
|
|
|
Työelämän
tutkimus – mitä se on? Työelämän käsite voidaan rinnastaa vaikkapa talouselämän,
perhe-elämän tai muihin vastaaviin käsitteisiin, joilla viitataan
yhteiskuntien keskeisiin ”sfääreihin”. Työelämä ei ole
analyyttinen käsite vaan arkikielen ilmaus, jonka päämerkitys viittaa ansiotyöhön
elämänpiirinä. Työelämää voi tarkastella monista näkökulmista, jolloin kohde
aina määrittyy enemmän tai vähemmän näkökulman mukaan. Työelämän
tutkimukselle ei voikaan esittää mitään yksinkertaista määritelmää tai
rajausta sen enempää tutkimuskohteen kuin teoreettisten tai metodologisten
näkökulmienkaan pohjalta. Työelämän tutkimuksen voi katsoa tavalla tai toisella useimmiten
liittyvän ansiotyöhön, ja monesti sen näkökulma onkin nimenomaan työtä
ansionhankintana tai elämänpiirinä (suhteessa muihin elämänpiireihin)
tarkasteleva. Kuitenkin myös palkaton työ (kotityö, vapaaehtoistyö) kuuluu
työelämän tutkijoiden tutkimuskohteisiin. Työelämän tutkimuksen
monitasoisuutta kuvaa tutkimuskohteiden kirjo. Se kattaa mikrotasolta
lähtien yksilön suhdetta työhön tavalla tai toisella tarkastelevan
tutkimuksen, työprosessien sekä työelämän rakenteiden ja
sosiaalisten järjestelmien tutkimisen ja laajimmalla makrotasolla
yhteiskunnan kokonaisuuteen liittyvien ilmiöiden tarkastelun. Usein
tutkimus kattaa useita tasoja ja tarkastelee niiden välisiä suhteita ja
vuorovaikutusta. Laajimmillaan mitä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin
käytäntöihin liittyvä tutkimus voidaan ymmärtää työelämän tutkimukseksi, ja
työelämää voidaan tutkia lukuisten teoreettisten ja metodologisten perinteiden
näkökulmista. Työelämän tutkimusta voitaneen pitää yleiseltä kannalta katsoen
joko yhteiskuntatieteellisenä tai yhteiskunta- ja muiden tieteiden näkökulmia
yhdistävänä, mutta sitä ei voi rajata oppiaineiden eikä tiedekuntien mukaan.
Usein työelämän tutkimus on aidosti monitieteistä – ei pelkkänä useiden
tieteenalojen rinnakkaisuutena, vaan poikkitieteellisenä tai tieteenalarajoja
ylittäen (cross- tai trans-disciplinarity). Työelämän
tutkimusta voidaan määrittää tieteenalan pohjalta: ainakin työn sosiologia,
työpsykologia, työfysiologia, työterveystiede ja työn taloustiede ovat
vakiintuneita tutkimusalojen nimityksiä. Määritys voidaan tehdä myös
tutkimuskohteen mukaan. Työelämän tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi
työmarkkinat, työttömyys, työ- ja työvoimapolitiikka, työelämän
historian ja perinteen tutkimus, työoikeus, työsuojelu, työolot ja ergonomia, työelämän
suhteet ja työehdot, työelämän sukupuolijärjestelmä, työorganisaatiot ja
niiden johtaminen ja kehittäminen, työprosessit, työelämän innovaatiot,
työssä oppiminen, koulutus ja ammatit sekä työkulttuurit. |