EISCAT ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Anita Aikio 2010

Suomi on kansainvälisen tieteellisen EISCAT-järjestön perustajajäseniä. Suomen Akatemia allekirjoitti sopimuksen Suomen puolesta 1975 ja siten järjestö on ollut olemassa jo 30 vuotta. Aluksi tutkalaitteistoon kuuluivat UHF- ja VHF-tutkat Tromssassa (Norja) sekä vastaanotinantennit Kiirunassa (Ruotsi) ja Sodankylässä (Suomi). Tutkajärjestelmää laajennettiin 1996 Huippuvuorille rakentamalla sinne UHF-tutka, jota täydennettiin toisella isolla (42 m halkaisijaltaan olevalla) antennilla. Lisäksi EISCAT sai 1993 Tromssassa sijaitsevan suurtehokuumennuslaitteiston haltuunsa. Tällä hetkellä EISCAT-jäsenmaita ovat Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Suomi, Saksa, Japani ja Kiina. Lisäksi EISCAT-aikaa ostavat Ranska, Venäjä ja Ukraina.

Tutkajärjestelmää on käytetty hyvin monenlaisiin tutkimusaiheisiin, kuten perinteiseen ionosfäärifysiikkaan ja revontulitutkimukseen, mutta myös esim. plasmafysiikkaan, meteoritutkimukseen ja avaruusromujen kartoittamiseen. Yhä useammat satelliitit sekä matalilla radoilla että magnetosfäärissä ja aurinkotuulessa antavat meille yhä parempaa tietoa auringon häiriöistä sekä niiden etenemisestä avaruudessa. Tällöin myös ionosfääriä tulisi voida mitata paremmin, monipuolisemmin ja jatkuvasti.

Tällä hetkellä EISCAT-järjestö on uusien haasteiden edessä, sillä suunnitteilla on seuraavan sukupolven tutkajärjestelmä, EISCAT_3D. Kansainvälisen yhteisön on tarkoitus rakentaa Fennoskandiaan suuri vaiheistettu antennikenttä, joka korvaa vanhat lautasantennit. Nopealla vaiheistuksella voidaan synnyttää useita lähes samanaikaisia keiloja. Lisäksi tarkoituksena on rakentaa ainakin kaksi vastaanotinantennikenttää. Rahoituksen salliessa myös lähettimiä voisi olla useita. EISCAT_3D on hyväksytty Euroopan ESFRI-tiekartalle ja 26.3.2010 tuli tieto, että EU on myöntänyt 4,5 miljoonaa euroa hankkeen valmistelevaan vaiheeseen vuosille 2010-2013. Tällöin rakentaminen voisi tapahtua 2013-2015, ja tutkan varsinainen operointi 2015-2045.