Tapahtumakalenteri

Tältä sivulta löydät tietoja kirjallisuudentutkimuksen ja kirjallisuusalan tapahtumista.

Voit ilmoittaa uudesta tapahtumasta sähköpostilla seuran sihteerille Antti Ahmalalle (etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi ) tai lomakkeella.

CFP: Proosakonferenssi KEINO 10.-12.5.2012

Helsingissä 10.-12.5.2012 pidettävä Proosakonferenssi KEINO on Kirjallisuudentutkijain Seuran, Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin, Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran, Nuoren Voiman Liiton sekä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman yhteistyössä järjestämä kirjallisuustapahtuma, jossa tarkastellaan proosan lajeja ja keinoja kirjallisuudentutkimuksen ja luovan kirjoittamisen näkökulmasta. Mihin kertomuksia tarvitaan, miten proosan lajit ovat muuttuneet ja mitkä ovat proosan mahdollisuudet nykykirjallisuudessa?

Konferenssin pääpuhujina ovat Tutkijakollegiumin kirjailijavieraat Antje Rávic Strubel (Saksa) ja Monique Truong (Yhdysvallat) sekä professori Fredric Jameson (Yhdysvallat), kirjailija, käsitetaiteilija Tom McCarthy (Iso-Britannia) ja akatemiatutkija Päivi Mehtonen (Suomi).

Tapahtuma alkaa torstaina 10.5. kaksipäiväisellä, Tieteiden talossa pidettävällä seminaarilla. Perjantai-illasta lähtien konferenssin ohjelma siirtyy Kansallisteatterin Lava-klubille, jonka ohjelmasta vastaa Mahdollisen Kirjallisuuden Seura. Lava-klubilla kuullaan ja nähdään kokeellisia proosaesityksiä, akateemisia alustuksia sekä tanssitaan proosadiskossa. Tarkempi ohjelma julkistetaan maaliskuussa.

Tieteiden talossa kuullaan pääpuhujien lisäksi työryhmäesitelmiä. Voit lähettää yksittäisen esitelmäehdotuksen tai koota työryhmän ja ehdottaa sitä seminaarin ohjelmaan. Lähetä ehdotuksesi Lieven Ameelille lieven.ameel@helsinki.fi 15.3.2012 mennessä.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 20 € KTS:n tilille 800012-1473445, viitenumero 1009.

Tervetuloa keskustelemaan proosan keinoista!

Riikka Rossi,
Kirjallisuudentutkijain Seuran puheenjohtaja

______________________________________________________

KIRJALLISUUDENTUTKIMUS NYT -vuosiseminaari 31.5.-1.6.2011

Kirjallisuudentutkijain seuran Kirjallisuudentutkimus nyt -vuosiseminaari pidetään 31.5-1.6.2011 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Seminaarin pääpuhuja on professori Shane Weller Kentin yliopistosta aiheella ”Literary Studies in Destitute Times".

Vuosiseminaarin tarkempi ohjelma tästä.

Esitelmöijien abstrakteihin tästä.

Seminaarin illanvietto järjestetään tiistaina kello 18.00-20.00 Tieteiden talolla. Illanviettoon kuuluu monipuolinen salaattibuffet, lasi viiniä ja musiikkiesitys.

Lämpimästi tervetuloa!

Seminaarin ilmoittautuminen on päättynyt 8.5.2011.

___________________________________________

Kirjallisuudentutkijain seura
31.5-1.6.2011 Helsinki, Tieteiden talo

KIRJALLISUUDENTUTKIMUS NYT

Kirjallisuudentutkijain seuran vuoden 2011 vuosiseminaarin teemana on "Kirjallisuudentutkimus nyt". Lähtökohtana on esitellä kattavasti Suomessa tällä hetkellä tehtävää tutkimusta ja lisäksi viritellä yleisempää keskustelua kirjallisuudentutkimuksen identiteetistä, päämääristä ja tulevaisuudesta.

Vuosiseminaaria varten olemme pyytäneet työryhmä- ja esitelmäehdotuksia maamme yliopistojen kirjallisuuden oppiaineista. Työryhmien kuvaukset sekä vetäjien yhteystiedot ovat tämän viestin lopussa.

Seminaarin ulkomainen pääpuhuja on Kentin yliopiston vertailevan kirjallisuudentutkimuksen professori Shane Weller, joka on kirjoittanut sekä modernismista että kirjallisuuden ja filosofian suhteesta.

Tervetuloa keskustelemaan kesällä 2011! Tätä kutsua voi myös lähettää edelleen.

Tiina Käkelä-Puumala
Kirjallisuudentutkijain seuran hallituksen puheenjohtaja 2008-2011
----------------------------------------------------------------------------

2011 VUOSISEMINAARIN TYÖRYHMÄT

1. Kirjallisuus ja aika

pj. Aino Mäkikalli, Yleinen kirjallisuustiede, TY (ainmak@utu.fi)

Työryhmässä pohditaan ajan kerronnallista ja temaattista rakentumista kaunokirjallisuudessa. Miten ajan käsittäminen ja kokeminen on esitetty kirjallisuudessa sen eri vaiheissa? Minkälaisia eettisiä kysymyksiä ajallisuuden esittämiseen liittyy? Millä tavoin sukupuolittunut ajan kokemus voidaan esittää kaunokirjallisuudessa?

2. Materia(alisuude)n muodot ja metodologiat

Kaisa Kurikka (kaikur@utu.fi)
Siru Kainulainen (sirkai@utu.fi)

Materia, materiaalisuus, (uus)materialismi… Erilaiset aineellisuuteen viittaavat käsitteet ovat alkaneet toistua kriittisessä teoriassa yhä useammin. Mistä on kyse – kenties ”materian paluusta”, ”materialistisesta käänteestä” vai ”representaatioajattelun” rinnalle asettuvasta tutkimusotteesta? Työryhmän tarkoituksena on jatkaa KTS:n viimevuotisessa seminaarissa alkanutta keskustelua kirjallisuudentutkimuksen suhteesta materiaalisuuteen. Työryhmässä pohditaan erityisesti metodologisia kysymyksiä unohtamatta kuitenkaan tapaustutkimuksia: Mitä muotoja materia(alisuus) saa tutkimuksessa? Onko olemassa materialistista metodologiaa? Miten materiaalisuus problematisoituu kirjallisuudentutkimuksessa ja itse kirjallisuudessa? Mitä esimerkiksi feministinen uusmaterialismi, Bruno Latour tai uusmarxilaisuus voivat antaa kirjallisuudentutkimukselle? Miten materiaalisuus toimii lyriikan tai proosan tarkastelussa?

3. Kertomuksen tutkimus tänään – huomenna

Liisa Ahlava (liisa.ahlava@uta.fi)
Mirja Kokko (mirja.kokko@uta.fi)
Tytti Rantanen (tytti.p.rantanen@uta.fi)

Kertomuksen käsite elää ja voi hyvin. Tutkimuskohteena se haarautuu moniaalle niin kirjallisuudentutkimuksen alueella kuin monilla muilla tieteenaloilla. Jälkiklassisessa narratologiassa tutkimuskohde määrittyy usein toisaalta luonnollisen ja epäluonnollisen ongelmallisen vastakkainasettelun, toisaalta tosimaailman ja fiktion samastamisen kautta.

Herääkin kysymys, hämärtyvätkö kertomuksen rajat siinä määrin, että käsitteestä tulee käyttökelvoton ja hallitsematon. Kaipaako kertomuksen käsite uudelleenmäärittelyä tai avartamista, ja jos kaipaa, miten ja millaista? Edelleen tulee kysyä, mitä tekemistä
kertomuksella on kirjallisuuden kanssa. Mitä tapahtuu kirjallisuudellisuudelle?

4. Yhteiskunnallinen kirjallisuus

Sari Kivistö (sari.kivisto@helsinki.fi)
Tiina Käkelä-Puumala (tkakela@mappi.helsinki.fi)
Saija Isomaa (saija.isomaa@helsinki.fi)

Mikä on kirjallisuuden ja sen eri lajien rooli yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä? Miten taiteen keinoin on eri aikoina pyritty asenteiden ja mielipiteiden muokkaukseen? Perinteisiä kantaaottavia lajeja ovat satiiri, poliittiset pamfletit ja kirjallisuuden ulkopuolella pilapiirrokset, joiden kärki on usein suunnattu valtaapitäviin – kirkkoon, politiikkaan ja talouteen – ja niiden avulla on pyritty vaikuttamaan sosiaalisiin epäkohtiin. Mutta miten yhteiskunnallisuus näkyy muussa kirjallisuudessa? Onko nykykirjallisuus poliittista, ja mihin se ottaa kantaa? Millaisia esittämisen konventioita yhteiskunnallisessa kritiikissä on, ja mikä on niiden historiallinen tausta?

5. Kokeellinen kirjallisuus ja kielen rajat

Sami Sjöberg (sami.sjoberg@helsinki.fi)
Antti Salminen (antti.e.salminen@uta.fi).

Työryhmä tarkastelee kokeilevaa kirjallisuutta, joka hyödyntää uskonnollisen kielen keinoja koetellessaan todellisuuden esittämisen rajoja. Tällaiset pyrkimykset näkyvät teemojen kuten 'ei-mikään', 'hiljaisuus' tai 'sanoinkuvaamattomuus' käsittelynä. Näistä kirjallisista pyrkimyksistä ei väistämättä seuraa vaikeatajuisuus ja vaikeneminen; juuri mahdottomuuden käsittely saattaa tehdä näkyviksi tietynlaisen retoriikan ja poeettisen rakenteen keinot.

Viimeaikainen mielenkiinto näitä käsitteitä kohtaan erityisesti filosofiassa ja teologiassa on mielellään nähty kulttuurisena käänteenä ja (jälkimodernina) vastustuksena aiemman modernistisen taiteen sekulaareja oletuksia kohtaan. Tämä työryhmä puolestaan etsii eurooppalaisesta kirjallisuudesta pitempiä jatkumoita. Työryhmä tarkastelee "sanoinkuvaamattoman" ja sen esittämisessä käytettyjen tekstuaalisten taktiikoiden välistä vuorovaikutusta.

6. Postkoloniaalin jälkeen

Kaisa Ahvenjärvi (kaisa.ahvenjarvi@jyu.fi)
Anna Pehkoranta (anna.m.pehkoranta@jyu.fi)
Anna-Leena Toivanen (anna-leena.toivanen@jyu.fi)

1980- ja 1990-luvulla akateemisiin keskusteluihin noussut postkoloniaali tutkimus on vakiinnuttanut asemansa kirjallisuudentutkimuksen kentällä. Postkoloniaalin tutkimuksen ensisijainen intressi on ollut kolonialististen diskurssien analyysi ja purkaminen. Tästä perustavanlaatuisesta motiivista postkoloniaali tutkimus on laajentunut moninaisiin kysymyksenasetteluihin ja toisaalta kentän sisäisiin debatteihin siitä, mikä on postkoloniaalin tutkimuksen tulevaisuus. Postkoloniaaliin teoriaan on kohdistettu
esimerkiksi afrikkalaisen kirjallisuuden kontekstissa paljon kritiikkiä: esille on nostettu ajatus teorian ja materiaalisten todellisuuksien välisestä kuilusta ja siitä, kuinka kirjalliset tekstit haastavat teorian perusoletuksia. Diasporan ja transnationaalin käsitteiden vakiinnuttua osaksi (postkoloniaalin) kirjallisuudentutkimuksen käsitteistöä myös postkoloniaalin tutkimukse risteyskohdat feministisen tutkimuksen, etnisyyden ja rodun teoretisoinnin sekä muiden kriittisten teorioiden kanssa ovat tuoneet kirjallisuudentutkimukselle uusia haasteita. Lisäksi 1990-luvun loppupuolelta lähtien voimistunut alkuperäiskansojen tutkimus on tuonut postkoloniaalille tutkimuskentälle uudenlaisia näkökulmia ja tavoitteenasetteluja.

Työryhmän tarkoituksena on pohtia postkoloniaalin kirjallisuudentutkimuksen mahdollisia tulevaisuuksia kysymällä mm. sitä, mihin suuntaan tutkimussuuntausta tulisi kehittää, mitkä olisivat sen mahdollisia uusia ”aluevaltauksia”, miten kirjallisuus ja teoria saadaan hedelmälliseen dialogiin ja mikä on tutkimuksen suhde tämän päivän globalisoituneen maailman materiaalisiin olosuhteisiin Työryhmässä pohditaan myös erilaisten teoreettisten painopisteiden uusia risteyskohtia sekä postkoloniaalin tutkimuksen suhdetta muihin kriittisiin teorioihin.

7. Genres of Literary Worldmaking

Riikka Rossi (riikka.rossi@helsinki.fi)
Lieven Ameel (lieven.ameel@helsinki.fi)

Comparative Approaches to Literary Worldmaking will discuss literary genres and periods in the context of comparative studies. Literary genres cross national borders and travel from centre to periphery and back, thus creating fictional worlds in dialogue with the preexisting cultural discourses, combining local and global, national and international literary traditions. The novel may serve as one excellent example of a migratory genre particularly capable of revealing culture-specific social experiences and contentious cultural politics.

We are particularly interested in how ways of narrative worldmaking have travelled between national literatures. What are the possibilities and challenges of comparative approaches to the study of literary genres and periods? What new approaches and theoretical toolboxes are needed in order to better understand the dialogic relation between various modes of constructing literary worlds? How can culture-specific modes of emplotment, notions of intertextuality, and the genesis of genres as methodological concepts of comparative literature be brought to bear on questions of literary worldmaking?

Aiemmat tapahtumat