Suomen Kolmas Tarkkavaaitus

Mikko Takalo 2006

Suomessa valtakunnallinen korkeusjärjestelmä joudutaan uusimaan noin 40 vuoden välein, koska viimeisen jääkauden aiheuttama maankohoaminen vaikuttaa merkittävästi kiintopisteiden korkeuksiin. Vaikutus 40 vuodessa on Suomen alueella 10-40 cm. Maassamme onkin tästä syystä viimeksi kuluneiden 115 vuoden aikana suoritettu kolme valtakunnallista tarkkavaaitusta. Näistä Ensimmäinen tarkkavaaitus suoritettiin vuosina 1892-1910, Toinen 1935-1975 ja Kolmas aloitettiin 1978 ja saatettiin päätökseen kenttätöiden osalta vuoden 2004 syksyllä. Suomen Kolmas Tarkkavaaitus on ollut kiistatta merkittävin ja laajin viimeisten vuosikymmenien aikana suoritetuista geodeettisista maanmittausoperaatioista Suomessa ja sen tulosten vaikuttavuus tulee olemaan suuri tieteen, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän alueilla. Työ kesti kenttätöiden osalta 27 vuotta, valmistelu- ja lopputöineen 33 vuotta eli liki kolmannesvuosisadan.

Suomen Kolmannelle Tarkkavaaitukselle asetettiin kaksi päätavoitetta: (1) uusi korkeusjärjestelmä ja (2) entistä tarkempi maannousumalli. Sivutavoitteina olivat (1) olemassaolevan korkeusverkon ja -pisteistön saneeraus ja täydentäminen, (2) vaaitusmittausaineiston tuottaminen geodynaamista tutkimusta varten sekä (3) vastauksen saaminen geofysikaalisesti mielenkiintoiseen kysymykseen: hidastuuko maannousu?

Geodeettinen laitos, lain velvoittamana, suunnitteli ja toteutti Kolmannen Tarkkavaaituksen. Valmistelu- ja kenttätyövaiheessa laitos suoritti kansainvälisesti merkittävää vaaitustekniikan ja -menetelmien kehittelytyötä yhteistyössä muiden alan tutkimuslaitosten kanssa. Kenttätöihin osallistui noin 800 kenttäapulaista ja 10 havaitsijaa, jotka olivat pääasiassa Geodeettisen laitoksen virkamiehiä.

Tarkkavaaituslinjoja mitattiin noin 9050 km ja ne muodostivat 29 silmukkaa, sisältäen 6150 tarkkavaaituskorkeuskiintopistettä. Liitoslinjoja rannikoittemme mareografeille ja Ahvenanmaalle mitattiin 13 sekä Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle yhteensä 21. Mitattu verkko kattoi tasaisesti koko maan, etelärannikolta Lapin perukoille saakka sekä Ahvenanmaalle.

Alustava silmukoiden sulkuvirheistä laskettu mittaustarkkuusarvio oli +/- 0.84 mm/km. Lopullinen, luotettavampi arvio mittaustarkkuudesta saadaan kuitenkin verkon tasoituksen tuloksena, mutta jo nyt saadut arviot tarkkuudesta osoittavat, että Kolmannen Tarkkavaaituksen mittaustyö on tehty laadultaan erittäin korkeatasoisesti. Työn lopullisena tuloksena saadaan Suomeen uusi korkeusjärjestelmä N2000, jonka lähtötaso eli nolla tulee olemaan hyvin lähellä muiden Pohjoismaiden, Baltian ja muun Euroopan vastaavien kanssa.

Uuden korkeusjärjestelmän soveltamisessa jälkityönä riittää työsarkaa vielä pitkäksi aikaa, koska monet käyttäjätahot, mm. kunnat, ovat haluttomia siirtymään uuteen järjestelmään lähinnä kustannussyistä. Toki suurimmat käyttäjät ovat jo sitoutuneet uuteen korkeus-järjestelmään.