Kansainvälinen tsunamien ennakkovaroitusjärjestelmien kehitys

Tapani Stipa 2005

Aasian tsunamikatastrofi viime vuoden lopulla havahdutti koko ihmiskunnan tietoiseksi merien tuhovoimasta. Tsunami, ja sitä seuraava Suomen myrskytulva osoittivat, miten tärkeää merellisten havainnointi- ja ennustusjärjestelmien sekä näiden tuottamaa informaatiota hyödyntävien kansallisten järjestelmien kehittäminen on koko maailman mittakaavassa.

Tsunamikatastrofin vahinkojen vähentämiseen tarvittava tieto ja teknologia on olemassa. UNESCOn pääsihteeri Koichiro Matsuura kysyykin, olemmeko todistaneet kansainvälisen yhteisön kollektiivista epäonnistumista Intian valtamerellä -- epäonnistumista tehokkaasti tiedottaa tieteestä hallinnolle; kertoa tieteestä yhteiskunnalle ja valmistaa sitä tapahtuneen kaltaisiin katastrofeihin; rakentaa tai uudistaa tarvittavia instituutioita; ja sitoa tarvittavia resursseja ihmiskunnan palveluun?

YK:n järjestöt ovat vastanneet nopeasti tsunamien ennakkovaroitusjärjestelmän tarpeeseen Intian valtamerellä. Pian katastrofin jälkeen kansainvälinen yhteisö saavutti yhteisymmärryksen siitä, että tsunameihin liittyvää ennakkovaroitustoimintaa Aasian tsunamin jälkeen johtaa UNESCO:n alainen Intergovernmental Oceanographic Commission (UNESCO/IOC) Tyynellä valtamerellä jo 40 vuotta IOC:n alla toimineen järjestelmän pohjalta. IOC on aloittanut nopeat toimet tsunameja koskevan ennakkovaroitusjärjestelmän pystyttämiseksi Intian valtamerelle ja muutaman vuoden tähtäimellä koko maailman merille. Väliaikainen järjestelmä Intian valtamerelle on jo käytössä ja ensimmäinen osa siihen liittyvää havaintoverkon päivitystä tulee olemaan toiminnassa jo kesäkuussa 2005.

Esittelen esitelmässäni tsunameja ilmiönä ja niiden aiempaa esiintymistä maapallolla -- Itä-merikään ei ole ollut tsunamista vapaa. Kuvaan myös IOC:n kokousten tuloksia kevään ajalta, lähiaikojen toimintasuunnitelmia sekä Suomen tähänastista roolia tsunamien ennakko- varoitusjärjestelmän kokoamisessa.