past or the future. In  philosophy of history, accounts of the past are regarded as possible worlds of history. The study of possible worlds has become the object of growing interest in analytical philosophy.

Imagination that can distinguish between different ways of remembrance supports ethical and cultural encounters. It can prevent the dangers of cumbersome cultural burdens, such as post-traumatic victimhood, conservative nostalgia, and the anchoring of identity to the myths of the past. In Finland, for example, literature that engages with the traumatic events of the past has played a crucial part in the encounter between different memory cultures.

Memory and imagination have been also explored by many other art forms besides literature. Memory studies are important to many scholarly fields, in which the frameworks of the remembrance and narration of the past are being created. The gradation from memory to knowledge and narration is thus not always unambiguous but requires the critical assessment of methodical approaches.

This year, the theme of the annual seminar of the Finnish Literary Research Society is the examination of the relationship between memory and imagination. The theme allows for multidisciplinary approaches to literary cultures. We hope that perspectives from cultural studies, philology, philosophy of history, history and the history of ideas, cultural geography, Saami studies, and many other fields will enrich our understanding of the part literature plays in the formation of cultural memory. Philosophical and methodological approaches and thematic working groups from other disciplines are also welcome. The conference is likewise open to the presentations of research projects.

We invite you to send thematically pertinent working group and panel proposals not later than 30 November 2018 to ktsseminaari@gmail.com. Proposals can be in Finnish, Swedish, English, and Saami.

Working group and panel proposals must include the name of the working group or panel, a description no longer than 300 words, the names of the presenters and the preliminary titles of the presentations, as well as the name(s) contact information of the chairperson(s).

The call for presentation abstracts and research project presentations will be in December–January. Concurrently, application to the seminar’s dissertation workshop will be opened.

The seminar and the dissertation workshop are organized by the University of Oulu Literature Programme and the Finnish Literary Research Society.

Contact: ktsseminaari@gmail.com 

___________________________________________________

KTS:n vuosiseminaarin 2018 kotisivut ovat auki osoitteessa <http://pro.tsv.fi/skts/vuosiseminaari-2018.html>.

28.3.2018
___________________________________________________


Kirjallisuudentutkijain Seura hakee päätoimittajia
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimelle
 vuosille 2019
2020

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on vertaisarviointia käyttävä kirjallisuudentutkimuksen julkaisu. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi Avain julkaisee esseitä, katsauksia, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja sekä kirja-arvosteluja. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Avain tarjoaa näköaloja ajankohtaisiin kirjallisuudentutkimuksen teemoihin ja keskusteluihin. Avain publicerar artiklar också på svenska.

Päätoimittajuutta haetaan pääasiassa työpareina kaksivuotiselle kaudelle. Haussa kannustamme instituutioiden väliseen yhteistyöhön: päätoimittajat voivat siis olla eri yliopistoista ja oppiaineista. Vuosittain Avaimella on yksi kutsuttu teemanumero, jonka toimittamisesta vastaa vieraileva päätoimittaja(pari).

Tiedejulkaiseminen on aktiivisen muutoksen tilassa, ja Avaimen tulevat päätoimittajat ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen tulevaisuuden julkaisumuotoihin.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään osoitteeseen
kts-hallitus@uta.fi 16.4.2018 mennessä. Päätoimittajat valitsee Seuran hallitus yhdessä Avaimen toimitusneuvoston kanssa.

1.3.2018
___________________________________________________

Hyvä Kirjallisuudentutkijain Seuran jäsen tai jäsenyyttä harkitseva,

Nyt on hyvä aika maksaa Seuran jäsenmaksu vuodelle 2018. Kiitos kaikille jäsenmaksunsa jo maksaneille!

Seuran jäsenmaksu on 45 euroa/vuosi. Opiskelijat, apurahatutkijat, eläkeläiset ja työttömät voivat maksaa 25 euron maksun.

Jäsenyys on voimassa kalenterivuoden. Jäsenyyttä jatketaan maksamalla jäsenmaksu Seuran tilille 28.2.2018 mennessä. Uudeksi jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun mihin aikaan vuodesta tahansa. Jäsenet saavat seuran julkaiseman Avain-lehden neljästi vuodessa sekä alennetun osallistumismaksun seuran järjestämiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin.

Jäsenmaksu maksetaan tilille FI90 8000 1201 4734 45. Viestikenttään merkitään jäsenen nimi ja osoite (mikäli muuttunut) lehden postitusta varten. Aiemmista vuosista poiketen nyt pyydetään viestikenttään merkitsemään myös sähköpostiosoite, joka voi olla tarpeen Avaimen sähköisen version lukemisen mahdollistamiseksi ja jota tarvitaan myös Seuran sähköpostilistan vastaanottajalistan ajan tasalla pitämiseksi.

Kunniajäsenille KTS:n jäsenyys on ilmainen.

Jäsenyyttä koskeviin ja muihin kysymyksiin vastaa Seuran sihteeri Mika Perkiömäki <sihteeri.kts@gmail.com>.

29.1.2018

___________________________________________________

Alla olevaan KTS:n vuosiseminaarin 2018 kutsuun kaksi tarkennusta:

- Työryhmä- ja esitelmäehdotusten määräaikaa on hieman jatkettu, ja uusi takaraja on 5.2.2018.

- Työryhmäehdotuksen sisältämistä esitelmistä ei tarvita erillisiä tiivistelmiä. Pelkkä koko työryhmän kuvaus riittää. Esitelmänpitäjien nimet ja esitelmien alustavat otsikot kuitenkin pitää olla. Seminaarin järjestelytoimikunta voi täydentää työryhmiä niiden teemoihin sopivilla yksittäisillä esitelmäehdotuksilla.

24.1.2018

_________________________________________________________________



MUUTOS

Kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen paikat kulttuurisessa muutoksessa

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari

Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 16.–18.5.2018

 

Työryhmä- ja esitelmäkutsu

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari järjestetään Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 17.–18.5.2018. Tapahtuman teemana ovat kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen paikat kulttuurisessa muutoksessa. Tapahtuman esiseminaarina keskiviikkona 16.5. järjestetään tohtorikoulutettaville suunnattu väitöskirjatyöpaja, jonka abstraktikutsu on alempana.

Seminaarin tarkoituksena on hahmottaa, missä kirja, kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus ovat nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarin teema koostuu kolmesta laajasta näkökulmasta:
  1. Kysymme, mitkä ovat kirjallisuudentutkimuksen asema ja funktiot suomalaisessa akateemisessa maailmassa ja globalisoituvassa todellisuudessa. Mikä on kirjallisuudentutkimuksen identiteetti ja profiili monitieteisyyden ja laaja-alaisuuden aikakaudella? Kuinka kirjallisuutta pitäisi tutkia ja opettaa, jotta kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen merkitys nähtäisiin yhteiskunnan eri alueilla?

  2. Pohdimme, kuinka kirjallisuus taiteenlajina ja kulttuurisen keskustelun muotona hahmottaa yhteiskunnallista muutosta. Millaisia ovat kirjallisuuden tämänhetkiset muodot ja millaisia ilmiöitä nykyisessä kirjallisessa kulttuurissa voidaan tunnistaa? Etsimme teoreettisia näkökulmia siihen, kuinka kirjallisuuden uusia olemisen tapoja voidaan analysoida ja käsitteellistää. Myös historialliset näkökulmat ovat tervetulleita: kuinka kirjallisuus ja kirjallisuuden tutkimus on aiemmin muutosta hahmottanut?

  3. Tarkastelemme, kuinka käsitykset kirjallisuudesta ja kirjallisesta kulttuurista ovat muuttuneet intermediaalisen, audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin aikakaudella. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia kirjamuoto on kohdannut 2000-luvulla? Millä tavalla kirjallisuuden muuttuvat muodot vaikuttavat myös lukemisen tapoihin?

Teemaan sopivia työryhmä- ja esitelmäehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 5.2.2018 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, enintään 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtajan/-johtajien nimet ja yhteystiedot. Työryhmäehdotuksen sisältämistä esityksistä siis ei tässä vaiheessa tarvita erillisiä tiivistelmiä, pelkkä koko työryhmän kuvaus riittää.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tiedot hyväksymisistä lähetetään helmikuun lopulla.

Tapahtuman esiseminaarina 16.5.2018 järjestetään väitöskirjatyöpaja kirjallisuudentutkimuksen alan väitöskirjan tekijöille. Työpajaan valitut jatko-opiskelijat kertovat lyhyesti tutkimuksestaan ja saavat palautetta väitöskirjatekstistään työpajaan osallistuvilta professoreilta ja muilta osallistujilta. Työpajan osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250–300 sanaa) hakija esittelee esimerkiksi jonkin tutkimuksensa kannalta keskeisen idean tai ongelman. Työpajassa käsiteltävä teksti voi olla esimerkiksi artikkeliluonnos, osa monografiaa tai tutkimussuunnitelma, ja sen enimmäispituus on 10 sivua + väitöstyön dispositio. Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi työpajaan osallistuminen olisi hänelle tarpeellista. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu. Abstrakti ja motivaatiokirje pyydetään lähettämään 28.2.2018 mennessä osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Väitöskirjatyöpajan osallistujat voivat pitää esitelmän myös vuosiseminaarissa.

Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Itä-Suomen yliopiston Humanistinen osasto ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com
Verkkosivut: http://pro.tsv.fi/skts/tapahtumakalenteri.html


FÖRÄNDRING

Litteraturens och litteraturforskningens plats i en föränderlig värld

Sällskapets för litteraturforskning i Finland årsseminarium

Östra Finlands universitet, Joensuu 16.–18.5.2018

 

Call for papers

Den 17–18 maj 2018 ordnas Sällskapets för litteraturforskning i Finland (KTS) årsseminarium på Östra Finlands universitet i Joensuu. Seminariets tema är litteraturens och litteraturforskningens plats i en föränderlig värld. I samband med seminariet ordnas även en avhandlingsworkshop för doktorander den 16 maj 2018.

Avsikten med seminariet är att diskutera var boken, litteraturen och litteraturforskningen befinner sig idag – och i framtiden. Vi intresserar oss särskilt för följande frågor: 
  1. Vilken är litteraturforskningens ställning och funktion i dagens globaliserade värld – och i den finländska akademiska världen? Hur framstår litteraturvetenskapens identitet och profil i mångvetenskaplighetens tidevarv? Hur borde litteratur undersökas och undervisas, så att dess betydelse inom olika samhällsområden skulle framgå tydligare?

  2. Hur kan litteraturen, som en konstform och som en form av kulturdiskussion, beskriva och diskutera samhällelig förändring? Vilka former tar sig den nutida litteraturen och vilka slags fenomen kännetecknar dagens litterära kultur? Vi efterlyser teoretiska perspektiv och verktyg med vars hjälp den nutida litteraturen, i sina olika former och skepnader, kan förstås och analyseras. Historiska perspektiv är också välkomna: hur har litteraturen och litteraturforskningen tidigare beskrivit och diskuterat förändring?

  3. Hur har uppfattningarna om litteratur och litterär kultur förändrats under den intermediala, audiovisuala och digitala kulturens tidevarv? Vilka utmaningar och möjligheter har det traditionella bokformat stått inför på 2000-talet? Och hur påverkar litteraturens föränderliga former själva läsprocessen och läsandet?

Vänligen sänd förslag till arbetsgrupper och föredrag senast 31.1.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska.

Förslag till arbetsgrupper bör innehålla arbetsgruppens namn, en beskrivning av arbetsgruppen på max 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordförandens/ordförandenas namn och kontaktuppgifter.

Förslag till föredrag bör innehålla föredragets rubrik, en abstrakt på max 300 ord, samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Seminariets vetenskapliga nämnd bildar tematiska grupper av de enskilda föredragen.

Besked om antagande skickas i slutet av februari.

I samband med seminariet ordnas också en avhandlingsworkshop för doktorander den 16 maj 2018. Workshoppen är riktad till doktorander inom ämnet litteraturvetenskap. I workshoppen berättar doktoranden först kort om sin egen forskning, varefter den text doktoranden inlämnat kommenteras av ett antal professorer. Texten som behandlas i workshoppen kan till exempel vara ett artikelutkast, en del av en monografi eller en forskningsplan. Den skall vara max 10 sidor lång + avhandlingens disposition. För att bli antagen till workshoppen skall doktoranden skriva en abstrakt och ett kort motivationsbrev. I abstrakten (200-300 ord) skall doktoranden presentera en central idé eller ett centralt problem i sin text. I motivationsbrevet (max 1 sida) skall doktoranden förklara varför det vore nyttigt för han/hon att delta i workshoppen. Vänligen sänd abstrakter och motivationsbrev senast 28.2.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Doktorander som deltar i avhandlingsworkshoppen kan också delta i årsseminariet.

Evenemanget ordnas av Humanistiska avdelningen på Östra Finlands universitet och Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com
Webbsidor: http://pro.tsv.fi/skts/tapahtumakalenteri.html


Kirjallisuudentutkijain Seura hakee päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimelle vuosille 20182019.

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on vertaisarviointia käyttävä kirjallisuudentutkimuksen julkaisu. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi Avain julkaisee esseitä, katsauksia, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja sekä kirja-arvosteluja. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Avain tarjoaa näköaloja ajankohtaisiin kirjallisuudentutkimuksen teemoihin ja keskusteluihin. Avain publicerar artiklar också på svenska.

Päätoimittajuutta haetaan pääasiassa työpareina kaksivuotiselle kaudelle. Haussa kannustamme instituutioiden väliseen yhteistyöhön: päätoimittajat voivat siis olla eri yliopistoista ja oppiaineista. Vuosittain Avaimella on yksi kutsuttu teemanumero, jonka toimittamisesta vastaa vieraileva päätoimittaja(pari).

Tiedejulkaiseminen on aktiivisen muutoksen tilassa, ja Avaimen tulevat päätoimittajat ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen tulevaisuuden julkaisumuotoihin.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään osoitteeseen KTS-HALLITUS[at]uta.fi 16.4.2017 mennessä. Päätoimittajat valitsee Seuran hallitus yhdessä Avaimen toimitusneuvoston kanssa.


2017

YMPÄRISTÖT

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari & Kulttuurintutkimuksen päivät 2017

Jyväskylän yliopisto 22.–24.5.2017

http://jyu.fi/ymparistot2017


Työryhmä- ja esitelmäkutsu

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari ja VIII Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän yliopistossa 22.–23.5.2017. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana ovat ympäristöt kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tapahtuman kirjailijavieraaksi saapuu Jukka Viikilä.

Tapahtuman post-seminaarina 24.5.2017 järjestetään kaksi kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tohtorikoulutettaville suunnattua väitöskirjatyöpajaa.

Ympäristöt-tapahtumassa kysytään, miten ympäristöt ilmenevät kirjallisuudessa, taiteessa ja muissa teksteissä eri aikoina. Ympäristöt voidaan käsittää hyvin laajasti ja monella tapaa yhteydessä taiteeseen, kirjallisuuteen, kulttuuriin, luontoon ja yhteiskuntaan. Ympäristöjä voidaan ajatella tilallisuuden kautta, kuten luonnonympäristöinä, kaupunkiympäristöinä, vesi- ja saaristoympäristöinä sekä arktisina ympäristöinä, ja niitä voidaan tarkastella eri mittakaavoista käsin suhteutettuna kansalliseen tai globaaliin ympäristöön. Ympäristöt hahmottuvat myös sosiaalisiksi kohtaamispaikoiksi, kuten erilaisiksi tutkimus-, koulutus- ja oppimisympäristöiksi, kulttuuri- tai kieliympäristöiksi, joissa henkilökohtainen ja kollektiivinen ympäristö kytkeytyvät toisiinsa. Uhanalaiset ympäristöt ja eläinten ympäristöt asettuvat suhteeseen ympäristöongelmien, teollisuusympäristöjen ja energiatuotannon ympäristöjen kanssa. Ympäristöjä voidaan mieltää audiovisuaalisina kokonaisuuksina äänen ja kuvan kautta, ympäristöjä myös tarinallistetaan, ja tarinoilla on omat ympäristönsä. Ympäristöt kääntyvät osaksi poetiikkaa sekä tekstuaalisuutta, ja kirjallisuuden tuotannolla ja lukemisella sekä kokeellisuudella ja digitaalisuudella on omat ympäristönsä. Ympäristöä voidaan lähestyä myös materiaalis-diskursiivisena käsitteenä, maisemana tai olosuhteena.

Yhä useammat kulttuurin- ja kirjallisuudentutkijat näkevät tutkimuksensa osana monitieteistä ympäristöhumanismin (environmental humanities) kenttää. Humanistit etsivät yhteyksiä luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin ja samalla rooliaan globaalien ympäristöongelmien ratkomisessa. Ympäristöhumanismi edellyttää ihmisen, luonnon ja muun fyysisen maailman kokonaisvaltaista hahmottamista. Ajankohtainen ympäristöhumanismi tarjoaa yhden mahdollisen tulokulman ympäristöihin.

Tapahtuma kokoaa yhteen monitieteisen joukon erilaisia ympäristöjä tarkastelevia tutkijoita. Ympäristöjen lisäksi se pohtii, minkälaisia keskustelunavauksia ja lähtökohtia tarvitsemme, jotta kohtaisimme toisiamme yli tieteenalojen ympäristön merkeissä. Toivomme työryhmiä ja esitelmiä paitsi kirjallisuustieteestä ja kulttuurintutkimuksesta myös eri tieteenaloilta, kuten arkkitehtuurista, historiatieteestä, kasvatustieteistä, kulttuurimaantieteestä, mediakulttuurista, musiikintutkimuksesta, oikeustieteestä, sosiaalisesta kartografiasta, sukupuolentutkimuksesta, taiteen tutkimuksesta, teologiasta, yhteiskunta- ja politiikkatieteistä tai ympäristökasvatuksesta, -estetiikasta, -politiikasta ja -filosofiasta. Tavoitteena on saattaa eri tieteenalojen edustajia vuoropuheluun keskenään sekä esitellä tutkimusverkostoja ja tutkimushankkeita.

Teemaan sopivia työryhmä- ja esitelmäehdotuksia pyydetään lähettämään 31.1.2017 mennessä osoitteeseen ymparistot2017[at]gmail.com. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, max 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtajan/-johtajien nimet ja yhteystiedot.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, max 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Tiedot hyväksymisestä lähetetään helmikuun lopulla. Tapahtuman tieteellinen toimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tapahtuman post-seminaarina 24.5.2017 järjestetään väitöskirjatyöpaja kirjallisuudentutkimuksen alan väitöskirjan tekijöille. Samana päivänä on myös kulttuurintutkimuksen väitöskirjatyöpaja. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, kumpaan työpajaan hakija ensisijaisesti on kiinnostunut osallistumaan. Työpajaan valitut jatko-opiskelijat kertovat lyhyesti tutkimuksestaan ja saavat palautetta väitöskirjatekstistään työpajaan osallistuvilta professoreilta ja muilta osallistujilta. Työpajan osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250-300 sanaa) hakija esittelee esimerkiksi jonkin tutkimuksensa kannalta keskeisen idean tai hankaluuksia tuottavan ongelman. Työpajassa käsiteltävä teksti voi olla esimerkiksi artikkeliluonnos, osa monografiaa tai tutkimussuunnitelma, ja sen enimmäispituus on 7 sivua + väitöstyön dispositio. Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi työpajaan osallistuminen olisi hänelle tarpeellista. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu. Abstrakti ja motivaatiokirje pyydetään lähettämään 28.2.2017 mennessä osoitteeseen ymparistot2017[at]gmail.com. Väitöskirjatyöpajan osallistujat voivat pitää esitelmän myös vuosiseminaarissa.

Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS) ja Kulttuurintutkimuksen seura. Yhteistyökumppanina on Euroherit-tutkimushanke (Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU).

Yhteydenotot: ymparistot2017[at]gmail.com
Tapahtuman verkkosivut: http://jyu.fi/ymparistot2017


MILJÖER

Sällskapets för litteraturforskning i Finland årsseminarium & Kulttuurintutkimuksen päivät 2017

Jyväskylä universitet 22.–24.5.2017

http://jyu.fi/ymparistot2017

 
Call for papers

Den 22.–23.5.2017 ordnas Sällskapets för litteraturforskning i Finland årsseminarium och Sällskapets för kulturstudier i Finland VIII Kulttuurintutkimuksen päivät på Jyväskylä universitet. Det gemensamma evenemangets tema är miljöer ur litteratur- och kulturforskningens perspektiv.

I samband med seminariet ordnas också två workshoppar för doktorander inom litteraturvetenskap och kulturforskning. Inbjudningar till dessa workshoppar, som ordnas den 24.5.2017, sänds ut separat.

Avsikten med seminariet är att diskutera hur miljöer kommer till uttryck i litteraturen, konsten och andra texter. Begreppet miljö kan förstås mycket brett. Miljöer kan vara geografiska och rumsliga – naturmiljöer, stadsmiljöer, vatten- och skärgårdsmiljöer eller arktiska miljöer – och de kan granskas ur såväl lokala som globala perspektiv. På många håll i världen hotas naturmiljöer och djurs miljöer idag av miljöproblem och industriella miljöer. Men miljöer kan också förstås som sociala rum och mötesplatser; som forsknings-, utbildnings- och undervisningsmiljöer eller som språkliga miljöer och kulturmiljöer; platser, där den personliga och kollektiva miljön möts. Miljöer kan vidare förstås som audiovisuala helheter, gestaltade genom ljud och bild. Miljöer har sina berättelser – och berättelser har sina miljöer. Begreppet miljö anknyter särskilt till poetik och textualitet. Produktionen och konsumtionen av litteratur har sina egna miljöer, liksom den litterära experimentationen och den tilltagande digitaliseringen har sina. Det är även möjligt att förstå miljö som ett materiellt-diskursivt begrepp, ett landskap eller ett tillstånd.

Idag ser allt fler kultur- och litteraturforskare sin forskning som en del av miljöhumanioras mångvetenskapliga fält. Humanister intresserar sig för kopplingar till natur- och samhällsvetenskaperna och diskuterar sin roll i lösandet av de globala miljöproblemen. Miljöhumanismen, som förutsätter en helhetssyn på människan, naturen och den fysiska världen, erbjuder ytterligare ett perspektiv på temat miljöer.

Avsikten med det mångvetenskapliga evenemanget är inte bara att samla ihop forskare som undersöker olika slags miljöer, utan också att främja kommunikation och skapa nätverk över disciplinsgränserna. Vi välkomnar inte bara föredrag och arbetsgrupper från kulturforskningens och litteraturforskningens områden, utan också från arkitektur, historia, pedagogik, kulturgeografi, mediekultur, musikvetenskap, juridik, social kartografi, genusforskning, konstvetenskap, teologi, samhällsforskning, samt miljöpedagogik, -estetik, -politik och -filosofi.

Förslag till arbetsgrupper och föredrag ombeds sändas senast 31.1.2017 till adressen ymparistot2017[at]gmail.com. Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska.

Förslag till arbetsgrupper bör innehålla följande: arbetsgruppens namn, en beskrivning av arbetsgruppen på max 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordförandens/ordförandenas namn och kontaktuppgifter.

Förslag till föredrag bör innehålla följande: föredragets rubrik, en abstrakt på max 300 ord, samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Besked om antagande ges i slutet av februari. De enskilda föredragen slås ihop till tematiska grupper av seminariets vetenskapliga nämnd.

Evenemanget ordnas av Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos vid Jyväskylä universitet, Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS) och Sällskapet för kulturstudier i Finland. Samarbetspartner är Euroherit-forskningsprojektet (Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU).

Kontakt: ymparistot2017[at]gmail.com
Evenemangets webbsidor:
http://jyu.fi/ymparistot2017


2016

Kiitos kaikille Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaariin 2016 osallistuneille: esitelmänpitäjille, kirjailijavieraalle, yleisölle, kahvituksesta vastanneille ainejärjestöille ja yhteistyöyliopistoille Åbo Akademille ja Turun yliopistolle! Seminaari osoitti, että kirjallisuudella ja sen tutkimuksella on eettistä, esteettistä ja poliittista merkitystä. Nähdään taas ensi keväänä Seuran perinteisessä vuosiseminaarissa!


Kutsu: Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Etiikka, estetiikka, politiikka Turussa 19.
20.5.2016

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Etiikka, estetiikka, politiikka pidetään Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa 19.20.5.2016. Seminaarin puhujavieraita ovat professori Hanna Meretoja (Turun yliopisto), professori Lea Rojola (Turun yliopisto) ja dosentti Mia Österlund (Åbo Akademi) sekä kirjailija Laura Lindstedt. Lindstedtin yleisölle avoin esitelmä on Turun kaupunginkirjastossa 20.5. kello 17.

Seminaarin osallistumismaksu on esitelmänpitäjiltä ja väitöskirjatyöpajaan osallistuvilta 30 euroa. Esitelmiä voi tulla kuuntelemaan maksutta.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 30 e Seuran tilille FI9080001201473445 (viestikenttään teksti "seminaarimaksu") ja lähettämä viesti osoitteeseen ktsseminaari[at]gmail.com maanantaihin 2.5. mennessä.

Torstaina 19.5. kello 1923 on iltaristeily Loistokarille. Risteilyyn sisältyy alkuruoka laivasalongissa, buffet-illallinen Loistokarilla, elävää musiikkia ja laituritanssit. Illanviettoon ilmoittaudutaan maksamalla illalliskortti (48 e) Seuran tilille ja lähettämällä viesti osoitteeseen ktsseminaari[at]gmail.com viimeistään 2.5. Ilmoittakaa samalla mahdollisista ruoka-aineallergioistanne ja erityisruokavalioistanne.

Seminaarin ohjelma ja abstraktit ovat linkkeinä.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

Inbjudan: Årsseminarium - Sällskapet för litteraturforskning i Finland - Etik, estetik, politik, Åbo, 19.–20.5.2016

Kirjallisuudentutkijain Seuras årsseminarium Etik, estetik, politik arrangeras vid Åbo Akademi och Turun Yliopisto 19.–20.5.2016. Huvudtalare är professor Hanna Meretoja (Turun Yliopisto), professor Lea Rojola (Turun Yliopisto), docent Mia Österlund (Åbo Akademi), samt författaren Laura Lindstedt. Lindstedts föredrag, som är öppet för allmänheten, äger rum i Åbo stadsbibliotek 20.5 klockan 17.

Deltagaravgiften är 30 euro för föredragshållare och deltagare i avhandlingsverkstaden. Man kan kostnadsfritt åhöra föredragen. Anmälan till seminariet görs genom inbetalning av deltagaravgiften 30 euro på sällskapets konto FI9080001201473445 (i meddelandefältet antecknas ”seminarieavgift”) och genom att man senast måndag 2.5 skickar ett meddelande till adressen ktsseminaari[at]gmail.com.

På torsdag 19.5 klockan 1923 ordnas en kvällskryssning till Loistokari. I kryssningen ingår förrätt i fartygssalongen, buffet på Loistokari, levande musik och dans på bryggan. Till kvällsprogrammet anmäler man sig genom att betala in avgiften för supékortet (48 e) på sällskapets konto och skicka ett meddelande till adressen ktsseminaari[at]gmail.com senast 2.5. Meddela samtidigt om eventuella matallergier och specialdieter.  

Seminarieprogrammet och abstracten följer som bilaga.

Seminariet arrangeras som ett samarbete mellan Åbo Akademi och Turun Yliopisto.

Varmt välkomna!

Styrelsen för Sällskapet för litteraturforskning i Finland


Esitelmäkutsu: Etiikka, estetiikka, politiikka

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Turussa 19.–20.5.2016

Åbo Akademissa ja Turun yliopistolla pidettävän KTS:n kaksipäiväisen vuosiseminaarin teemana on etiikan, estetiikan ja politiikan toisiinsa kietoutuvat alueet kirjallisuudentutkimuksessa. Seminaari kysyy: Miten kirjallisuus käsittelee eettisiä kysymyksiä ja ihmisen suhdetta Toiseen? Miten estetiikka kytkeytyy kirjallisuuteen ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmiin? Millä eri tavoilla esteettisen kategoria nykyään hahmotetaan ja miten nämä hahmotukset kytkeytyvät kirjallisuudentutkimukseen? Onko poliittinen kirjallisuudentutkimus menneiden vuosikymmenten kaikuja vai entistä tarpeellisempaa? Mitä kirjallisuudentutkimus voi tarkoittaa ja tehdä aikana, jolloin politiikka on jälleen estetisoitumassa?

Seminaariin toivomme esitelmiä, jotka liittyvät etiikan, estetiikan ja politiikan käsitteisiin esimerkiksi määrittelemällä niitä uudelleen, haastamalla niiden merkityksen kirjallisuudentutkimuksessa tai osoittamalla niiden tarpeellisuuden ja käyttökelpoisuuden kaunokirjallisuuden analyysissä. Seminaarin pääpuhujia ovat professori Lea Rojola, professori Hanna Meretoja ja FT, dosentti Mia Österlund.

Pyydämme ehdotuksia esitelmiksi ja työryhmiksi. Voit ehdottaa joko yksittäistä esitelmää, työryhmän aihetta tai valmista työryhmää puhujineen. Yksittäisen esitelmän pituus keskusteluineen on 30 minuuttia. Esitelmät voivat olla suomeksi tai ruotsiksi ja liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin:

 - lajien poliittisuus (esim. pamfletti, manifesti, essee, lastenkirjallisuus)
 - arjen estetiikka

 - kirjallisuudentutkimuksen etiikka

 - esteettisten kokeilujen poliittisuus

 - politiikka estetiikkana/estetiikka politiikkana

 - kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen aluepolitiikka

 - ympäristön, esineiden ja tilan etiikka

 - mannermaisen filosofian ja teorian ”esteettinen käänne”

 - koomisen etiikka ja estetiikka

 - tekijyyden politiikat

 - intermediaalinen estetiikka

 - sukupuolittuneet etiikat ja estetiikat

 - ylirajaisuuden politiikat

 - etiikan, estetiikan ja politiikan universaalit

Vuosiseminaarin uutena osana on työpaja väitöskirjan tekijöille. Siihen valitut jatko-opiskelijat saavat palautetta väitöskirjatekstistään maamme kirjallisuusoppiaineiden professoreilta ja muilta asiantuntijoilta. Työpajan osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250–300 sanaa) hakija esittelee väitöskirjansa keskeisen ongelman tai idean (työpajassa esiteltävän valmiin paperin enimmäispituus 7 sivua). Motivaatiokirjeessä hakija puolestaan perustelee, miksi hänen olisi tässä vaiheessa tarpeellista saada palautetta muiltakin kuin omilta väitöskirjaohjaajiltaan (motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu). Työpaja kokoontuu torstaina 19.5. Osallistujat voivat pitää myös seminaariesitelmän.

Lähetä esitelmäehdotukseksi osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com viimeistään 29.2.2016. Työryhmä- ja työpaja-abstraktien määräpäivä on 15.2.2016.

Kaikkien abstraktien pituus on 250–300 sanaa. Ilmoita esitelmä- tai työryhmäehdotuksesi alussa sähköpostiosoitteesi, affiliaatiosi sekä mahdollinen hakemisesi seminaarin yhteydessä järjestettävään työpajaan. Lähetä tekstisi Word- tai RTF-tiedostona. llmoita esitelmäehdotuksessasi, saako abstraktisi julkaista Seuran verkkosivuilla.

Esitelmäehdotuksien hyväksymisestä ilmoitetaan maaliskuun 2016 lopussa.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen sekä Åbo Akademin Litteraturvetenskapin kanssa.

Lisätietoja voit kysyä Kirjallisuudentutkijain Seuran sihteeriltä Hanna Samolalta (hanna.samola@uta.fi).

 

CFP: Etik, estetik, politik

Årsseminarium, Sällskapet för litteraturforskning i Finland, Åbo 19.–20.5.2016

Temat för Sällskapets årsseminarium, som ordnas på Åbo Akademi och Åbo universitet, är etikens, estetikens och politikens växelverkan i litteraturen. Hur behandlas etiska frågor och människans förhållande till Den Andre inom litteraturen? Vilken är relationen mellan estetik, litteratur och litteraturvetenskapliga metoder? På vilka sätt kan ”det estetiska” förstås idag och vad betyder detta för litteraturforskningen? Är den politiska litteraturforskningen något som tillhör en svunnen tid, eller mer behövlig än någonsin? Vad kan litteraturforskning vara och göra under en tid då politiken i allt högre grad håller på att estetiseras?

Vi välkomnar bidrag som anknyter till begreppen etik, estetik och politik; till exempel genom att utmana dessa begrepps vedertagna betydelser inom litteraturforskningen eller visa varför de är behövliga och användbara i litteraturanalys. Seminariets huvudtalare är professor Lea Rojola, professor Hanna Meretoja och FT, docent Mia Österlund.

Vi välkomnar föredragsförslag och förslag till workshoppar. Du kan föreslå ett enskilt föredrag, ett ämne för en workshop eller en färdig workshop. Längden på enskilda föredrag (inklusive diskussion) är 30 minuter. Föredragen kan vara på svenska eller finska. De kan – till exempel – anknyta till något av följande ämnesområden:

    - genrer och politik (t.ex. pamfletten, manifestet, essän, barnlitteratur)
   - vardagens estetik
   - litteraturforskningens etik
   - det politiska i experimentell litteratur
   - politik som estetik och estetik som politik
   - regionalpolitik inom litteraturen och litteraturforskningen
   - omgivningens, föremålens och rummets etik
   - den ”estetiska vändningen” inom kontinental filosofi och teori
   - det komiskas etik och estetik
   - upphovsmannaskap och politik
    - intermedial estetik
   - genuspräglad etik och estetik
   - den transnationella litteraturens politik
   - universaler inom etik, estetik och politik

Under årsseminariet ordnas också en forskarverkstad för doktorander som skriver på sin avhandling. Doktorander som deltar i verkstaden har möjlighet att lägga fram texter (max 7 sidor långa) och få respons av professorer och andra experter vid de litteraturvetenskapliga läroämnena i Finland. Doktorander som vill delta i verkstaden bör skicka in en abstrakt och ett motivationsbrev. I abstrakten (250–300 ord) presenterar doktoranden sin avhandling och ett centralt problem eller en central idé som hen för tillfället är sysselsatt med. I motivationsbrevet (max 1 sida) förklarar doktoranden varför just hen skulle ha nytta av responsen. Forskarverkstaden ordnas på torsdagen 19.5.2016. Doktorander som deltar i verkstaden kan, om de så vill, också sända in ett föredragsförslag.

Sänd ditt föredragsförslag till adressen ktsseminaari@gmail.com senast 29.2.2016. Förslag till workshoppar bör sändas senast 31.1.2016. Doktorander som vill delta i forskarverkstaden bör också sända abstrakt och motivationsbrev senast 31.1.2016.

Alla abstrakter bör vara 250–300 ord långa. Sänd din text som en Word- eller RTF-fil. Då du anmäler dig bör du meddela din e-postadress, din affiliation och huruvida din abstrakt får publiceras på KTS:s webbsida. Om du dessutom anmäler dig till forskarverstaden som ordnas i samband med seminariet, bör du även meddela detta. De antagna meddelas i slutet av mars 2016.

Årsseminariet ordnas i samarbete med Kotimainen kirjallisuus och Yleinen kirjallisuustiede vid Åbo universitet samt Litteraturvetenskap vid Åbo Akademi.

Frågor kan riktas till KTS sekreterare Hanna Samola (hanna.samola@uta.fi).


Call for papers: European Network for Comparative Literary Studies (ENCLS) biannual congress 2017

FEAR AND SAFETY

Location: University of Helsinki, Finland
Dates: 23-26 August 2017
Deadline for proposals: 30 September 2016

In its recent past, Europe has encountered economic depressions, climate change, military interventions, terrorist attacks and the dual rise of aggressive nationalism and the fear of the loss of national identity and autonomy. These times reveal the presence of collective fears concerning economic, political, environmental, and security issues. Simultaneously, in their everyday lives, people deal with a sense of fear that arises on a more individual level: they fear for their own financial future, perhaps for their threatened cultural, gender or sexual identities, and possibly even for their physical safety. In view of this, it is pertinent to ask whether there is a contemporary European mind-set that is obsessed with the idea of safety. By virtue of its etymology, the notion of safety has been associated with salvation and redemption. Such connotations, however, seem to have receded in secular, liberal-capitalist society and have been replaced by the far more protective and restrictive idea of security. How are safe – or secure – environments and societies being imagined and idealised in Europe, and have such imaginings changed over the decades and centuries?

This conference calls for contributions dealing with the issues of fear and safety in European literature. Paper topics might include contemporary realist narratives of migration, or the apocalyptic and dystopian narratives currently permeating the entire cultural landscape. Papers on transnational and multicultural issues are welcomed, as are papers focusing on the genre-specific problematics of approaching the themes of fear and safety (e.g. fantasy, thrillers, speculative fiction, children’s literature, literature for young adults). Recent trends in research, such as affect and risk theory, are also pertinent. How do literary presentations create and shape the social, “public”, and possibly collective emotions that frame our experience? How do such representations, usually far more accessible to the public than scientific information, influence the real‑life evaluation and selection of risks? What kinds of textual strategies and ways of story-telling are being used to express the affectivities of fear and safety? How are increasingly popular adaptations and multimodal works of art connected to contemporary notions of fear and safety in their ways of (re)telling (past) stories?

In addition, we invite contributions about the representations of European territories of the Arctic: the entire world has become increasingly fascinated with the northern parts of the planet. Security in the Arctic is not threatened by the presence of armed forces or nationalistic movements; rather, the strains on the environment caused by climate change and increased human activity are raising fears on a global scale.

Notions of fear and safety therefore lend themselves to comparative exploration through different disciplines, such as Geocriticism, Diaspora Studies, Migration Studies, Myth and Folklore Criticism, (Post‑) Colonial Studies; Women’s Studies, Gender Studies, LGBT Studies, Ecocriticism, Posthumanism, New Materialisms, Risk Theory, Adaptation Studies, Intermedial Studies, Children’s Literature, Literature and Science, Literature and Psychology, Literature and Philosophy, Narratology, Ethics in/and Literature, Affects in/and Literature, Cultural Studies, Scandinavian Studies, and Arctic Studies.

You are welcome to submit your proposals in English or French or in the languages of Finland: Finnish, Swedish or Sami. We welcome proposals for individual papers and for thematic panels.

Deadline for proposals: 30 September 2016.

Proposals for individual papers: Please send your abstract to <encls2017@gmail.com> in RTF or Word format, containing the following information in this order: 1) Your name, 2) Your title (e.g. Postgraduate Student, Professor) 3) Your institution or affiliation, if applicable, 4) Your contact details, including e-mail address, 5) Title of your presentation, 6) Max. 300-word abstract, 7) Short biography (max. 150 words), 8) 3 to 5 keywords describing your presentation.

Proposals for thematic panels: Please collect the abstracts of participants (formatted as above) to one RTF or Word file, under the title “Panel proposal: Name of panel”. Remember to include the contact details of the main organiser of the panel (including e-mail address). A panel should have 3-4 participants (or 6-8 participants for a two-session panel). Send the abstract file to <encls2017@gmail.com>.

Conference location: Founded in 1640, the University of Helsinki is the most versatile institution for science, education, and intellectual renewal in Finland. Helsinki is the capital city of Finland, and the university campus is located right in the heart of the city. Downtown Helsinki and the Central Campus of the university can be easily reached from the international Helsinki-Vantaa airport. There are also excellent ferry or train connections to Helsinki from Sweden, Russia and Estonia.

The conference is organised in collaboration with Finnish Literary Research Society.

Contact address: encls2017@gmail.com

European Network for Comparative Literary Studies (http://encls.net/)
University of Helsinki (https://www.helsinki.fi/en)
Finnish Literary Research Society


Kutsu seminaariin Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta!

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta! pidetään Tampereen yliopistossa 12.-13.5.2015. Seminaarin puhujavieraita ovat tutkijat Mikko Lehtonen, H. K. Riikonen, Olli Löytty, Hanna Kuusela, Sanna Nyqvist ja Outi Oja sekä kirjailija Johanna Sinisalo. Keskiviikon 13.5. paneelikeskustelu, tutkijapuheenvuoro ja Johanna Sinisalon esitelmä ovat kaikille kuulijoille avoimia tilaisuuksia.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 30 e Seuran tilille 800012-1473445 (IBAN FI9080001201473445, viestikenttään merkintä "seminaarimaksu") ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille Hanna Samolalle (hanna.samola@uta.fi) 22.4. mennessä. Seminaarin illanviettoon (ti 12.5. kello 19) ravintola Laternassa (Puutarhakatu 11, Tampere) ilmoittaudutaan maksamalla illalliskortti (43 e) Seuran tilille ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille viimeistään 22.4. Mainitkaa viestissä, kumman pääruoan (kasvis- vai liharuoka) valitsette. Kasvisvaihtoehto on vegaaninen. Mainitkaa samalla mahdollisista ruoka-aineallergioistanne.

Seminaarin ohjelma ja esitelmien abstraktit ovat linkkeinä.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!


Esitelmäkutsu: Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta!

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Tampereella 12.–13.5.2015


Tampereen yliopistolla pidettävän kaksipäiväisen KTS:n vuosiseminaarin 2015 teemana on kirjallisuuden, vastarinnan ja yhteiskunnan väliset monimuotoiset suhteet. Seminaari kysyy: Esittääkö kirjallisuus vastarintaa nykyisyydelle ja sen erilaisille poliittisille, taloudellisille ja ideologisille ilmentymille? Pakeneeko kirjallisuudentutkimus omaan yhteiskunnasta irralliseen norsunluutorniinsa?

Viime vuosikymmeninä tapahtuneet kriittisen ajattelun moninaiset käänteet, kuten esimerkiksi ”eettinen”, ”affektiivinen”, ”kognitiivinen” ja ”materiaalinen” käänne, ovat korostaneet kirjallisuudentutkimuksen kytkeytymistä maailmaan ja yhteiskuntaan – jos tutkimus niistä koskaan oli eronnutkaan.

Vuosiseminaarin teeman myötä toivomme monipuolista keskustelua kirjallisuuden, tutkimuksen ja maailman välisistä kytköksistä. Esitelmät voivat rakentua esimerkiksi seuraavien kysymysten ympärille: Miten nykyiset kirjallisuudentutkimuksen menetelmät mahdollistavat yhteiskunnallisuuden mukaan ottamisen? Kenelle kirjallisuudentutkimusta kirjoitetaan, minkä vuoksi, mitä vastaan?

Entä mitä vastaan itse kirjallisuus kapinoi: yhteiskuntaa vai kirjallisuuden ”valtavirtaa”? Mille kirjallisuus sanoo ”ei”? Ja mille se sanoo ”kyllä” sanoessaan ”ei”? Minkälaista vastarintaa edustavat esimerkiksi nykykirjallisuudessa yleistyneet dystopiat?

Nyt pyydämme ehdotuksia esitelmiksi tai työryhmiksi.  Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotukset voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin tai muihin teemaa viistoaviin kysymyksiin ja aiheisiin:

- Kirjallisuus vastarintana
- Satiiri, parodia ja ironia vastarinnan välineinä
- Vastarinnan retoriikka ja vastarintadiskurssin ideologinen   haltuunotto
- Kirjallisuuden ideologisuus/ideologiakriittisyys
- Tutkimusmenetelmien ideologia(kriittisyys)/yhteiskunnallisuus
- Yhteiskunnalliset dystopiat ja utopiat
- Kokeellisen kirjallisuuden vastarintaisuus
- Kirjallisuus ja kapitalismikritiikki
- Kirjallisuus sekä inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet
- Posthumanistinen ja ekokriittinen kirjallisuudentutkimus
- Kirjallisuudentutkimus ja sen lukijat
- Kognitiivinen narratologia ja yhteiskunta
- Uskonto kirjallisen toiminnan ideologisena innoittajana
- Vastarinnan erilaiset korostukset kirjallisuudessa (esim. tasa-arvo, diversiteetti, identiteetti, talous, oikeusjärjestelmä)

Lähetä esitelmäehdotuksesi 9.2.2015 mennessä osoitteeseen hanna.samola@uta.fi

Ehdotuksen pituus on enintään 300 sanaa. Ilmoita myös yhteystietosi ja affiliaatiosi. Esitelmäehdotuksen hyväksymisestä ilmoitetaan helmikuun 2015 loppuun mennessä.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön kanssa.


CFP: Litteratur, motstånd, samhälle!

Årsseminarium, Sällskapet för litteraturforskning i Finland, Tammerfors 12–13.5.2015 

Temat för KTS årsseminarium 2015 vid Tammerfors universitet är de mångformiga sambanden mellan litteratur, motstånd och samhälle. Seminariet frågar: Gör litteraturen motstånd mot samtiden och dess olika politiska, ekonomiska och ideologiska uttryck? Tar litteraturen sin tillflykt till ett eget samhällsfrånvända elfenbenstorn? 

De olika vändningarna i de senaste årtiondenas kritiska tänkande, till exempel den ”etiska”, ”affektiva”, ”kognitiva” och ”materiella” vändningen, har betonat litteraturforskningens återknytande till världen och samhället under antagandet att forskningen någonsin varit lösgjord från dem. 
 
Genom sambanden mellan litteraturen, forskningen årsseminariets tema hoppas vi på en mångsidig diskussion om och världen. Föredragen kan behandla till exempel följande frågor: Hur möjliggör dagens litteraturvetenskapliga metoder en samhällelig vinkel? För vem skrivs litteraturvetenskap, varför, mot vad? Och vad gör själva litteraturen motstånd mot: samhället eller litteraturens ”huvudfåra”? Till vad säger litteraturen ”nej”? Och vad är det den säger ”ja” till när den säger ”nej”? Hurdant motstånd representerar till exempel de i samtidslitteraturen så vanliga dystopierna? 

Vi välkomnar förslag föredrag och workshops. Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska. Förslagen kan behandla till exempel följande ämnen eller andra frågor och ämnen som rör årsseminariets tema: 

Litteratur som motstånd

-  Satir, parodi och ironi som redskap för motstånd

-  Motståndets retorik och motståndsdiskursens ideologiska erövring 

-  Det ideologiska/ideologikritiska i litteraturen

-  Metodologisk ideologi(kritik)/samhällsanknytning 

-  Samhälleliga dystopier och utopier 

-  Experimentell litteratur och motstånd 

-  Litteratur och kritik av kapitalismen 

-  Litteratur och förhållandet mellan det mänskliga och icke-mänskliga 

-  Posthumanistisk och ekokritisk litteraturforskning 

-  Litteraturforskningen och dess läsare 

-  Kognitiv litteraturforskning och samhälle 

-  Religion som ideologisk inspirationskälla för litterär verksamhet 

-  Olika aspekter på motstånd i litteraturen (t.ex. jämställdhet, diversitet, identitet, ekonomi, rättväsende)

Skicka ditt förslag till hanna.samola@uta.fi senast 9.2.2015. 

Förslagen bör vara max 300 ord långa. Uppge också dina kontaktuppgifter och din affiliation. De antagna meddelas inom februari 2015. 

Seminariet ordnas i samarbete med Enheten för språk, översättning och litteratur vid Tammerfors universitet. 


Myytti, uskonto, kirjallisuus -vuosiseminaari

Helsingissä 8.–9.5.2014 pidettävä Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2014 tarkastelee myytin, uskonnon ja kirjallisuuden suhdetta.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 25 e Seuran tilille 800012-1473445 (IBAN FI9080001201473445, viestikenttään merkintä "seminaarimaksu") ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille Hanna Samolalle (hanna.samola@uta.fi) 25.4. mennessä.



Seminaarin ohjelma ja abstraktit
Paikka: Tieteiden talo, Helsinki (Kirkkokatu 6)


CFP: Myytti, uskonto, kirjallisuus

Helsingissä 8.– 9.5.2014 järjestettävä kaksipäiväinen Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2014 tarkastelee myytin, uskonnon ja kirjallisuuden suhdetta. Miten kirjallisuus esittää myyttejä ja synnyttää uusia? Humanistisissa tieteissä myytti on ymmärretty muun muassa historian luonnollistavana kertomuksena, joka pyrkii antamaan ilmiöistä pysyvän selityksen ja lisää kertomusten uskottavuutta. Tutkimuksessa on korostettu myyttirakenteiden kulttuureja halkovaa luonnetta, myyttien poliittista ja ideologista ulottuvuutta muun muassa yhteisöjen yhteenkuuluvuutta vahvistavana tekijänä. Relevantteja ovat myös uuden kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen käsitykset tarinankerronnan inhimillisistä universaaleista sekä se, millaisia myyttejä nykyihmisen todellisuus, esimerkiksi virtuaalinen todellisuus, synnyttää, ja millaisia myyttejä kirjallisuudessa kierrätetään juuri nyt.
Myytti, uskonto, kirjallisuus -symposiumiin toivotaan kirjallisuudentutkimuksen ohella myös poikkitieteellisiä- ja taiteellisia puheenvuoroja. Myös tietokirjallisuus ja eri uskontojen kanoniset tekstit tarjoavat hedelmällisen tutkimusalueen symposiumin teemalle.

Voit lähettää joko esitelmä- tai työryhmäehdotuksen Katja Seudulle osoitteeseen katja.seutu@helsinki.fi 28.2.2014 mennessä. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotus voi liittyä alla ryhmiteltyihin teemoihin tai muuhun myytti- ja uskontoteeman näkökulmaan:

·         Myytin käsite ja myyttiteoriat

·         Myytit eri kulttuureissa

·         Runous ja myytit/uskonto

·         Myytit interteksteinä

·         Myytit ja kertomuksen teoria

·         Universaalit ja kirjallisuus

·         Raamattu ja kirjallisuus

·         Uskonto ja uskonnolliset kokemukset kirjallisuudessa

·         Uskonnollinen kirjallisuus

·         Nykytodellisuuksien virtuaaliset myytit

·         Myytti, uskonto ja aika: historiallinen ja historiaton ulottuvuus, lineaarisuus / syklisyys, pyhä ja profaani aika

_______________________________________________


Call for papers
KTS:n vuosiseminaari 2013: AIKA

Helsingissä 7.– 8.5.2013 järjestettävä kaksipäiväinen
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2013 pureutuu
ajallisuuden erilaisiin ilmenemismuotoihin kirjallisuudessa.
Seminaarissa pohditaan eri näkökulmista ajan moniulotteista käsitettä ja sen
kirjallisuudessa saamia kulttuurisia merkityksiä.
Kirjallisuudentutkimuksessa aikaa voidaan tarkastella esimerkiksi
kokemuksellisena, kerronnallisena ja poeettisena käsitteenä. Ajan
kokemisen eri ulottuvuuksia ovat suhde menneisyyteen, nykyhetkeen ja
tulevaisuuteen: miten näitä kolmea ulottuvuutta työstetään ja
kuvitellaan kirjallisuudessa? Kaunokirjallinen teos ilmentää
erilaisia ajan kokemisen tapoja niin henkilöhahmojen kuin kerronnan
keinojen ja koko rakentumisen logiikkansa kautta.
Kirjallisuushistoria ja sen retrospektiiviset, kirjallisia kausia ja
 periodeja piirtävät rajaukset liittyvät olennaisesti aikaan. Aika on  myös esimerkiksi historiatieteissä, filosofiassa, fysiikassa ja
muissa luonnontieteissä keskeinen käsite, joten aikaproblematiikka
antaa mahdollisuuden lukuisiin tieteenalojen rajoja ylittäviin
kysymyksiin ja teoretisointeihin.

Seminaarin pääpuhujiksi ovat lupautuneet Colin Davis (Royal Holloway,
University of London), Andrew Gibson (Royal Holloway, University of
London), Martin Middeke (University of Augsburg), Kuisma Korhonen (Oulun yliopisto) ja Liisa Steinby (Turun yliopisto).

Seminaari järjestetään yhteistyössä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman ja Turun yliopiston Kirjallisuus ja aika -projektin kanssa.
Plenaariesitelmien lisäksi seminaariin kuuluu esitelmiä ja työryhmiä.
Voit lähettää joko esitelmä- tai työryhmäehdotuksen. Se voi liittyä
alla ryhmiteltyihin teemoihin tai johonkin muuhun ajallisuuden
näkökulmaan.

● Muisti, trauma, melankolia
● Erilaiset ajan kokemisen tavat kirjallisuudessa
● Menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden kokeminen ja kuvitteleminen
● Kirjallisuushistoria: periodeja ja rajauksia
● Runous, poetiikka ja ajallisuus
● Kerrottu aika, kerronnan aika, aika kertomuksen tutkimuksessa
● Ajan teoriat ja käsitteet kulttuurissa, kirjallisuudessa,
filosofiassa ja muissa tieteissä
 ● Ajan paradoksit

Lähetä esitelmäehdotuksesi Hanna Lahdenperälle osoitteeseen hanna.lahdenpera@helsinki.fi 28.2.2013 mennessä.



CFP för Avain - Finsk tidskrift för litteraturforskning, nr 3/2013

Kirjoituskutsu kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen numeroon 3/2013
 
Svenskspråkig samtidslitteratur i Finland
 
"På självständighetsdagen var jag en av de tvåtusen utvalda på slottsmottagning hos presidenten. Visst kan det kännas såsom balsam på min nötta självkänsla – men de som så påfallande liknar mig i perfektionssamhällets hårda röntgenljus ligger samtidigt och fryser ihjäl på avstjälpningsplatsen i Fredriksberg."

Christer Kihlmans kontroversiella Människan som skalv (1971) framstår som ett provokativt efterskalv av 1960-talets samhällsorienterade, finlandssvenska prosa. När boken nu föreligger i nyutgåva verkar den indirekt uppmuntra till diskussion: hur ser det litterära sammanhang ut som Människan som skalv nu landar i?

I Avain 3/2013 efterlyser vi bidrag som kan utgå från vitt skilda frågeställningar: är den svenskspråkiga prosan i Finland samhällsanknuten? Har den ett socialt samvete, tar den ställning? Går den att problematisera ur ett intersektionellt perspektiv som sätter fokus på frågor kring till exempel klass, kön och etnicitet? Hur 
hänger dagens autofiktion i ihop med gårdagens uppfattning om det privata som politiskt?

Vi välkomnar bidrag som på olika sätt kartlägger den svenskspråkiga prosans nuläge, dess tematik, etiska/samhälleliga position(er) och estetiska val. Tyngdpunkten kan också ligga på frågor kring reception 
eller författarroll.

Redaktörer: FM Eva Kuhlefelt, FM Hanna Lahdenperä och docent Kristina Malmio.

Numret är tvåspråkigt. Niin suomen- kuin ruotsinkieliset tekstit ovat tervetulleita.

Både förslag och färdiga artiklar kan skickas till följande adresser:

Juttuehdotuksia ja valmiita kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin:

hanna.lahdenpera@helsinki.fi

eva.kuhlefelt@helsinki.fi

Deadline för de färdiga texterna är 15.5. 2013. Vi tar gärna del av era artikelidéer redan tidigare.

Teemanumeroon tarkoitettujen tekstien viimeinen sisäänjättöpäivä 15.5.2013. Kuulemme mielellämme juttuideoistanne jo sitä ennen.

 

Kirjoituskutsu kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen numeroon 2/2013

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain pyytää kirjoituksia teemanumeroon 2/2013 ”Kirjallisuudentutkimus nykymaailmassa ja -yliopistossa ”.

Kirjallisuudentutkimus on joutunut puolustuskannalle, kuten moni muukin humanistinen ala, mutta ehkä vielä muita aloja voimakkaammin siksi, että kirjallisuuden kulttuurinen rooli on muuttunut painopisteen siirryttyä visuaalisiin medioihin. Tässä tilanteessa kirjallisuudentutkijoiden on hyvä käydä keskustelua siitä, mihin oppialaamme tarvitaan nykymaailmassa ja millainen sen rooli on tai voisi olla nykyisessä yliopistojärjestelmässä. Kirjallisuuden ja kirjallisuuden tutkimuksen kriisistä puhutaan paljon maailmalla, ja puheenvuoroja aiheesta ovat julkaisseet esim. Tzvetan Todorov (La littérature en péril, 2007), Rita Felski (Uses of Literature, 2008) ja Martha Nussbaum (Not for Profit, 2010). Pyydämme kirjallisuudentutkimuksen tehtävään ja haasteisiin liittyviä puheenvuoroja paitsi kirjallisuudentutkijoilta myös kirjallisuudentutkimuksen ulkopuolelta. Samalla tavoitteenamme on kehittää Avain-lehteä sellaisen keskustelun foorumina, ettei se kiinnostaisi ainoastaan kirjallisuudentutkijoita vaan myös muita humanisteja ja esimerkiksi yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöitä.

Avain julkaisee monentyyppisiä tekstejä täysimittaisista, vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista lyhyisiin katsauksiin ja kirja-arvosteluihin. Olemme erityisen halukkaita tuomaan esiin esseemuotoista pohdintaa, joka ottaa tuoreesti kantaa kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin.

Juttuehdotukset ja valmiit kirjoitukset lähetetään molemmille päätoimittajille osoitteisiin hailme@utu.fi ja ainmak@utu.fi. Kirjoittajien on hyvä tutustua kirjoitusohjeisiin osoitteesta: http://pro.tsv.fi/skts/kirjoitusohjeita.html.

Tekstien viimeinen lähetyspäivä on 15.2.2013. Kuulemme mielellämme juttuideoistanne jo sitä ennen.

Tutkimusterveisin,
Hanna Meretoja ja Aino Mäkikalli

Avaimen päätoimittajat 2013

hailme@utu.fi ja ainmak@utu.fi

Turun yliopisto, yleinen kirjallisuustiede


________________________________________________

Kirjoituskutsu kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen numeroon 1/2013

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain pyytää kirjoituksia vuoden 2013 ensimmäiseen numeroon, joka on teemoiltaan avoin.

Avain julkaisee monentyyppisiä tekstejä täysimittaisista, vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista lyhyisiin katsauksiin ja kirja-arvosteluihin. Olemme erityisen halukkaita tuomaan esiin esseemuotoista pohdintaa, joka ottaa tuoreesti kantaa kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin.

Juttuehdotukset ja valmiit kirjoitukset lähetetään molemmille päätoimittajille osoitteisiin hailme@utu.fi ja ainmak@utu.fi. Kirjoittajien on hyvä tutustua kirjoitusohjeisiin osoitteesta: http://pro.tsv.fi/skts/kirjoitusohjeita.html.

Valmiiden tekstien viimeinen lähetyspäivä on 15.12.2012. Kuulemme mielellämme juttuideoistanne jo sitä ennen.

Syysterveisin,
Hanna Meretoja ja Aino Mäkikalli

Avaimen päätoimittajat 2013

hailme@utu.fi ja ainmak@utu.fi

Turun yliopisto, yleinen kirjallisuustiede________________________________________________

Proosakonferenssi KEINO 10.–12.5.2012

Järjestäjät: Tutkijakollegium, Kirjallisuudentutkijain Seura, Nuoren Voiman Liitto, Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma


Torstai 10.5.

12.00–14.00 Tutkijakollegiumin kirjailijavieraat (Porthania, sali III) 

12.00 Kirjailijaohjelman avaus / Sami Pihlström & Sari Kivistö: Opening of the Writer Programme

12.10 Antje Rávic Strubel: Building sentences. And doubting. And using doubt to build sentences.

13.00 Monique Truong: Writing hunger

14.00 Kahvitauko

14.30–16.00 Fredric Jameson: Postmodernity today (Porthania, sali II)

16.15 Vastaanotto Tutkijakollegiumissa (Fabianinkatu 24, 3. krs)

Perjantai 11.5.

(Tieteiden talo)

10.00–12.00 Työryhmäesitelmiä

Kokeellinen proosa (sali 309)

Cognition and narration (sali 312)

12.00 Lounas

13.15–14.15 Päivi Mehtonen: ”Proosan ylistys ja muuta proosaa”

14.30–16.00 Työryhmäesitelmiä

Proosan keinot, lajit ja ideologia (sali 309)

Proosan keinot ja kognitiivinen narratologia (sali 312)

16.00–16.30 Kahvi ja seminaarin päätös

19.00 Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran ohjelmaa Kansallisteatterin Lava-Klubilla

Lauantai 12.5. 

Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran ohjelmaa Kansallisteatterin Lava-Klubilla

________________________________________________

CFP: Proosakonferenssi KEINO 10.-12.5.2012


Helsingissä 10.-12.5.2012 pidettävä Proosakonferenssi KEINO on Kirjallisuudentutkijain Seuran, Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin, Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran, Nuoren Voiman Liiton sekä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman yhteistyössä järjestämä kirjallisuustapahtuma, jossa tarkastellaan proosan lajeja ja keinoja kirjallisuudentutkimuksen ja luovan kirjoittamisen näkökulmasta. Mihin kertomuksia tarvitaan, miten proosan lajit ovat muuttuneet ja mitkä ovat proosan mahdollisuudet nykykirjallisuudessa?

Konferenssin pääpuhujina ovat Tutkijakollegiumin kirjailijavieraat Antje Rávic Strubel (Saksa) ja Monique Truong (Yhdysvallat) sekä professori Fredric Jameson (Yhdysvallat), kirjailija, käsitetaiteilija Tom McCarthy (Iso-Britannia) ja akatemiatutkija Päivi Mehtonen (Suomi).

Tapahtuma alkaa torstaina 10.5. kaksipäiväisellä, Tieteiden talossa pidettävällä seminaarilla. Perjantai-illasta lähtien konferenssin ohjelma siirtyy Kansallisteatterin Lava-klubille, jonka ohjelmasta vastaa Mahdollisen Kirjallisuuden Seura. Lava-klubilla kuullaan ja nähdään kokeellisia proosaesityksiä, akateemisia alustuksia sekä tanssitaan proosadiskossa. Tarkempi ohjelma julkistetaan maaliskuussa.

Tieteiden talossa kuullaan pääpuhujien lisäksi työryhmäesitelmiä. Voit lähettää yksittäisen esitelmäehdotuksen tai koota työryhmän ja ehdottaa sitä seminaarin ohjelmaan. Lähetä ehdotuksesi Lieven Ameelille lieven.ameel@helsinki.fi 15.3.2012 mennessä.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 20 € KTS:n tilille 800012-1473445, viitenumero 1009.

Lisätietoa tapahtumasta osoitteessa: www.proosakonferenssi.fi

Tervetuloa keskustelemaan proosan keinoista!

Riikka Rossi,
Kirjallisuudentutkijain Seuran  puheenjohtaja
_____________________________________________

Call for Papers: Values in Literature and the Value of Literature

12−14 September 2012, Helsinki, Finland


The International Conference is organized by Finnish Literary Research Society in cooperation with the Finnish Doctoral Programme for Literary Studies and belongs to the conference programme of the International PhDnet Literary and Cultural Studies network.

Debates on the value of literature have been recurrent in the long history of literary cultures. The centrality of literature as a cultural phenomenon has provoked discussions about its value as such as well as about the values it promotes and the uses it can be put to serve. Even the very attempts that were made to disengage aesthetic from ethical values ultimately served to accentuate the debate. But the issues debated and the answers given are subject to change and we may well ask how the matter should be seen today. What challenges do our globalised and multimedialised culture bring to the evaluation of literature? How do the new ways of reading literature within the academia affect our evaluations? If, with the advent of new theoretical approaches, a certain “hermeneutics of suspicion” has made its way into literary studies, how does it affect our ways of analysing the values (represented) in literature as well as our views of the value of literature? And is it also time to re-evaluate our ways of reading and “to risk alternate forms of aesthetic engagement”, as Rita Felski suggests?

The conference is inspired by recent and forthcoming contributions to the topic by our keynote speakers and partner institutions (Rita Felski’s Uses of Literature, the volume Literature and Values edited by Sibylle Baumbach, and Herbert Grabes and Ansgar Nünning in Giessen Contributions to the Study of Culture). We welcome papers addressing issues of the value of literature both in general terms and focusing on particular texts or historical debates as well as papers discussing particular works in terms of the representation of values.

Deadline for abstracts: March 16, 2012

For more information and to submit an abstract:
http://blogs.helsinki.fi/values-in-literature

_________________________________________________

KIRJOITUSKUTSU

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain pyytää kirjoituksia ensi vuoden kahteen ensimmäiseen numeroonsa

Avain 1/2012 on aiheiltaan vapaa, kun taas toinen numero keskittyy teemaan "Kirjallisuus ja raha" (ks. alla).

Avain julkaisee monentyyppisiä tekstejä täysimittaisista, referoiduista tutkimusartikkeleista lyhyisiin katsauksiin ja kirja-arvosteluihin. Olemme erityisen halukkaita tuomaan esiin esseemuotoista pohdintaa, joka ottaa tuoreesti kantaa kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin.

Juttuehdotukset ja valmiit kirjoitukset lähetetään molemmille päätoimittajille osoitteisiin jyrki.korpua@oulu.fi ja ilmari.leppihalme@oulu.fi.

15.1.2012 mennessä vastaanotettu materiaali ehtii tarjolle vuoden ensimmäiseen numeroon, ja teemanumeroon tarkoitettujen tekstien viimeinen lähetyspäivä on 29.2.2012.

Tutkimusterveisin

Jyrki Korpua ja Ilmari Leppihalme

Avaimen päätoimittajat 2012
Oulun yliopisto, kirjallisuus

Avain 2/2012: "Kirjallisuus ja raha"

"Kirjallisuus ja raha" -teemanumero keskittyy siihen, miten markkinaliberalistisen murroksen jälkeinen tila representoituu ja miten sitä tematisoidaan nykykirjallisuudessa. Tarkasteltavina voivat olla niin ilmiön temaattiset,  lajiin ja muotoon liittyvät kuin institutionaaliset ulottuvuudet.

Talousjärjestelmän ulottuvuuksiin liittyvät kysymyksenasettelut ovat olleet ajankohtaisia paitsi kirjallisuustieteessä myös monitieteisessä keskustelussa  (esim. Steinbyn ja Ojajärven toim. Minä ja markkinavoimat 2008, Ruckensteinin ja Kallisen toim. Rahan kultuuri 2009). Paraikaa tekeillä on aihealueeseen liittyviä tutkimuksia ja tapahtumia: esim. kuttuurintutkimuksen päivillä 16.-17.12.2011 Turussa teemana on "Sisäistetty raha", ja Itä-Suomen yliopiston  humanistinen osasto ja Erkki Seväsen johtama Akatemia-projekti järjestävät 11.-12.5.2012 Joensuussa kongressin "Kirjallinen kulttuuri nykyisessä markkinakapitalismissa" / Literary Culture in Contemporary Market Capitalism".


___________________________________________

UUSI AVAIN-NUMERO ILMESTYNYT!

Avain 3/2011: Ambivalens i Finlands svenska litteratur

toim. Kristina Malmio ja Rita Paqvalén 


Ledare:

Den oroande, störande och produktiva ambivalensen - Kristina Malmio och Rita Paqvalen

Artiklar:

Kati Launis: Nainen Linnaisten ullakolla – Gotiikan, ambivalenssin ja toiseuden kohtaamisia

Eva Kuhlefelt: Den maskulina modern. Könsmässig ambivalens i Hagar Olssons roman Det blåser upp till storm (1930)

Mattias Pirholt: Kommunikativ ambivalens i Joel Petterssons Måndagsmorgon

Irma Perttula: Harhaanjohtamisen ja yhdistelyn estetiikka Sally Salmisen romaanissa Prins Efflam

Tuula Hökkä: ”sinnepä lapseni saatan – dit skall jag leda mitt barn”. Ambivalenssista Mirjam Tuomisen runoudessa

Intervju:

Heidi Grönstrand: ”Litteraturvetenskapen måste ta itu med viktiga och spännande frågor”. En intervju med professor Claes Ahlund

Recensioner:

En minoritetslitteratur blir till

Michel Ekman: Må vi blicka tillbaka mot det förflutna. Svenskt och finskt hos åtta finlandssvenska författare 1899–1944.
Anna Möller-Sibelius

Parland på allvar – eller?

Clas Zilliacus (red.): Erhållit Europa / vilket härmed erkännes. Henry Parland-studier.
Trygve Söderling

Vidgade vyer på Södergrans verk

Arne Toftegaard Pedersen (red.): På fria villkor. Edith Södergran-studier.
Hanna Ruutu

Inspirerande metodbok

Kristina Malmio (red.): Jo. – Nej. Metodologiska läsningar av Solveig von Schoultz novell ”Även dina kameler”.
Carl-Eric Johansson

________________________________________

KIRJALLISUUDENTUTKIMUS NYT -vuosiseminaari 31.5.-1.6.2011


Kirjallisuudentutkijain seuran Kirjallisuudentutkimus nyt  -vuosiseminaari pidetään 31.5-1.6.2011 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Seminaarin pääpuhuja on professori Shane Weller Kentin yliopistosta aiheella ”Literary Studies in Destitute Times".

Vuosiseminaarin tarkempi ohjelma tästä.

Esitelmöijien abstrakteihin tästä.

Seminaarin illanvietto järjestetään tiistaina kello 18.00-20.00 Tieteiden talolla. Illanviettoon kuuluu monipuolinen salaattibuffet, lasi viiniä ja musiikkiesitys.

Lämpimästi tervetuloa!

Seminaarin ilmoittautuminen on päättynyt 8.5.2011.

____________________________________________

Kirjallisuudentutkijain seura
31.5-1.6.2011 Helsinki, Tieteiden talo

KIRJALLISUUDENTUTKIMUS NYT

Kirjallisuudentutkijain seuran vuoden 2011 vuosiseminaarin teemana on "Kirjallisuudentutkimus nyt". Lähtökohtana on esitellä kattavasti Suomessa tällä hetkellä tehtävää tutkimusta ja lisäksi viritellä yleisempää keskustelua kirjallisuudentutkimuksen identiteetistä, päämääristä ja tulevaisuudesta.

Vuosiseminaaria varten olemme pyytäneet työryhmä- ja esitelmäehdotuksia maamme yliopistojen kirjallisuuden oppiaineista. Työryhmien kuvaukset sekä vetäjien yhteystiedot ovat tämän viestin lopussa.

Seminaarin ulkomainen pääpuhuja on Kentin yliopiston vertailevan kirjallisuudentutkimuksen professori Shane Weller, joka on kirjoittanut sekä modernismista että kirjallisuuden ja filosofian suhteesta. 

Tervetuloa keskustelemaan kesällä 2011! Tätä kutsua voi myös lähettää edelleen.

Tiina Käkelä-Puumala
Kirjallisuudentutkijain seuran hallituksen puheenjohtaja 2008-2011
----------------------------------------------------------------------------


2011 VUOSISEMINAARIN TYÖRYHMÄT


1. Kirjallisuus ja aika

pj. Aino Mäkikalli, Yleinen kirjallisuustiede, TY (ainmak@utu.fi)

Työryhmässä pohditaan ajan kerronnallista ja temaattista rakentumista kaunokirjallisuudessa. Miten ajan käsittäminen ja kokeminen on esitetty kirjallisuudessa sen eri vaiheissa? Minkälaisia eettisiä kysymyksiä ajallisuuden esittämiseen liittyy? Millä tavoin sukupuolittunut ajan kokemus voidaan esittää kaunokirjallisuudessa? 

2. Materia(alisuude)n muodot ja metodologiat

Kaisa Kurikka (kaikur@utu.fi)
Siru Kainulainen (sirkai@utu.fi)

Materia, materiaalisuus, (uus)materialismi… Erilaiset aineellisuuteen viittaavat käsitteet ovat alkaneet toistua kriittisessä teoriassa yhä useammin. Mistä on kyse – kenties ”materian paluusta”, ”materialistisesta käänteestä” vai ”representaatioajattelun” rinnalle asettuvasta tutkimusotteesta? Työryhmän tarkoituksena on jatkaa KTS:n viimevuotisessa seminaarissa alkanutta keskustelua kirjallisuudentutkimuksen suhteesta materiaalisuuteen. Työryhmässä pohditaan erityisesti metodologisia kysymyksiä unohtamatta kuitenkaan tapaustutkimuksia: Mitä muotoja materia(alisuus) saa tutkimuksessa? Onko olemassa materialistista metodologiaa? Miten materiaalisuus problematisoituu kirjallisuudentutkimuksessa ja itse kirjallisuudessa? Mitä esimerkiksi feministinen uusmaterialismi, Bruno Latour tai uusmarxilaisuus voivat antaa kirjallisuudentutkimukselle? Miten materiaalisuus toimii lyriikan tai proosan tarkastelussa?


3. Kertomuksen tutkimus tänään – huomenna


Liisa Ahlava (liisa.ahlava@uta.fi)
Mirja Kokko (mirja.kokko@uta.fi)
Tytti Rantanen (tytti.p.rantanen@uta.fi)

Kertomuksen käsite elää ja voi hyvin. Tutkimuskohteena se haarautuu moniaalle niin kirjallisuudentutkimuksen alueella kuin monilla muilla tieteenaloilla. Jälkiklassisessa narratologiassa tutkimuskohde määrittyy usein toisaalta luonnollisen ja epäluonnollisen  ongelmallisen vastakkainasettelun, toisaalta tosimaailman ja fiktion samastamisen kautta.

Herääkin kysymys, hämärtyvätkö kertomuksen rajat siinä määrin, että käsitteestä tulee käyttökelvoton ja hallitsematon. Kaipaako kertomuksen käsite uudelleenmäärittelyä tai avartamista, ja jos kaipaa, miten ja millaista? Edelleen tulee kysyä, mitä tekemistä 
kertomuksella on kirjallisuuden kanssa. Mitä tapahtuu kirjallisuudellisuudelle?

4. Yhteiskunnallinen kirjallisuus

Sari Kivistö (sari.kivisto@helsinki.fi)
Tiina Käkelä-Puumala (tkakela@mappi.helsinki.fi)
Saija Isomaa (saija.isomaa@helsinki.fi)

Mikä on kirjallisuuden ja sen eri lajien rooli yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä? Miten taiteen keinoin on eri aikoina pyritty asenteiden ja mielipiteiden muokkaukseen? Perinteisiä kantaaottavia lajeja ovat satiiri, poliittiset pamfletit ja kirjallisuuden ulkopuolella pilapiirrokset, joiden kärki on usein suunnattu valtaapitäviin – kirkkoon, politiikkaan ja talouteen – ja niiden avulla on pyritty vaikuttamaan sosiaalisiin epäkohtiin. Mutta miten yhteiskunnallisuus näkyy muussa kirjallisuudessa? Onko nykykirjallisuus poliittista, ja mihin se ottaa kantaa? Millaisia esittämisen konventioita  yhteiskunnallisessa kritiikissä on, ja mikä on niiden historiallinen tausta? 


5. Kokeellinen kirjallisuus ja kielen rajat


Sami Sjöberg (sami.sjoberg@helsinki.fi)
Antti Salminen (antti.e.salminen@uta.fi).

Työryhmä tarkastelee kokeilevaa kirjallisuutta, joka hyödyntää uskonnollisen kielen keinoja koetellessaan todellisuuden esittämisen rajoja. Tällaiset pyrkimykset näkyvät teemojen kuten 'ei-mikään', 'hiljaisuus' tai 'sanoinkuvaamattomuus' käsittelynä. Näistä kirjallisista pyrkimyksistä ei väistämättä seuraa vaikeatajuisuus ja vaikeneminen; juuri mahdottomuuden käsittely saattaa tehdä näkyviksi tietynlaisen retoriikan ja poeettisen rakenteen keinot.

Viimeaikainen mielenkiinto näitä käsitteitä kohtaan erityisesti filosofiassa ja teologiassa on mielellään nähty kulttuurisena käänteenä ja (jälkimodernina) vastustuksena aiemman modernistisen taiteen sekulaareja oletuksia kohtaan. Tämä työryhmä puolestaan etsii eurooppalaisesta kirjallisuudesta pitempiä jatkumoita. Työryhmä tarkastelee "sanoinkuvaamattoman" ja sen esittämisessä käytettyjen tekstuaalisten taktiikoiden välistä vuorovaikutusta.


6. Postkoloniaalin jälkeen

Kaisa Ahvenjärvi (kaisa.ahvenjarvi@jyu.fi)
Anna Pehkoranta (anna.m.pehkoranta@jyu.fi)
Anna-Leena Toivanen (anna-leena.toivanen@jyu.fi)

1980- ja 1990-luvulla akateemisiin keskusteluihin noussut postkoloniaali tutkimus on vakiinnuttanut asemansa kirjallisuudentutkimuksen kentällä. Postkoloniaalin tutkimuksen ensisijainen intressi on ollut kolonialististen diskurssien analyysi ja purkaminen. Tästä perustavanlaatuisesta motiivista postkoloniaali tutkimus on laajentunut moninaisiin kysymyksenasetteluihin ja toisaalta kentän sisäisiin debatteihin siitä, mikä on postkoloniaalin tutkimuksen tulevaisuus. Postkoloniaaliin teoriaan on kohdistettu 
esimerkiksi afrikkalaisen kirjallisuuden kontekstissa paljon kritiikkiä: esille on nostettu ajatus teorian ja materiaalisten todellisuuksien välisestä kuilusta ja siitä, kuinka kirjalliset tekstit haastavat teorian perusoletuksia. Diasporan ja transnationaalin käsitteiden vakiinnuttua osaksi (postkoloniaalin) kirjallisuudentutkimuksen käsitteistöä myös postkoloniaalin tutkimukse risteyskohdat feministisen tutkimuksen, etnisyyden ja rodun teoretisoinnin sekä muiden kriittisten teorioiden kanssa ovat tuoneet kirjallisuudentutkimukselle uusia haasteita. Lisäksi 1990-luvun loppupuolelta lähtien voimistunut alkuperäiskansojen tutkimus on tuonut postkoloniaalille tutkimuskentälle uudenlaisia näkökulmia ja tavoitteenasetteluja.

Työryhmän tarkoituksena on pohtia postkoloniaalin kirjallisuudentutkimuksen mahdollisia tulevaisuuksia kysymällä mm. sitä, mihin suuntaan tutkimussuuntausta tulisi kehittää, mitkä olisivat sen mahdollisia uusia ”aluevaltauksia”, miten kirjallisuus ja teoria saadaan hedelmälliseen dialogiin ja mikä on tutkimuksen suhde tämän päivän globalisoituneen maailman materiaalisiin olosuhteisiin Työryhmässä pohditaan myös erilaisten teoreettisten painopisteiden uusia risteyskohtia sekä postkoloniaalin tutkimuksen suhdetta muihin kriittisiin teorioihin.


7. Genres of Literary Worldmaking

Riikka Rossi (riikka.rossi@helsinki.fi)
Lieven Ameel (lieven.ameel@helsinki.fi)

Comparative Approaches to Literary Worldmaking will discuss literary genres and periods in the context of comparative studies. Literary genres cross national borders and travel from centre to periphery and back, thus creating fictional worlds in dialogue with the preexisting cultural discourses, combining local and global, national and international literary traditions. The novel may serve as one excellent example of a migratory genre particularly capable of revealing culture-specific social experiences and contentious cultural politics.

 We are particularly interested in how ways of narrative worldmaking have travelled between national literatures. What are the possibilities and challenges of comparative approaches to the study of literary genres and periods? What new approaches and theoretical toolboxes are needed in order to better understand the dialogic relation between various modes of constructing literary worlds? How can culture-specific modes of emplotment, notions of intertextuality, and the genesis of genres as methodological concepts of comparative literature be brought to bear on questions of literary worldmaking?

___________________________________________






























 
AVAIN-lehti
AVAIN lehti


Avaimen mainos




 

 

KTS Kirjallisuudentutkijain Seura