Suomeksi Pa svenska In English
KTS Kirjallisuudentutkijain Seura
 
  AJANKOHTAISTA TAPAHTUMAKALENTERI AVAIN  


 

 
ESITTELY
MITENJASENEKSI
TOIMINTA
POSTITUSLISTA
HALLITUS JA YHTEYSTIEDOT
SAANNOT
SEURAN HISTORIAA
JASENET
LINKKEJA

 

 

Kirjallisuudentutkijain Seuran historiaa


Seuran synty

Vuodesta 1926 lähtien toimi pääkaupungin kirjallisuudentutkijain keskuudessa yksityisluontoinen keskustelukerho, jonka kokouksissa kuultiin esitelmiä ja kirjaselostuksia. Kerhon piirissä heräsi kevättalvella 1927 ajatus perustaa yhdistys, joka olisi yhdyssiteenä koko maan kirjallisuudentutkijain välillä ja joka harjoittaisi julkaisutoimintaa.

Asiaa valmisteli toimikunta, johon kuuluivat professori Viljo Tarkiainen sekä tohtorit J.V. Lehtonen ja Eino Railo. Toimikunta kutsui kiertokirjeellä koolle kirjallisuustieteen harjoittajia Helsingin ylioppilastalon tiedekuntahuoneeseen 8. toukokuuta 1927 neuvottelemaan yhdistyksen perustamisesta. Tilaisuuteen saapui 16 asianharrastajaa ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin J.V. Lehtonen. Yksimielisesti päätettiin perustaa yhdistys, joka sai nimekseen Kirjallisuudentutkijain Seura, ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 12. marraskuuta samana vuonna.

Jo perustavassa kokouksessa valittiin seuran toimihenkilöt. Samassa kokouksessa tarkastettiin väliaikaisen toimikunnan laatima sääntöehdotus, suoritettiin jäseneksi merkintä ja johtokunnan jäsenten valinta. Kokouksen lopuksi kuultiin professori Tarkiaisen esitelmä.

Esitelmässään professori Tarkiainen puhui "Kirjallisuuden tutkimuksen metodeista", joista keskeisimmiksi hän luokitteli filologisen, historiallisen, psykologisen, esteettisen, sosiaalikirjallisen sekä vertailevan metodin. Psykologisen tutkimussuunnan täydennyksenä tai alalajina Tarkiainen mainitsi lisäksi psykoanalyyttisen menetelmän ja tyylintutkimuksen. Tarkiainen pohti myös sitä, onko olemassa erillinen filosofinen tutkimusmenetelmä vai vain tietty ajatussuunta, joka pyrkii yhdistämään kirjallisuudentutkimuksen filosofian oppialaan. (ks. otteita esitelmän pohjalta kirjoitetusta artikkelista)

Seuran ensimmäisenä toimintavuotena siihen liittyi 20 työjäsentä ja yksi kannattajajäsen. Seuran johtokunnan rahoitusta varten laatimassa kirjelmässä (päivätty 19.4.1928) täsmennettiin jäsenyyden ehtoja: "Kirjallisuudentutkijain Seuran jäseniksi otetaan ainoastaan aktiivisia tutkijoita, jotka julkaisuissaan ovat liikkuneet seuran edustaman tieteen alalla".


Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja ja aikakauslehti Avain

Kirjallisuudentutkijain Seura julkaisi vuosikirjaansa vuodesta 1929 vuoteen 2003 saakka. Vuonna 2004 kirjamuotoinen julkaisu muuttui neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimeksi. Aikakauslehden toimituksellinen vastuu on jaettu eri yliopistoille. Toimitusneuvosto koostuu 10 professorijäsenestä, joskin varsinaisesta lehden operatiivisesta toteuttamisesta huolehtivat päätoimittajat ja toimitussihteeri/taittaja.

Vuosina 2004-2006 vastaavat päätoimittajat valittiin hakumenettelyllä julkaisukohtaisesti siten, että kunkin yliopiston tutkijakunta oli tasapuolisesti edustettuna. Vuodesta 2007 lähtien päätoimittajat on valittu vuodeksi kerrallaan maamme yliopistojen kirjallisuusoppiaineista.

Ensimmäinen Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja ilmestyi vuonna 1929 otsikkonaan "Bellman Suomessa ynnä muita tutkielmia". Toimittajina olivat Helsingin yliopiston kirjallisuushistorian dosentti J.V. Lehtonen ja tohtori Rafael Koskimies.

Vuonna 1934 puheenjohtaja Eino Salokkaan ja varapuheenjohtaja Vihtori Laurilan allekirjoittamassa kirjeessä todettiin, että "tarkoitus on tehdä tästä Seuran julkaisusarjasta vähitellen kaksivuotinen, jolloin 'vuosikirjasta' tulisi nimensä veroinen". Tavoite toteutuikin välittömästi. Jokavuotiseen ilmestymistiheyteen vuosikirja pääsi 1960-luvun lopulla.

Vuosikirja on usein muodostanut jonkin temaattisen kokonaisuuden. 1960- ja 1970-luvuilla vuosikirjaa julkaistiin kuitenkin pääosin ilman kokonaisuutta yhdistävää temaattista otsikkoa. Muutama vuosikirja on omistettu 60 vuoden ikään ehtineille tutkijoille, jotka ovat vaikuttaneet seuran toiminnassa. Oman vuosikirjansa ovat saaneet mm. Viljo Tarkiainen (KTSV V, 1939), J.V. Lehtonen (KTSV VII, 1943), V.A. Koskenniemi (KTSV VIII, 1945) ja Aarne Anttila (KTSV 12, 1952). Vuosikirjat ovat viime vuosikymmeninä suuntautuneet entistä enemmän ajankohtaiseen teoreettiseen keskusteluun. 1950-luvun lähteettömistä artikkeleista ja esseistä on siirrytty systemaattiseen viittauskäytäntöön. Samalla alkujaan professorivaltaisesta foorumista on tullut myös nuorten tutkijoiden julkaisuareena. (ks. Keskitalo & Hosiaisluoma, 1993).

Vuosikirjan alkuvuosikymmeninä sen kokonaisuudesta julkaistiin kirjan lopuksi ranskankielinen résumé, myöhemmin sekä kirja- että aikakauslehtijulkaisuissa jokaisesta artikkelista on tehty englanninkielinen summary. Julkaisussa noudatetaan referee-käytäntöä ja artikkelit listautuvat mm. kansainväliseen MLA-hakuun.


Seuran juhlaseminaarit ja muu seminaaritoiminta

Kirjallisuudentutkijain Seura on muistanut merkkivuosiaan juhlaseminaareissa Helsingissä vuosina 1952 ja 1957 Jyväskylässä vuonna 2002 sekä jälleen Helsingissä 2007 seuran täyttäessä 80 vuotta.

Seuran 25-vuotisjuhla järjestettiin Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 17.4.1952. Tilaisuudessa puhuivat puheenjohtaja Rafael Koskimies ja varapuheenjohtaja Lauri Viljanen Professori Koskimies korosti puheessaan seuran lähtökohtana ollutta yksityistä keskustelupiiriä ja sen tarjoamaa elävää kosketusta ei pelkästään tutkimukseen vaan myös kirjalliseen ja sivistyselämään yleensä. Professori Viljanen puhui Kaarlo Sarkiasta lapsuuden runoilijana.

Seuran 30-vuotisjuhla järjestettiin Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 25.4.1957. Avauspuheen piti varapuheenjohtaja Eino Krohn; vuosijuhlaesitelmästä vastasi puheenjohtaja Lauri Viljanen (”Yrjö Jylhän lyriikasta”). Ritva Ahonen lausui Yrjö Jylhän runoja. Dosentti Krohnin juhlapuheen keskeisiä aiheita oli kirjallisuudentutkimuksen ja luonnontieteiden erosta. Krohnin mukaan kirjallisuudentutkimuksella on ominaislaadustaan huolimatta mahdollisuus "vähin erin" päästä objektiivisuutta läheneviin tuloksiin mikäli eri tutkimustavat onnistuvat rikastuttamaan kokonaiskuvaa.

Tammikuun 2002 juhlaseminaarissa Jyväskylässä (18.-19.1.2002) puhuivat Jean-Pierre Morel (Université de Paris III, Sorbonne nouvelle), Leena Kirstinä (Jyväskylän yliopisto), Rein Veidemann (Tarton yliopisto) ja Kai Mikkonen (Helsingin yliopisto). Kaikille avoimia työryhmäsektioita järjestettiin seuraavista aiheista: Kirjallisuuden ja kuvan suhde/katseen teoria, tulkinta/lukijan etiikka, kirjallisuuden opetus, kertomus/narratiivi, modernismi, arkistot ja kirjallisuudentutkimus, luovan kirjoittamisen tutkimus, naistutkimus ja omaelämäkertatutkimus.

Kirjallisuudentutkijain Seuran 80-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin 19-20.1.2007 Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaarin yhteistyökumppanina oli Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Seminaarin pääpuhujina olivat FT Markku Lehtimäki (Tampereen yliopisto) ja FT Kukku Melkas (Turun yliopisto). Lisäksi seminaarissa järjestettiin "Kirjallisuudentutkimuksen suuntia ja käännekohtia" -paneelikeskustelu, jonka puheenjohtajana oli prof. Pirjo Lyytikäinen. Keskustelijoina olivat prof. Päivi Lappalainen (Turun yliopisto), prof. Liisa Saariluoma (Turun yliopisto), prof. Risto Turunen (Joensuun yliopisto) ja prof. H. K. Riikonen (Helsingin yliopisto). Illanvieton kirjailijavieraana oli kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuudentutkija Kirsti Simonsuuri. Ohjelmaan kuului plenaariesitelmien ja paneelin lisäksi seitsemän tarkemmin teemoin rajattua työryhmää. Seminaari keräsi kaikkiaan noin 80 osallistujaa.

Juhlaseminaarien lisäksi Kirjallisuudentutkijain Seura on järjestänyt 1990-luvulta alkaen vuosittain valtakunnallisen seminaarin, joka on kerännyt yhteen eri yliopistojen kirjallisuudentutkijoita, opettajia ja jatko-opiskelijoita. Useimmiten seminaarien ajankohta on ollut tammikuu.

Vuonna 2008 tammikuinen seminaari siirtyi toukokuulle, kun seura järjesti 15.-16.5. yhteistyössä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun kanssa seminaarin Monimuotoinen mimesis. Seminaaripaikkana oli Tieteiden talo Helsingissä. Seminaarin pääpuhujat ovat akateemikko Anders Olsson (Ruotsin Akatemia), tohtori Richard Walsh (University of York), professori Pirjo Lyytikäinen (Helsingin yliopisto) ja professori Erkki Vainikkala (Jyväskylän yliopisto). Seminaarissa järjestetään kahdeksan työryhmää, joissa pohditaan mimesiksen käsitettä eri tutkimusalueiden ja lajien käytännöissä.

Vuonna 2009 seuran seminaaritoiminta kansainvälistyi edelleen, kun se järjesti 10.-12.6.2009 yhteistyössä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun kanssa "Genre and Interpretation" –konferenssin. Lajiin ja tulkintaan painottuneeseen konferenssiin osallistui tutkijoita myös Justus Liebig -yliopistosta Giessenistä, Saksasta.


Kunniajäsenet

Seuran kunniajäseniä ovat olleet Eino Kauppi, V.A. Koskenniemi (1945), Rafael Koskimies (1957), Eino Krohn (1962), J.V. Lehtonen, Pentti Lyly, Raoul Palmgren, V. Tarkiainen (ensimmäisenä 1939), Lauri Viljanen (1969), Leevi Valkama, Hannes Sihvo ja Pekka Mattila. Tällä hetkellä seuran kunniajäseniä ovat Pertti Karkama, Kai Laitinen, Maija Lehtonen ja Auli Viikari. Vuonna 2002 kunniajäseniksi valittiin professorit Karkama, Sihvo ja Viikari. Vuonna 2004 kunniajäseneksi valittiin professori Yrjö Varpio.

Seuralla on lisäksi ollut useita ulkomaisia kirjeenvaihtojäseniä. Ulkomaisiin kirjeenvaihtajajäseniin ovat kuuluneet mm. prof. Lorenz Eckhoff Oslosta; toht. Alf Henriques Kööpenhaminasta; prof Gunnar Tideström Uppsalasta, prof. Ants Oras Floridan yliopistosta; prof. Rans Ruin Lundista ja prof. E.N. Tigerstedt Tukholmasta.

Seuran sääntöjä on muutettu vuosina 1928, 1948, 1963, 1991, 2007 ja 2010. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 1990-luvulle asti – 2000-luvulla jäsenmäärä on vaihdellut välillä 180-300. Luopuminen kutsujäsenjärjestelmästä on vaikuttanut jäsenmäärän lisääntymiseen. Seuran toiminnan ensimmäisinä vuosikymmeninä jäseneksi (ns. työjäseneksi) kutsuttiin kahden jäsenen suosituksesta. Kirjallisuudentutkijain Seuran arkistoa on säilytetty vuodesta 1962 alkaen SKS:n kirjallisuusarkistossa.


Puheenjohtajat:


V. Tarkiainen 1927-1928
J.V. Lehtonen 1928-1930, 1938-1939
A. Anttila 1930-1931
M. Saarenheimo 1931-1932
Ilmari Havu 1932-1933
Rafael Koskimies 1933-1934, 1941-1955
Eino Salokas 1934-1935
Eino Railo 1935-1936
Ilmari Heikinheimo 1936-1937, 1940-1941
L.O. Th. Tudeer 1937-1938
Lauri Viljanen 1955-1968
Väinö Kaukonen 1968-1975
Kai Laitinen 1975-1987
Hannu K. Riikonen 1987-1990
Auli Viikari 1990-1992
Pekka Tammi 1992-1993
Liisi Huhtala 1993-1995
Anna Makkonen 1995-1997
Pirjo Lyytikäinen 1997-2000
Kai Mikkonen 2000-2003
Klaus Brax 2003-2005
Anna Hollsten 2005-2008
Tiina Käkelä-Puumala 2008-2011
Riikka Rossi 2011-2014
Toni Lahtinen 2014-


Varapuheenjohtajat:


J.V. Lehtonen 1927-1928, 1930-1931
1928-1930, 1937-1939 A. Anttila
Ilmari Havu 1931-1932
Rafael Koskimies 1932-1933, 1940-1941
Eino Salokas 1933-1934
Eino Railo 1934-1935
Ilmari Heikinheimo 1935-1936, 1939-1940
L.O. Th. Tudeer 1936-1937
E.A. Saarimaa 1941-1949
Lauri Viljanen 1949-1955
Eino Krohn 1955-1962
Väinö Kaukonen 1962-1964
Väinö Kaukonen, Ilmari Kohtamäki 1964-1968
Ilmari Kohtamäki, Irma Rantavaara 1968-1970
Irma Rantavaara, Leevi Valkama 1970-1972
Irma Rantavaara, Kerttu Saarenheimo 1972-1975
Annamari Sarajas, Kerttu Saarenheimo 1975-1983
Kerttu Saarenheimo, Päivi Huuhtanen 1983-1986
Yrjö Varpio, Päivi Huuhtanen 1986-1988
Yrjö Varpio, Pekka Pesonen 1988-1991
Yrjö Varpio, Anna Makkonen 1991-1992
Lea Rojola, Liisa Saariluoma 1992-1993
Päivi Lappalainen, Pirjo Lyytikäinen 1993-1995
Päivi Kosonen, Risto Turunen 1995-1997
Päivi Kosonen, Anna Hollsten 1997-1999
Klaus Brax, Sari Salin 1999-2001
Outi Alanko, Tomi Kaarto 2001-2002
Outi Alanko, Markku Lehtimäki 2002-2004
Markku Soikkeli, Riikka Rossi 2004-2005
Tiina Käkelä-Puumala, Pekka Kuusisto 2005-2007
Vesa Haapala, Mari Hatavara 2007-2008
Sanna Karkulehto, Sanna Nyqvist 2008-2010
Teemu Manninen 2010-2011
Samuli Hägg 2010
Hanna Meretoja 2011-2014
Lieven Ameel 2012
Merja Polvinen 2013-2016
Kaisa Kurikka 2014-


Sihteerit:


Rafael Koskimies 1928-1932
Vihtori Laurila 1932-1935
Vilho Suomi 1935-1941
Sulo Haltsonen 1941-1956
Pentti Lyly 1956-1962
Rauno Velling 1962-1965
Pertti Hallikainen 1965-1971
Hannes Sihvo 1971-1972
Maria-Liisa Kunnas 1972-1974
Ilpo Tiitinen 1974-1975
Pertti Lassila 1975-1980
Anna Makkonen 1980-1982
Touko Siltala 1982-1985
Mervi Kantokorpi 1985-1986
Päivi Karttunen 1986-1992
Satu Grünthal 1992-1993
Outi Alanko 1993-1994
Paula Havaste 1994-1995
Tero Norkola 1995-1997
Tiina Käkelä-Puumala 1997-1999
Outi Alanne 1999-2001
Mirjam Ilvas 2001-2003
Minna Maijala 2003-2004
Katja Seutu 2004-2005
Silja Vuorikuru 2005-2006
Katri Kivilaakso 2006-2007
Elsi Hyttinen 2007-2008
Hanna Mäkelä 2008-2009
Suna Önder 2009-2010
Matti Kangaskoski 2010-2011
Elise Nykänen 2011-2012
Antti Ahmala 2012-2013
Eva Kuhlefelt 2013-2014
Hanna Samola 2014-2016
Mika Perkiömäki 2016-


Seuran jäsenmäärä:

1927: 21
1930: n. 20
1935: n. 50
1940: 60
1945: n. 80
1950: n. 100
1955: 104
1960: 105
1965: 148
1970: 168
1975: n. 200
1980: 221
1985: 240
1990: 272
1995: 310
2000: 276
2005: 183
2010: 198


Kirjallisuudentutkijain Seuran ja vuosikirjan historiaan liittyvää kirjallisuutta:

Haltsonen, Sulo. "Katsaus Kirjallisuudentutkijain Seuran toimintaan vv. 1927-1952. Virittäjä 1952, s. 125-129.

Haltsonen, Sulo. "Katsaus Kirjallisuudentutkijain Seuran toimintaan vv.1927-1942". Eripainos Juhlajulkaisusta suomalaisen kirjan merkkivuotena 1942.

Haltsonen, Sulo. "Katsaus Kirjallisuudentutkijain Seuran toimintaan vv. 1927-1952"

Keskitalo, Päivi ja Yrjö Hosiaisluoma. "Elämää suuremmat vuosikirjat?" KTSV 47, 1993, 163-171.

Keskitalo, Päivi. "Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirjoihin vastaanotettu tutkimustieto vuosina 1952-1987. Vuosikirjojen artikkeleiden kvalitatiivinen lähdeanalyysi". Pro gradu-tutkielma. Kotimainen kirjallisuus, Tampereen yliopisto, 1991.

Norkola, Tero. Kirjallisuudentutkijain seuran historiaa. Suomen tieteelliset seurat 1999. Espoo: Libella, 1999. 102.

SKS:n kirjallisuusarkisto





 
AVAIN-lehti
AVAIN lehti


Avaimen mainos




 

 

KTS Kirjallisuudentutkijain Seura