|
Tapahtumakalenteri
Tältä sivulta löydät tietoja
kirjallisuudentutkimuksen ja kirjallisuusalan tapahtumista.
Voit ilmoittaa uudesta
tapahtumasta sähköpostilla seuran
sihteerille (sihteeri.kts[at]gmail.com).
CALL FOR PAPERS
Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2021: AISTIT
5.–7.5. 2021, Zoom
Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2021 on päätetty siirtää
verkkokonferenssiksi koronapandemian jatkumisen vuoksi.
Keynote-puhujat:
Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Ruotsi
Siru Kainulainen, Turun yliopisto
Merja Polvinen, Helsingin yliopisto
ESITELMÄKUULUTUS
Kirjallinen ilmaisu nojaa vahvasti aisteihin ja aistimuksellisuuteen.
Aistivaikutelmat syntyvät esimerkiksi visuaalisista kuvista, kuten lumihiutaleista
Kitty Štšerbatskajan turkismuhvilla tai hiostuneista enkelinkiharoista Tadzion
ohimoilla. Visuaalisuutta edustavat myös kielikuvat, kuvarunot, esinerunot
(Dinggedicht), kuvituskuvat ja kansikuvataide. Tekstin rytmi, äännemaailma ja
onomatopoetiikka ovat esimerkkejä kirjallisuuden auditiivisuudesta. Haju- ja
makuaisteja hyödynnetään runsaasti synestesiassa, mutta ne kytkeytyvät myös
kirjallisuuden runsaslukuisiin ruokailukohtauksiin.
Viime aikoina kirjallisuudentutkimuksessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota
siihen, miten kirjallisuuden keinoin voidaan esittää puuttuvia, ylikorostuneita
tai rajoittuneita aisteja sekä ei-inhimillisten olentojen aisteja ja
aistimuksia, yliluonnollisia aisteja unohtamatta.
Myös lukeminen on aisteihin vetoava kokemus. Kirjan paino, sivujen karheus ja
painopaperin tuoksu, kuvituksen ja tekstin yhteispeli, lukuympäristö sekä
kirjallisuuden tuottamat mielikuvat luovat ja ohjaavat lukukokemusta. Kirjan
lukeminen voi lisäksi herättää vahvoja makuihin ja hajuihin liittyviä muisti-
ja mielikuvia. Kosketuksen merkitystä on korostettu etenkin lapsilukijoiden
kohdalla sekä suhteessa kirjan materiaalisuuteen että lukuhetkeen.
Lukemiseen liittyvät aistikokemukset ovat tällä hetkellä murroksessa; paperisen
kirjan rinnalle on noussut ääni- ja e-kirja, aikuisille julkaistaan yhä enemmän
kuvakirjoja ja toiminnalliset kosketus- ja luukkukirjat ovat vakiinnuttaneet
asemansa pienten lasten suosikkien joukossa. Digitaalisuus muuttaa lukemisen
aistimuksellisuutta monilla tavoilla.
Kirjallisuudentutkijain Seuran järjestämät Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2021
paneutuvat aisteihin kirjallisuudessa. Teema mahdollistaa monitieteisen
lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen,
filologioiden, kasvatustieteiden, vammaistutkimuksen ja eläintutkimuksen sekä
monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme aistien roolista ja
representaatiosta kirjallisuudessa. Myös filosofiset ja metodologiset
lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita.
Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.
Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista
suunnista:
- Aistit ja aistimuksellisuus kirjallisuudessa
- Aistit, lajit ja tyylit
- Aistit ja muisti
- Aistit, teknologia ja kirjallinen kulttuuri
- Ei-inhimilliset aistit
- Intermediaalisuus
- Lukemisen aistimuksellisuus
- Kirjallisuus ja auditiivisuus
- Kirjan ja kielen materiaalisuus
- Kirjallisuus ja visuaalisuus
- Puuttuvat, rajoittuneet tai ylikorostetut aistit ja aistimukset
- Yliluonnolliset aistit
- Ympäristön aistiminen
- Älyn ja aistien vastakkainasettelu
Tai esitysabstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin (kunkin
työryhmän laaja kuvaus löytyy tämän tiedoston lopusta):
- Runo ja ääni: Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
- Mediaalisuudet ja modaalisuudet: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
- Queerit häivähdykset ja muut aistimukset: Elsi Hyttinen, (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti (joonas.s.santti@jyu.fi)
- Työryhmäehdotus: Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa: Katri
Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
- Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen
risteyskohdassa: Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.h.luhtala@utu.fi ja Helinä Ääri,
Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
- Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi ), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
- Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa: Jaana Pesonen (jaana.j.pesonen@helsinki.fi) ja Sirke Happonen (sirke.happonen@helsinki.fi)
Teemaan sopivia esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä pyydetään
lähettämään viimeistään 15.2.2021 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com ja ilmoittamaan
samalla, jos esitelmää tarjotaan tiettyyn työryhmään. Jos sinulla on kysymyksiä
liittyen työryhmän sisältöihin, voit olla suoraan yhteydessä työryhmien
puheenjohtajiin. Pääsääntöisesti esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi ja saameksi. Työryhmän vetäjiltä voi tiedustella tarkemmin, millä
kielellä esitelmän voi pitää.
Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300
sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot.
Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista
temaattisia työryhmiä.
Tutkimushanke-esittelyehdotukseen tulee sisältyä lyhyt, enintään
300 sanan mittainen esittely hankkeesta, josta käyvät ilmi vähintäänkin
hankkeen keskeinen sisältö, tavoitteet, toteuttaminen sekä sen jäsenten nimet
ja yhteystiedot.
Teeman ulkopuolinen esitelmäehdotus. Työryhmien tai yksittäisten
esitelmien ei tarvitse kytkeytyä päivien pääteemaan, vaan ohjelma on avoin myös
muille tutkimusaiheille. Tällaiset ehdotukset tehdään samoilla periaatteilla
kuin yllä on esitetty.
Huomaathan, että hyväksytyt abstraktit julkaistaan osana konferenssin
ohjelmakirjasta. Jos et halua abstraktiasi julkaistavaksi, ilmoita siitä
abstraktin lähettämisen yhteydessä.
Kirjallisuudentutkimuksen päivien ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä
vastaavat Helsingin yliopiston kirjallisuusoppiaineet ja Kirjallisuudentutkijain
Seura (KTS).
Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com
CALL FOR PAPERS
Litteraturforskningadagarna 2021: SINNEN
5.–7.5.2021, Zoom
På
grund av coronapandemin ordnas Litteraturforskningsdagarna 2021 som
webbkonferens.
Keynote-talare:
Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Sverige
Siru Kainulainen, Åbo universitet
Merja Polvinen, Helsingfors universitet
CALL FOR PAPERS
Litterär gestaltning grundar sig starkt på sinnen och sinnesförnimmelser
som till exempel skapas med hjälp av visuella bilder, såsom snöflingorna på
Kitty Stjerebatskajas pälsmuff eller de svettiga, änglaliknande lockarna på
Tadzios tinningar. Det visuella representeras även av metaforer,
bilddikter, tingdikter (Dinggedicht), illustrationer och pärmbildskonst.
Textens rytm, ljudvärld och onomatopoetik är exempel på litteraturens auditiva
dimension. Lukt- och smaksinnen utnyttjas rikligt i synestesi, men används även
i de otaliga matscener som finns i litteraturen.
På senare tid har litteraturforskningen allt mer fokuserat på hur litterära
grepp kan användas för att skildra sinnen som saknas, är begränsade eller
översinnliga, för att inte glömma icke-mänskliga varelsers sinnen och
sinnesförnimmelser.
Även läsningen som sådan är en erfarenhet vädjar till sinnena. Bokens
tyngd, sidornas strävhet och papprets doft, samspelet mellan illustrationer och
text, omgivningen man läser i och de föreställningar som litteraturen
framkallar skapar och styr läsupplevelsen. Läsningen av en bok kan även väcka
starka minnen av och föreställningar om smaker och dofter. Betydelsen av
beröring har betonats framför allt bland barnläsare samt i relation till bokens
materialitet och själva lässtunden.
De olika sinnesförnimmelser som förknippas med boken befinner sig för
tillfället i en brytningstid; ljud- och e-boken har blivit allt viktigare vid
sidan om pappersboken, det publiceras allt fler bilderböcker för vuxna och
interaktiva taktila böcker och flikböcker har fått en etablerad ställning som
favoriter för små barn. Digitaliseringen förändrar de sinnesförnimmelser som
förknippas med läsning och läsningens sinnlighet på många sätt.
Litteraturforskningsdagarna 2021, som arrangeras av Sällskapet för litteraturforskning
i Finland (KTS), fördjupar sig i sinnen i litteraturen. Temat öppnar för ett
mångvetenskapligt angreppssätt på litterära kulturer. Vi hoppas även att
perspektiv från kulturstudier, filologi, pedagogik, cripteori och djurstudier
samt många andra discipliner får berika vår syn på sinnens roll och
representationer av sinnen i litteraturen. Även filosofiska och metodologiska
tillvägagångssätt och abstrakt från andra discipliner välkomnas. Det är även
möjligt att presentera forskningsprojekt på konferensen.
Abstracten kan knyta an till konferensens tema ur exempelvis följande
synvinklar:
- Sinnen och sinnesintryck i litteraturen
- Sinnen, genrer och stil
- Sinnen och minne
- Sinnen, teknologi och litterär kultur
- Icke-mänskliga sinnen
- Intermedialitet
- Läsningens sinnlighet
- Litteratur och det auditiva
- Bokens och språkets materialitet
- Litteratur och visualitet
- Sinnen och sinnesintryck som saknas, är begränsade eller överbetonade
- Övernaturliga sinnen
- Sinnliga miljöförnimmelser
- Motsättningen mellan intellektuellt och sinnligt
Abstracts kan också erbjudas direkt till följande arbetsgrupper (beskrivningar
av grupperna i fråga hittas i slutet av detta CFP):
- Runo ja ääni: Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
- Mediaalisuudet ja modaalisuudet: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
- Queerit häivähdykset ja muut aistimukset: Elsi Hyttinen, (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti (joonas.s.santti@jyu.fi)
- Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa: Katri Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
- Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen
risteyskohdassa: Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.h.luhtala@utu.fi ja Helinä Ääri,
Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
- Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
- Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa: Kaisa Laaksonen (kaisa.laaksonen@lastenkirjainstituutti)
Föredragsabstracts och förslag till forskningsprojektpresentationer skickas
in senast 15.2.2021 till adressen ktsseminaari@gmail.com.
Av abstractet ska framgå om det erbjuds en viss arbetsgrupp. Frågor angående
arbetsgruppernas innehåll riktas direkt till arbetsgruppernas ordförande (se
kontaktuppgifter ovan). I allmänhet kan föredrag på Litteraturforskningsdagarna
hållas på finska, svenska, engelska eller samiska språk; arbetsgruppernas
ordförande kan informera om vilka språk föredrag som ingår i arbetsgrupper kan
hållas på.
Föredragsabstracts ska innehålla föredragets rubrik, en beskrivning
om max 300 ord samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Seminariets
organisationskommitté samlar individuella abstracts till tematiska
arbetsgrupper.
Förslag till forskningsprojektpresentationer ska innehålla en max 300 ord lång
beskrivning av forskningsprojektet. Beskrivningen bör innehålla projektets
centrala innehåll, målsättningar och planer för förverkligande, samt
projektmedlemmarnas namn och kontaktinformation.
Föredragsabstracts utan anknytning till temat: Arbetsgrupper eller
individuella föredrag måste inte knyta an till seminariets huvudtema utan
programmet är öppet även för andra forskningsområden. Föredrag utan anknytning
till temat följer samma instruktioner som för temaanknutna abstracts.
Observera att godkända abstracts publiceras som en del av konferensprogrammet.
Om du inte vill att ditt abstract publiceras, vänligen meddela detta i samband
med att abstractet lämnas in.
Litteraturforskningsdagarna och den därtill hörande doktorandworkshopen
arrangeras av litteraturämnena vid Helsingfors universitet och Sällskapet
för litteraturforskning i Finland (KTS).
Kontaktadress: ktsseminaari@gmail.com
CALL FOR PAPERS
The Annual Conference of the Finnish Literary Research Society 2021: SENSES
5.–7.5.2021, Zoom
Due to the Coronavirus pandemic, the Literature Research Conference will be
held online via Zoom.
Keynote speakers:
Jørgen Bruhn, Linnéuniversitet, Sweden
Siru Kainulainen, University of Turku
Merja Polvinen, University of Helsinki
CALL FOR PAPERS
Literary expression relies strongly on senses and sensory effects. Sensory
impressions emanate for example from visual effects, such as the snowflakes on
Kitty Shcherbatskaya’s fur muff or the clammy angelic curls on the temples of
Tadzio. Visuality is present also in tropes, visual poetry, object poetry
(Dinggedicht), illustrations and cover art. The rhythm, sounds and
onomatopoetics of a text exemplify the auditive qualities of literature. Senses
of smell and taste are often used in synesthesia, but they are also an integral
element in the numerous descriptions of meals and eating in literature.
In recent years literary studies has increasingly focused on how literature is
able to represent missing, over-developed or restricted senses, supernatural
senses or the senses and sensations of non-humans.
Reading is, itself, also a sensory experience. It is governed by the weight of
a book, roughness of its pages, and the smell of printed paper, the interplay
between text and illustration, the concrete places of reading and the attitudes
people have towards literary reading as an activity. Reading a book can also
evoke strong personal memories or impressions of taste and smell. The
importance of touch has been emphasised especially in relation to child readers
as well as in relation to the materiality of the book and the embodied
experience of reading.
Sensory experiences of reading are currently changing; the paper book has been
complemented by e-books and audio books. At the same time, an increasing number
of illustrated books are being published for adult readers, and functional
touch or lift-the-flap books have become favourites among children.
Digitalisation changes the sensory aspects of reading in many ways.
The Annual Conference of the Finnish Literary Research Society in 2021 focuses
on senses in literature. The theme allows for interdisciplinary approaches to
literary cultures, and we thus invite proposals that draw on e.g. cultural
studies, philology, educational sciences, disability studies, animal studies to
enrich our notions of the role and representations of senses in literature.
Philosophical and methodological approaches as well as abstracts from other
disciplines are also welcome. The conference also welcomes presentations of
research projects.
The abstracts can approach the theme of the conference from the following
angles:
– Senses and sensory effects in literature
– Senses, genres and styles
– Senses and memory
– Senses, technology and literary culture
– Non-human senses
– Intermediality
– Sensory aspects of reading
– Literature and auditive experiences and effects
– Materiality of reading and materiality of the book as an object
– Literature and visuality
– Missing, restricted or over-developed senses and sensations
– Supernatural senses
– Sensing the environment
– Juxtaposition of reason and the senses
Abstracts can also be submitted directly to the following working groups (a
description of each group can be found at the end of this CFP):
- Runo ja ääni: Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
- Mediaalisuudet ja modaalisuudet: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
- Queerit häivähdykset ja muut aistimukset: Elsi Hyttinen, (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti (joonas.s.santti@jyu.fi)
- Työryhmäehdotus: Arkistot kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa: Katri
Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
- Aistit kriittisen eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen
risteyskohdassa: Marianna Koljonen, Helsingin yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.h.luhtala@utu.fi ja Helinä Ääri,
Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
- Spekulatiivinen fiktio ja aistikokemuksen laajentaminen: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi ), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
- Aistit ja aistimuksellisuus lastenkirjallisuudessa: Kaisa Laaksonen (kaisa.laaksonen@lastenkirjainstituutti.fi)
We
invite you to send thematically pertinent abstracts and research project
introductions by no later than 15 February 2021 to ktsseminaari@gmail.com.
Proposals can be sent in Finnish, Swedish, English, and Saami. For further
information on the language of presentations or other matters, please contact
the moderator(s) of the workshop.
Presentation proposals must include the title of the presentation, a
description no longer than 300 words, the name and contact information of the
presenter. The organizing committee of the seminar compiles individual
abstracts into thematic working groups.
Research project introduction proposals must include a description of the
research project no longer than 300 words. The description should include at
least the central substance, objectives, and implementation of the project, as
well as the project members and their contact information.
Presentation proposals unrelated to the theme. Working groups or individual
presentations do not necessarily need to pertain to the seminar’s main theme,
as the program is open to other research subjects as well. Proposals that fit
this category are submitted according to the same principles as theme-related
proposals.
Please note that the accepted abstracts will be included in the programme of
the conference. If you do not wish your abstract to be published in the
programme, kindly notify the organisers when submitting your proposal.
The Annual Conference of the Literary Research Society and the workshop for
Ph.D. students are organised jointly by the literature disciplines of the
University of Helsinki and the Literary Research Society (KTS).
For further information, please contact us at ktsseminaari@gmail.com
TYÖRYHMÄT * ARBETSGRUPPER *
WORKSHOPS
Runo ja ääni
Anna Helle (anna.helle@utu.fi) ja Anna Hollsten (anna.hollsten@helsinki.fi)
Työryhmämme lähtökohtana ovat runon kuulo-aistiin
vetoavat ominaisuudet ja suomen kielen ääni-sanan monimerkityksisyys. Ääni voi
tarkoittaa sekä puheääntä että muita ääniä, kun esimerkiksi englannissa
molemmille on oma sanansa: voice ja sound.
Ääni on monin tavoin läsnä runoudessa. Runous on ymmärretty aikojen saatossa
niin lauluksi kuin puheeksi, ja runoutta on luonnehdittu korvan taiteeksi. On
kuitenkin myös sellaista runoutta, joka ei sovellu ääneen luettavaksi tai joka
puhuttelee pikemmin näkö- kuin kuuloaistia. Tällaisestakin runoudesta
puhuessamme käytämme silti usein äänen käsitettä. Työryhmän tarkoituksena on
koota yhteen esitelmiä, joissa tarkastellaan runoutta äänen näkökulmasta.
Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi laululyriikkaa, lavarunoutta,
puhujuutta, runon moniäänisyyttä, runon yhteyksiä musiikkiin, rytmiä ja mittaa,
suullista runoperinnettä, typografiaa auditiivisuuden luomisen keinona tai
äänirunoutta.
Lähetä enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä aiheestasi sekä esitelmäsi nimi
ja yhteystietosi 31.1.2021 mennessä osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Voit pitää
esitelmäsi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
***
Mediaalisuudet ja modaalisuudet
Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen@oulu.fi
Medioista ja uusista esittämisen muodoista keskusteltaessa
kirjallisuudentutkijat kohtaavat käsitteellisen
sekamelskan, jossa vilahtelevat termit mediaalisuus ja modaalisuus ja
etuliitteet kuten inter-, trans-, multi-
ja re-/de-. Mitä tutkija tarkoittaa, kun hän käyttää jotain käsitettä, ja
miten käsiteyhdistelmät eroavat
toisistaan? Maailmalla asiasta on eri koulukuntia. Mannermainen tutkimus
saattaa esimerkiksi keskittyä
mediasta toiseen toistuvien ilmiöiden diakroniseen kehittymiseen, kun taas
angloamerikkalainen tutkimus
voi pyrkiä korostamaan mediateknologioiden materiaalisia ja ideologisia
ominaisuuksia. Käsiteyhdistelmät
ovat pitkään olleet Suomessa käytössä mediatutkimuksessa, taiteiden
tutkimuksessa ja käännöstieteessä,
mutta jaetun dialogin perusta puuttuu, eikä aihepiiriä koostavaa esitystä
taida olla julkaistu sitten Kai
Mikkosen Kuva ja sana -kirjan (2005).
Haasteena olisikin toimittaa tieteenalojen teoreettisia lähtökohtia ja
menetelmiä yhdistävä uusi
suomenkielinen artikkelikokoelma tai muu julkaisu, jota alkaa työstää
työryhmän jäljiltä. Toteutus voisi
ottaa mallia kansainvälisistä teoksista kuten Gabriele Ripplin Handbook of
Intermediality: Literature – Image
– Sound – Music (2015), joihin taiteiden-, kielten- ja kulttuurintutkijat
ovat kirjoittaneet nykypäivän
mediaalisuuksien ja modaalisuuksien tutkimisen poikkitieteellisestä
muutoksesta. Vastaavia antologioita on
tuloillaan muitakin. Kotimaisen kokoelman vahvuutena olisi paikallisten
ominaispiirteiden tunnistaminen –
millä kaikilla tavoin meillä tutkitaan kirjallisuuden ja lukemisen
aisteilla kokemista ja missä?
***
Queerit aistimukset ja affektit kirjallisuudessa ja lukemisessa
Elsi Hyttinen, TY (elshyt@utu.fi) ja Joonas Säntti,
JyU (joonas.s.santti@jyu.fi)
Millaiset aistimusten ja tunteiden esittämisen tavat (figuurit, konventiot,
lajit, tyylilajit) ovat
historiallisesti määrittyneet queerin alueelle? Entä mikä on queeria nyt?
Homoseksuaalisuus ja
homoseksuaalinen (mies)subjektihan on esimerkiksi yhdistetty
aistiherkkyyteen – feminiininen
esteetti ja camp. Taiteentutkimuksen hahmottelemat uudet esteettiset
kategoriat, kuten Sianne
Ngain ”omituinen, söpö ja kiinnostava” (zany, cute, interesting) saattavat
olla nykyisen queer-
kirjallisuuden keskeisiä affekteja, samoin kokeelliseen kirjoittamiseen
useasti yhdistetty
eksessiivisyys. Kuinka nämä ja muut queerit kytkökset näkyvät suomalaisessa
kirjallisuudessa?
Entä onko olemassa jonkinlaista aistimellista, materiaalista
queer-kokemusta esittämisen
konventioiden ulkopuolella ja jos on, kuinka sitä pitäisi ajatella tai
käsitteellistää? Onko kirjallisten
esitysten tutkijalla velvollisuutta jäsentää queeria suhteessa elettyihin
seksuaali- tai sukupuoli-
identiteetteihin?
Työryhmän esitelmät voivat liittyä queeriin tekstin mahdollisuutena tai
merkityspotentiaalina,
tekstuaalisena outoutena ja vinouttamisena, mutta myös erilaisiin
kulttuurisesti koodattuihin queer-
identiteetteihin ja niiden representaatioon. Toivotamme tervetulleiksi sekä
tapaustutkimukset että
teoreettisesti pohdiskelevat esitykset, jotka voivat liittyä esimerkiksi
seuraaviin aihealueisiin:
·
Aistillisuuden korostuminen,
eksessiivisyys ja queer
·
Lukemisen queerit jäsennykset:
lukemisen tilat ruumiillisena kokemuksena
·
Queer affektiivisuus ja tekstien
/ esitysten aistivaikutus (myös poliittisen vaikuttamisen kannalta)
·
Kirjaesineen materiaalisuus
queerissa ja queeristi luetussa kirjallisuudessa
·
Muunsukupuolisuuden ja
genderqueerin ruumilliset kokemukset kielellisissä esityksissä
·
Aistien sukupuolisuus
trans-kertojia hyödyntävissä romaaneissa tai trans-aiheisissa elämäkerroissa
·
Aistikokemusten kielentämisen
queer-potentiaali runoudessa ja proosassa
·
Luokka, sukupuoli ja queer
·
Kansalaisuus ja sen ulkopuolet
·
Normaalin ja queerin dynamiikka
kirjallisuudessa
·
Kielen struktuureja vai
kiellettyä seksiä?
***
Arkistot
kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa
Katri Kivilaakso (katri.kivilaakso@finlit.fi) ja Elsi Hyttinen (elshyt@utu.fi)
Arkistossa työskentely on aisteihin monin eri tavoin liittyvä kokemus. Paperien
– kirjeiden, lehtileikkeiden, päiväkirjojen, käsikirjoitusten – tuntu ja
tuoksu, arkistosalissa työskentely ja menneen läsnäolo konkreettisesti
kirjoituksina, piirroksina ja valokuvina tekevät siitä aineellisen, aistillisen
kokemuksen.
Työryhmässä pohdimme arkistojen käytön erilaisia ulottuvuuksia. Mitä
arkistolähteiden käyttö merkitsee kirjallisuudentutkimukselle ja miten
aineistojen valinta vaikuttaa tutkimukseen? Millä eri tavoin arkistoja nykyään
käytetään tai voitaisiin käyttää tutkimuksessa? Mitä arkistot ovat sinulle
tutkijana tai opiskelijana merkinneet? Millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla
on, kun alkuperäislähteille pääsee aiempaa helpommin omalta tietokoneelta? Onko
eri asia tutkia lähdeaineistoja omalta työkoneelta kuin arkistossa – millä lailla?
Millaisia uusia aineistoja kirjallisuudentutkimuksen tarpeisiin on koottu tai
tarvittaisiin?
Näiden arkiston tuntujen ja ajankohtaisten kysymysten lisäksi kysymme myös,
miten arkistoja voitaisiin ja miksi niitä pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin
yliopiston kirjallisuudenopinnoissa. Miten innostaa opiskelijoita
arkistolähtöisen tutkimuksen pariin ja tällöin väistämättä myös
historiallisempien aiheiden pariin? Tällaista pohdintaa käydään parhaillaan
kirjallisuuden neuvottelukunnan (SKS) ja eri yliopistojen
kirjallisuusoppiaineiden yhteistyönä. Kaipaamme konkreettisia ideoita, tuoreita
näkökulmia ja houkuttelevia esimerkkitapauksia: miten innostaa opiskelijoita
nykyistä useammin rikkaiden arkistoaineistojen pariin?
*
Aistit kriittisen
eläintutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen risteyskohdassa
Marianna Koljonen, Helsingin
yliopisto, marianna.koljonen@helsinki.fi, Lotta Luhtala, Itä-Suomen yliopisto, lotta.h.luhtala@utu.fi ja Helinä Ääri,
Turun yliopisto, hekaki@utu.fi
Tieteellinen tutkimus koettiin pitkään arvoneutraaliksi, mutta erityisesti
feministisen ja postkolonialistisen tutkimuksen sekä ihmistieteellisen
eläintutkimuksen paradigmat ovat kuitenkin osoittanut neutraaliuden olevan
näennäistä. Kaikki tiede on sitoutunut joihinkin arvoihin, esimerkiksi ihmisten
hyvinvoinnin parantamiseen, tiedon lisäämiseen tai demokratian tukemiseen.
Kriittisessä eläintutkimuksessa (Critical Animal Studies, CAS) keskeinen arvo
on kaikkien eläinten – niin ei-inhimillisten kuin inhimillistenkin –
hyväksikäytön vastustaminen. CAS haastaa ajatuksen ihmisen ylivertaisuudesta.
Tutkimusintressit kohdistuvat kriittisesti ei-inhimillisiin eläimiin,
lajienvälisiin suhteisiin ja ihmisen uudelleenmäärittelyyn. Huomiota
kiinnitetään rakenteisiin, jotka vaikuttavat niin ihmisten kuin
ei-inhimillisten eläinten asemaan. Näiden näkökulmien sisällyttäminen
kirjallisuudentutkimukseen on jotakin täysin uutta.
Kirjallisuudentutkimus on perinteisesti ollut paljon kiinnostuneempi ihmisistä
kuin muista eläimistä, ja tutkimusmenetelmiä onkin yleensä kehitetty ihmishahmojen
ja ihmiskeskeisten kertomusten tarkasteluun. Kirjallisuudessa ei-inhimillisellä
eläimellä on usein symbolinen tai allegorinen osa, ja tutkimuksessa on totuttu
kysymään, miten eläinkuvaus itseasiassa kuvaakin ihmisiä. Viime aikoina
humanistisissa tieteissä on tapahtunut suoranainen eläinkäänne, jonka
seurauksena myös muunlajisiin eläimiin kohdistuva kirjallisuudentutkimus on
lisääntynyt.
Yleensä muunlajisia eläimiä on lähestytty luonnontieteiden keinoin ja
kielellä. Erityisiä haasteita – mutta myös mahdollisuuksia – kriittiseen
eläintutkimukseen sitoutuneelle kirjallisuudentutkimukselle tuottavat
ihmiskokemukselle ja ymmärrykselle vieraat ei-inhimilliset aistit ja
aistimuksellisuus sekä ei-inhimillinen mieli. Monia alan tutkijoita
kiinnostavat kysymykset liittyvätkin eläinten aisteihin: Miten kirjallisuus
kuvaa toisten eläinten tapoja havainnoida maailmaa tai ihmisten tapoja
havainnoida toisia eläimiä? Miten lukija havaitsee kirjallisuuden eläimiä?
Miten kirjallisuudessa kuvataan ihmistä aistimassa usein eläimellisen alueelle
määrittyvin tavoin vaikkapa nuuhkimassa, lipomassa, rapsuttamassa tai korvia
höristämässä?
Työryhmässämme pohdimme aisteja kirjallisuudentutkimuksen piirissä tehtävässä
kriittisessä eläintutkimuksessa sekä sitä, mitä kaikkea CAS voi tarkoittaa
kirjallisuudentutkijalle. CAS on perusluonteeltaan monitieteistä ja
intersektionaalista. Tämän vuoksi toivomme työryhmään esitelmiä myös muilta
kuin kirjallisuudentutkijoilta. Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi:
• Inhimillisten ja ei-inhimillisten aistien rajapintojen kuvaamista
• Kirjallisuuden eläinten suhteita oikeisiin eläimiin
• Kirjallisuuden kuvauksia ihmisistä aistimassa muita eläimiä ja päinvastoin
• Ei-inhimillisten eläinten aistimusten inhimillistämistä
• Ei-inhimillisten eläinten aisteja ikonoteksteissä
• Ei-inhimillisiä eläimiä fokalisoijina tai muita ei-inhimillisen kerronnan
mahdollisuuksia kirjallisuudessa
• Kriittisyyden eri merkityksiä kirjallisuudentutkimuksen piirissä tehtävässä
kriittisessä eläintutkimuksessa
• Spesismiä kirjallisuudessa tai kirjallisuudentutkimuksessa
• Kriittisen eläintutkimuksen eri suuntauksia kirjallisuudentutkimuksessa
• Akateemista eläinaktivismia kirjallisuudentutkimuksessa
• Feministisiä lähestymistapoja eläinkuvausten lukemiseen
***
Spekulatiivinen fiktio ja
aistikokemuksen laajentaminen
Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio@helsinki.fi ), Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis
Spekulatiivisen fiktion perinteessä on usein poikettu sekä tavanomaisista
aisteista että aistikokemuksen kuvaamisen konventioista. Kyberpunkin
vakiokalustoa ovat virtuaalisesti tuotettujen ja muunneltujen aistikokemusten
kuvaukset, ja myös orgaanisemmat yhteenkietoutumat tai silkka evoluution virta
voivat johtaa spekulatiivisia kokijoita vaikkapa maistamaan geneettistä
materiaalia tai näkemään toisen ruumiin silmin. Inhimillisten aistien lisäksi
spekulatiivinen fiktio kurottaa myös kohti sellaisia hypoteettisia ja
toislajisia aistikokemuksia, jotka ovat tyystin inhimillisen ruumiillisuuden
ulottumattomissa.
Genren esittämiä aistikokemuksia voidaan tarkastella esimerkiksi
affektitutkimuksen tai kognitiivisen kertomuksentutkimuksen kannalta, jolloin
on kiinnostavaa kysyä esimerkiksi, millä tavoin aistikokemusten kuvausten
kohtaaminen tulee osaksi vastaanottajan elettyä kokemusta. Aistikokemus on
erityisen haastava tutkimuskohde siksi, että se sijoittuu tietoisen ja
ei-tietoisen kognition rajoille: koska automaattisesti kaiken haaliva, hyvin
lyhytkestoinen sensorinen muisti toimii kynnyksenä kaikelle tietoiselle
kognitiolle, kuulemme, näemme, tunnemme, maistamme ja haistamme jatkuvasti
sellaista, mitä emme tiedosta, ellei jokin äkkiä kiinnitä huomiotamme niihin.
Kulttuuriset artefaktit, kuten tekstit ja kuvat, voivat toimia tällaisina
huomiota ohjaavina tekijöinä. Vaikkapa poikkeuksellisen tarkan
haistamiskokemuksen kuvauksen lukeminen, esimerkiksi Patrick Süskindin Das
Perfume -romaanista (1985) tai Greg Bearin Darwinin lapset -romaanista (2003),
voi siis ohjata lukijan huomiota kohti hajujen tarkempaa huomiointia, ja siten
jopa kohti vähittäistä muutosta aistimisen tavoissa.
Eri mediat ja lajityypit ohjaavat erilaisiin ruumiillisen vastaanoton tapoihin,
ja nämä vastaanoton tavat ovat aina historiallisesti muodostuneita. Esimerkiksi
tieteisfiktiivisen romaanin lukemisen kokemuksessa lukijan aistimisen ja
huomion suuntaamisen tapoihin yhdistyvät tekstin antamat vihjeet, joiden
tuotanto ja vastaanotto tulevat ymmärretyiksi lajityypin kontekstissa. Näin
ollen vastaanotosta ei olekaan mielekästä puhua “vaikutuksina” (kuten
empiirisessä kirjallisuudentutkimuksessa edelleen usein tehdään) vaan
vastaanottajan aktiivisena, ruumiillisena ja tilanteisena työskentelynä teoksen
kanssa. Eri mediamuodoissa tämä työskentely antaa tilaa ja mahdollisuuksia
erilaisille aistiperustaisille taidoille ja taipumuksille. Esimerkiksi
fantastisen sarjakuvan ruutuja on yleensä antoisaa katsoa sekä tarkemmin että
kokonaisvaltaisemmin kuin tieteisromaanin typografiaa; liikkuvaa kuvaa
havainnoidessa taas on syytä olla nopea ja luottaa vielä enemmän sensorisen
muistin haaviin. Toisaalta audiovisuaalinen fiktio voi tuottaa sensorisia
kokemuksia esimerkiksi liikkeen, värimaailman, leikkausten, valaistuksen ja
äänimaailman avulla.
Kutsumme työryhmään ehdotuksia, jotka käsittelevät esimerkiksi aistikokemuksen
kuvauksia spekulatiivisessa fiktiossa tai spekulatiivisen fiktion esiinkutsumia
aistikokemuksia.
***
Aistit ja aistimuksellisuus
lastenkirjallisuudessa
Kaisa Laaksonen (kaisa.laaksonen@lastenkirjainstituutt.fi)
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksessa kuvan ja sanan rinnakkaiselo on
ollut keskeinen kiinnostuksen kohde jo vuosikymmeniä. Lastenkirjallisuus
tarjoaa ylipäätään moniaistista tietoa ja kokemuksia, jotka ovat avoimia
henkilökohtaisille tulkinnoille.
Kun lapselle luetaan ääneen, yhdistetään kuulo-, näkö- ja usein myös
kosketusaisteja. Kuvakirjoilla on lisäksi oma aistimuksellinen logiikkansa,
sekä kulttuurisesti määräytyneet konventionaaliset kuvan lukutavat.
Kuvakirjojen toiminnallisuutta lisätään usein esimerkiksi luukuilla,
äänipainikkeilla ja ponnahduskuvilla. Lastenkirjallisuuden tekstitason
aistimuksellisuudessa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi ruokakuvausten
yleisyyteen, äänneleikittelyyn ja synestesiaan.
Myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja Varhaiskasvatussuunnitelman
perusteissa nostetaan esille moniaistisuus oppimisessa ja ilmaisussa, sekä muun
muassa lasten mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko
kehollaan.
Työryhmässä tarkastellaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ja
näiden lukemiseen liittyviä aistikokemuksia sekä moniaistisuuden tukemiseen
soveltuvia menetelmiä.
Työryhmässä käsitellään mm. seuraavia teemoja:
Lastenkirjat esineinä
Kielen aistiminen ja materiaalisuus lastenkirjoissa
Kuvitustaide ja kansikuvat
Ensikirjat ja katselukirjat
Toiminnalliset lastenkirjat
Lasten- ja nuortenkirjat ja keholliset työtavat
Moniaistisuus lasten- ja nuortenkirjallisuudessa
Lasten ääni- ja digitaaliset kirjat
Lukemisen vuorovaikutuksellisuus
Sanattomat kuvakirjat
Satuhieronta, loruttelu, loruleikit
Kuvan lukemisen konventiot
Kuvan lukemisen neurologia
Tunnetaitokirjat ja aistikokemukset
Erityistukea tarvitseville lapsille suunnatut kirjat
Lasten- ja nuortenkirjojen aistillisuus ja aistimuksellisuus
Puuttuvat, rajoittuneet, ylikorostetut tai yliluonnolliset aistit ja
aistimukset lasten- ja nuortenkirjoissa
*
Kirjallisuudentutkimuksen päivät siirretään keväälle 2021 Suomen
hallitus on päivittänyt ohjeistuksia ja suosituksia koskien julkisia
kokoontumisia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näiden
suositusten sekä Helsingin yliopiston linjausten pohjalta
Kirjallisuudentutkimuksen päivien suunnittelutyöryhmä on päättänyt
siirtää Kirjallisuudentutkimuksen päivät vuoden 2021 toukokuulle.
Kirjallisuudentutkimuksen päivät järjestetään suunnitelmien mukaisesti Helsingissä ja teema "Aistit" pysyy samana. Selvitämme vielä mahdollisuutta toteuttaa väitöskirjatyöpaja verkossa toukokuussa 2020 kuten suunniteltua.
Pahoittelemme tilaisuuden siirtymisestä aiheutuvaa vaivaa. Ilmoitamme uudesta ajankohdasta myöhemmin. Kiitämme ymmärryksestä ja toivomme, että mahdollisimman moni voi osallistua konferenssiin keväällä 2021.
Tiedustelut voi lähettää osoitteeseen ktsseminaari(at)gmail.com.
**
Litteraturforskningsdagarna flyttas till våren 2021
Finlands
regering har igår uppdaterat sina anvisningar och rekommendationer
angående offentliga sammanträdanden för att hindra utspridningen av
korona. På grund av dessa rekommendationer och på basis av Helsingfors
universitets linjedragningar har arbetsgruppen för
Litteraturforskningsdagarna beslutat att skjuta upp
Litteraturforskningsdagarna till maj 2021.
Litteraturforskningsdagarna 2021 arrangeras planenligt i Helsingfors och har som tema Sinnen.
Vi utreder ännu möjligheten att förverkliga doktorandworkshoppen på nätet i maj 2020.
Vi tackar för förståelse och hoppas att ni har möjlighet att delta i konferensen våren 2021.
Vi
meddelar om det nya datumet senare. Vid behov, kontakta arbetsgruppen
för Litteraturforskningsdagarna redan före det. Email:
ktsseminaari(at)gmail.com.
**
Rescheduling of the Literature Research Conference to spring 2021 The
Finnish government has updated the guidelines and recommendations on
gatherings in attempts to manage the spread of Coronavirus. Based on
these recommendations and the guidelines set by the University of
Helsinki, the organising committee of the Annual Conference of the
Finnish Literature Research Society has decided to reschedule the
conference and the dissertation workshop to May 2021.
The conference will take place in Helsinki and the theme "Senses" will remain the same.
We will look into options for arranging the dissertation workshop as an individual event in May 2020 as planned. We
apologise for any inconvenience this unfortunate situation causes our
members and those who had planned to attend. We will post updates
regarding the new date. Please let us know if you have any
questions about any of this. We hope you can take part in the
conference next spring. Contact: ktsseminaari(at)gmail.com.
***
KIRJALLISUUDENTUTKIJAIN SEURAN VUOSISEMINAARI 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUSKTS:n
vuosiseminaari järjestetään Oulun yliopistossa 8. - 10.9.2019.
Näistä ensimmäinen päivä on varattu väitöskirjatyöpajalle ja
kaksi seuraavaa estitelmille. Seminaarin plenaaripuhujia ovat Ann
Rigney Utrechtin yliopistosta, Enenken Laanes Tallinnan yliopistosta ja
Kuisma Korhonen Oulun yliopisotsta. Seminaarin kirjailijavieras on Rosa
Liksom.
Ohjelma ja lisätietoja seminaarin kotisivuilta muistijamielikuvitus.wordpress.com
Seminaarin sähköposti: ktsseminaari[at]gmail.com
CALL FOR PAPERS
KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI
JA MIELIKUVITUS
8.-10.5.2019 Oulun yliopisto
Kirjallisuudessa muistaminen ja
mielikuvitus ovat aina kietoutuneet
erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen
kirjallisuus
voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös
mallin-taa
muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin
kertomuksiin
kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto -
kaikkine
vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta
myös
runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat
tarjota
näkymiä muistami-sen monimuotoisiin prosesseihin.
Kirjallisuus auttaa ymmärtämään
muistamisen aina välittyneenä ja
luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua
menneisyyden
poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa
luotetta-vamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden
suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain
menneisyyteen
suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt.
Lisäksi
tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi
kirjallisuus
osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoi-miseen. Näin muisti kytkeytyy
mitä
vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko mennei-syyteen
tai
tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta.
Historianfilosofiassa mennei-syydestä esitettyjä kuvauksia
tarkastellaan eräinä
mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin
on
virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.
Erilaisia muistamisen tapoja
erotteleva kuvittelukyky on keskeinen
voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä
liian
painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi
traumaperäis-tä
uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin
ankkuroimista
menneisyyden myyttei-hin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia
käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri
muistikulttuurien kohtaamisessa.
Kirjallisuuden ohella muistia ja
mielikuvitusta käsitellään monilla
muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä
paikalla
useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä,
joista käsin
muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja
kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan
vaatii
erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia.
Kirjallisuudentutkijain Seuran
tämänkertainen vuosiseminaari ottaa
teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema
mahdollistaa
monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin
kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja
aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun
alan
näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen
muistin
muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä
muiden
oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös
tutkimushankkeiden esittelyille.
Esitysabstrakteissa konferenssin
teemaa voi lähestyä esimerkiksi
seuraavista suunnista
- Yksityinen ja
yhteisöllinen/kollektiivinen muisti
- Muistin ja unohduksen prosessit
- Fantasian keksityt historiat
- Muistaminen nykyisyyden
hahmottamisen välineenä
- Muistaminen luovana prosessina
- Mahdolliset maailmat ja
muistaminen
- Muistaminen, ylirajaisuus ja
kulttuuriset kohtaamiset
- Muistaminen ja trauma
- Muisti ja taiteet
- Muistamisen ja muistitiedon
tutkimus
Tai esitysabstrakteja voi tarjota
suoraan seuraaviin työryhmiin (kunkin
työryhmän laaja kuvaus löytyy tämän tiedoston lopusta):
- Eliitin muisti vai kulttuurinen
muistinmenetys?
Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)
- Muistojen ja mielikuvien
Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)
- Kulkemisen ja kuulumisen muistot
(puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi
Autti ja Hanna-Leena Nissilä)
- World building in historical,
sci-fi, and fantasy settings
(puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
- Spekulatiivinen muisti ja
mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua
& Pekka Kuusisto)
- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen
ja poeettinen tutkimusraportointi
(puheenjohtajana Helena Oikarinen- Jabai)
Teemaan sopivia esitysabstrakteja
ja tutkimushanke-esittelyjä pyydetään
lähettämään viimeistään 31.1.2019 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com
Esityksiä
voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi.
Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko,
enintään 300 sanan mittainen
tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Seminaarin
järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista
temaattisia
työryhmiä.
Tutkimushanke-esittelyehdotukseen tulee sisältyä lyhyt, enintään 300
sanan mittainen
esittely hankkeesta, josta käyvät ilmi vähintäänkin hankkeen keskeinen
sisältö,
tavoitteet, toteuttaminen sekä sen jäsenten nimet ja yhteystiedot.
Teeman ulkopuolinen
esitelmäehdotus. Työryhmien tai yksittäisten
esitelmien ei tarvitse
kytkeytyä päivien pääteemaan, vaan ohjelma on avoin myös muille
tutkimusaiheille.
Tällaiset ehdotukset tehdään samoilla periaatteilla kuin yllä on
esitetty.
Vuosiseminaarin ja
väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Oulun
yliopiston Kirjallisuuden oppiaine ja Kirjallisuudentutkijain
Seura (KTS).
Yhteydenotot:
ktsseminaari@gmail.com
CALL FOR PAPERS
KTS årsseminarium 2019: MINNE OCH
FÖRESTÄLLNING
8–10.5.2019 Oulun yliopisto
I litteraturen har minnesverksamhet
och föreställningsförmåga alltid
varit oupplösligt förbundna. Litteraturen kan i sina mer eller mindre
verklighetsförankrade former bära på både privata och kollektiva
minnen, men
den kan också användas till att gestalta processer av hågkomst och
glömska.
Detta gäller både för historiska berättelser och t.ex. berättelser med
fokus på
det fantastiska. Berättelseformen – med alla dess faror – har varit ett
centralt redskap för gestaltning av minnen, men också lyrik, essäistik
och
annan icke-berättande litteratur kan erbjuda perspektiv på minnets
mångfacetterade processer.
Litteraturen hjälper oss att förstå
minnesverksamhet som en alltid
förmedlad och kreativ process. Detta gör att vi bättre kan värna oss
mot
politisk manipulation av det förflutna, och gör i själva verket minnet
till ett
pålitligare redskap för bearbetning av det förflutna och förberedelse
inför
framtiden. Att komma ihåg, och att utforska hågkomster, är inte något
som bara
riktar sig bakåt mot det förflutna eftersom framtidens historia görs
här och
nu. Dessutom sker tolkningar av det förflutna utgående från nuet, och
litteraturen deltar fortlöpande i konstruktionen av minnen. På detta
vis knyter
de processer genom vilka minnen produceras starkt an till formandet av
framtiden. Det handlar om skapandet av möjliga världar som riktar sig
mot det
förflutna eller mot framtiden. Inom historiefilosofin granskas
skildringar av
det förflutna som ett slags möjliga historiska världar. Även inom
analytisk
filosofi har forskning kring möjliga världar väckt starkt intresse.
En föreställningsförmåga som förmår
skilja mellan olika sätt att minnas
är en central resurs i etiska och kulturella möten. Det kan förebygga
riskerna
med en för tung kulturell ballast, som t.ex. den offermentalitet som
kan uppstå
som en post-traumatisk reaktion, konservativ nostalgi eller
förankrandet av den
egna identiteten i myter ur det förflutna. I Finland har t.ex.
litteratur som
behandlar olika smärtpunkter i det förflutna varit avgörande för mötet
mellan
olika minneskulturer.
Förutom i litteraturen behandlas
hågkomst och föreställning även inom
många andra konstarter. Dessutom är minnesforskning centralt inom flera
andra
vetenskapsområden där de begrepp utvecklas med vilkas hjälp
minnesverksamhet
sker och minnen berättas. Glidningen mellan minne, kunskap och
berättande är
således inte alltid entydig utan kräver att man kritiskt överväger
olika
angreppssätt.
Temat för KTS årsseminarium är
granskningen av relationen mellan minne
och föreställning. Temat gör det möjligt att granska litterära kulturer
på ett
mångvetenskapligt sätt. Vi hoppas att kulturforskning, filologi,
historiefilosofi,
historia och idéhistoria, kulturgeografi, sameforskning samt många
andra
perspektiv ska berika vår förståelse av litteraturens roll i de
processer som
skapar det kulturella minnet. Också filosofiska och metodologiska
infallsvinklar och tematiska arbetsgrupper från andra läroämnen är
välkomna.
Det är också fritt fram att presentera forskningsprojekt på
konferensen.
Abstracten kan knyta an till
konferensens tema ur exempelvis följande
synvinklar:
- Privat och kollektivt minne
- Processer av hågkomst och glömska
- Fantasyns påhittade historier
- Minne som redskap för förståelse
av nutiden
- Hågkomst som kreativ process
- Möjliga världar och minne
- Minne, transnationalism och
kulturella möten
- Minne och trauma
- Minne och konst
- Minne och muntlig historia
Abstracts kan också erbjudas direkt till följande arbetsgrupper
(beskrivningar av grupperna i fråga hittas i slutet av detta CFP)
- Eliitin muisti vai kulttuurinen
muistinmenetys?
Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)
- Muistojen ja mielikuvien
Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)
- Kulkemisen ja kuulumisen muistot
(puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi
Autti ja Hanna-Leena Nissilä)
- World building in historical,
sci-fi, and fantasy settings
(puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
- Spekulatiivinen muisti ja
mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua
& Pekka Kuusisto)
- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen
ja poeettinen tutkimusraportointi
(puheenjohtajana Helena Oikarinen- Jabai)
Om föredragsabstract och
projektpresentationer med anknytning till
temat anhålles senast 31.1.2019 till adressen ktsseminaari@gmail.com.
Förslagen
kan vara på finska, svenska, engelska eller samiska.
Föredragsabstracts ska innehålla föredragets rubrik,
en beskrivning om max 300 ord samt
föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Seminariets
organisationskommitté
samlar individuella abstracts till tematiska arbetsgrupper.
Förslag till
forskningsprojektpresentationer ska innehålla en max 300 ord lång
beskrivning av
forskningsprojektet. Beskrivningen bör innehålla projektets centrala
innehåll,
målsättningar och planer för förverkligande, samt projektmedlemmarnas
namn och
kontaktinformation.
Föredragsabstracts utan anknytning
till temat.
Arbetsgrupper eller individuella föredrag måste inte
knyta an till seminariets huvudtema utan programmet är öppet även för
andra
forskningsområden. Föredrag utan anknytning till temat följer samma
instruktioner som för temaanknutna abstracts.
För årsseminariet och
doktorandworkshopen ansvarar litteraturämnet
vid Oulun yliopisto samt Sällskapet för
litteraturforskning i Finland (KTS).
Kontakt: ktsseminaari@gmail.com
CALL FOR PAPERS
The Annual Seminar of the Finnish
Literary Research Society 2019: MEMORY AND IMAGINATION
8–10.5.2019 University of Oulu
Memory and imagination have been
also explored by many other art forms
besides literature. Memory studies are important to many scholarly
fields, in
which the frameworks of the remembrance and narration of the past are
being
created. The gradation from memory to knowledge and narration is thus
not
always unambiguous but requires the critical assessment of methodical
approaches.
This year, the theme of the annual
seminar of the Finnish Literary
Research Society is the examination of the relationship between memory
and
imagination. The theme allows for multidisciplinary approaches to
literary
cultures. We hope that perspectives from cultural studies, philology,
philosophy of history, history and the history of ideas, cultural
geography,
Saami studies, and many other fields will enrich our understanding of
the part
literature plays in the formation of cultural memory. Philosophical and
methodological approaches and thematic working groups from other
disciplines
are also welcome. The conference is likewise open to the presentations
of
research projects.
The abstracts can approach theme of
the conference from, for example,
the following points-of view:
- Private and collective memory
- The processes of remembrance
and forgetting
- The invented histories of
fantasy
- Memory as an instrument of
perception or understanding the present
- Remembrance as a creative
process
- Possible worlds and remembrance
- Remembrance, transnationalism
and cultural encounters
- Remembrance and trauma
- Memory and the arts
- Memory and oral history
Abstracts can also be submitted
directly to the following working
groups (a description of each group can be found at the end of this
CFP)
- Eliitin muisti vai kulttuurinen
muistinmenetys?
Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)
- Muistojen ja mielikuvien
Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)
- Kulkemisen ja kuulumisen muistot
(puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi
Autti ja Hanna-Leena Nissilä)
- World building in historical,
sci-fi, and fantasy settings
(puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
- Spekulatiivinen muisti ja
mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua
& Pekka Kuusisto)
- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen
ja poeettinen tutkimusraportointi
(puheenjohtajana Helena Oikarinen- Jabai)
We invite you to send thematically
pertinent abstracts and research
project introductions no later than 31 January 2019 to
ktsseminaari@gmail.com.
Proposals can be in Finnish, Swedish, English, and Saami.
Presentation proposals must include the title of the
presentation, a
description no longer than 300 words, the name and contact information
of the
presenter. The organizing committee of the seminar compiles individual
abstracts into thematic working groups.
Research project introduction
proposals must
include a description of the research project no
longer than 300 words. The description should include at least the
central
substance, objectives, and implementation of the project, as well as
the
project members and their contact information.
Presentation proposals unrelated to
the theme.
Working groups or individual presentations do not
necessarily need to pertain to the seminar’s main theme, as the program
is open
to other research subjects as well. Proposals that fit this category
are
submitted according to the same principles as theme-related proposals.
The seminar and the dissertation
workshop are organized by the University
of Oulu Literature Programme and the Finnish
Literary Research Society.
Contact: ktsseminaari@gmail.com
Työryhmä:
Eliitin
muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet
vastamuistina
Puheenjohtaja:
Kaisa Ilmonen, FT,
dos., Yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
”Alistettujen
ryhmien tietoisuus on
myös alistettu eliitin muistille”, totesi Gayatri Spivak 1980-luvulla
pohtiessaan alistetun tietoisuuden ongelmia. Työryhmämme tarkoituksena
on
syventyä vähemmistökirjallisuuksien, transnationaalisen kirjallisuuden
sekä
intersektionaalisen kirjallisuuden muistiin ja muistamisen
politiikkoihin.
Kutsun työryhmääni esitelmiä vähemmistökirjallisuuksien koko
spektrillä.
Tarkoituksemme on keskustella muistamisesta vallankäytön muotona,
vaihtoehtoisista muistamisen tavoista sekä vastamuistin rakentumisesta
ja
kirjallisista ilmauksista.
Kolonialismia
on kutsuttu muistin
väärentämiseksi ja kolonisoitua muistia tuhotuksi muistiksi tai
painajaismaiseksi muistiksi. 1990-luvulla postkoloniaalinen
kirjallisuudentutkimus pohti, miten erilaiset jälkikoloniaaliset
kertomukset
toimivat vastamuistina ja vastarinnan paikkoina eri tavoin
alistetuille.
Muistitarinat ovat toimineet myös identiteettipolitiikan välineinä ja
kulttuuristen hegemonioiden kumoajina tarjoamalla vaihtoehtoisia
kollektiivisen
muistin versioita (remembering as re-membering). Työryhmässä pohdimme
vastamuistin rakentumisen ehtoja ja tarpeita 2010-luvulla: uudelleen
muistamista, monisuuntaista muistamista sekä transnationaalisen,
intersektionaalisen ja queerin muistamisen muotoja tai (post)muistia
antroposeenin aikakaudella. Vähemmistökirjallisuudessa yksilölliset
muistitarinat ovat usein historioita, jotka monipuolistavat ja
-kerroksellistavat ”virallisen muistin” tai ”akateemisen
historiankirjoituksen”
kuvauksen menneisyydestä. Kutsunkin työryhmään esitelmiä näistä
vaihtoehtoisen
muistamisen muodoista.
Muistipuhe
kirjallisuudessa toimii
usein vastakertomuksena erilaisille syrjiville institutionaalisille
rakenteille. Kaunokirjallinen muistitarina voi olla poliittinen teko
tai
vastarinnan paikka. Se korostaa menneisyyden muuttuvaa luonnetta ja
osallistuu
menneen jäsentelyyn. Työryhmän alustukset voivat käsitellä esimerkiksi
kysymyksiä siitä, miten vastamuisti kertomuksellistuu? Mitä on
vaihtoehtoinen
muistaminen? Voiko unohtaminen olla vastarinnan muoto, strategista
muistinmenetystä? Miten vastamuisti vaikuttaa kirjallisuuden muotoihin?
Työryhmässä keskustellaan muistin politiikoista ja vastamuistista sekä
etiikan,
estetiikan että politiikan tasoilla. TERVETULOA!
Työryhmä:
Muistojen
ja mielikuvien Neuvostoliitto
Puheenjohtaja:
Anna Helle FT, dos.,
yliopisto-opettaja (ma.), Tampereen yliopisto
Millaisena
kirjallisuus ja muut
mediatekstit esittävät entisen Neuvostoliiton? Millaisessa valossa
Neuvostoliitto, sen poliittinen järjestelmä, kulttuuri ja eri
neuvostokansallisuudet esitetään? Millaisina Neuvostoliiton suhteet
muihin
maihin näyttäytyvät näissä teoksissa? Millaisin keinoin mielikuvia
luodaan
näissä teoksissa? Entä miten muistamisen ja mielikuvituksen rooli
pitäisi
ymmärtää?
Tässä
työryhmässä tarkastellaan sitä,
miten entistä Neuvostoliittoa esitetään kaunokirjallisuudessa ja muissa
kulttuurisissa
teksteissä, kuten elokuvissa, tv-sarjoissa, lauluissa, sarjakuvissa ja
dokumenteissa, jotka ovat ilmestyneet Neuvostoliiton hajoamisen (1991)
jälkeen.
Lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan tällaiset kulttuuriset tekstit
osallistuvat kulttuurisen muistin luomiseen. Samalla ne tekevät
menneisyyspolitiikkaa esittäessään menneisyyttä tietyistä näkökulmista
ja
muokkaavat näin käsityksiämme Neuvostoliitosta.
Kulttuurinen
muisti viittaa
tallennettuihin menneisyyttä koskeviin esityksiin, kuten kirjoihin ja
elokuviin, jotka säilyvät seuraaville sukupolville sellaisinaan.
Kulttuurinen
muisti on osa kollektiivista muistia. Menneisyyspolitiikka taas
tarkoittaa
sitä, miten menneisyyttä esitetään aina joistain lähtökohdista käsin ja
joitain
päämääriä varten. Menneisyyden esittäminen ei ole koskaan neutraalia.
Suhde
menneisyyteen on poliittinen kysymys, koska mennyttä käsittelemällä
muovataan
käsitystä itsestä ja muista.
Neuvostoliittoon
sijoittuvat tai
Neuvostoliittoa käsittelevät teokset esittävät jälkikäteisiä,
fiktiivisiä
kuvauksia sosialistisesta maailmanvallasta, jota ei enää ole. Aiheina
voivat
olla esimerkiksi utooppiset ihanneyhteisöt, poliittiset vainot tai
neuvostoarki. Näkökulmat voivat vaihdella kriittisistä äänenpainoista
huumoriin
ja nostalgiaan. Fiktiivisten tekstien ei kuitenkaan voi olettaa
kertovan
totuutta menneisyydestä silloinkaan, kun ne perustuvat tositapahtumiin.
Kyse on
sen sijaan menneisyyttä koskevista taiteellisista tulkinnoista.
Työryhmään
toivotaan monitieteistä
otetta, jossa kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimukseen voidaan
yhdistää
esimerkiksi historian ja politiikantutkimuksen näkökulmia. Tutkittavat
tekstit
voivat olla miltä tahansa kielialueelta. Myös muut kuin
kirjallisuudentutkijat
ovat lämpimästi tervetulleita!
Työryhmä:
Kulkemisen
ja kuulumisen muistot
Puheenjohtajat:
Seija Jalagin, Outi
Autti ja Hanna-Leena Nissilä
Historiallisten
ja nykyisten
liikkuvuuksien myötä muistikulttuurit ovat monensuuntaisia ja yhä
ylirajaisempia niin kansallisesti kuin globaalistikin. Ihmiset
käsittelevät
omia, perheen ja laajemman yhteisönsä kokemuksia ja historiaa
muistamisen
avulla ja kuljettavat mukanaan myös ylisukupolvisia muistoja ja
tarinoita.
Muistamista ja kulttuurista muistia on viime aikoina tutkittu muun
muassa
ylirajaisen muistin (transnational memory),
monisuuntaisen muistin (multidirectional
memory), matkustavan muistin (travelling memory)
ja jälkimuistin (postmemory)
näkökulmista. Työryhmässä kysytään, miten siirtolaisuutta,
identiteettiä,
juurettomuutta, kuulumista ja paikantumista muistetaan kirjallisissa ja
suullisissa (tai muissa) aineistoissa. Kutsumme mukaan esityksiä, jotka
pohtivat esimerkiksi sitä, miten niin muistamisen prosessit kuin
yksityinen ja
yhteisöllinen muisti ovat kytköksissä toisiinsa. Myös metodologisesti
aihetta
lähestyvät sekä muut työryhmän teemaa sivuavat esitykset ovat
tervetulleita.
Working
group
proposal: World building in historical, sci-fi, and fantasy settings.
Chair:
Ilkka Lähteenmäki
The
concept of ‘world’ has been often
understood as subsidiary to the concept of narration (and world
building has
been even seen as something opposed to story-telling). However, in
fantasy and
sci-fi novels the detailed depictions of the world, in which the story
happens,
and of different societies, beings, geographies, histories, etc. in
those
worlds are pivotal.
In
historical settings, the world in
which story is located is often taken as granted and the challenge of
depicting
the world emerges from the need to be “historically accurate”. This
same
requirement of accuracy has slowly spread to fantasy and sci-fi
settings, as
fantasy worlds are no longer necessarily produced by single authors,
but
authors often place their stories in premade worlds. Also non-literary
products
like manuals or wiki-pages sometimes determine the nature of entities
present
in these worlds (D&D monster manuals and the whole Forgotten
Realms™ , for
example).
Fantasy
and Sci-Fi stories also tend
to provide large scale “histories” of their worlds to help the reader
to engage
with and to understand the world in question. Think of Tolkien’s huge
project,
which provides the history of Middle-Earth in the Silmarillion, for
example, or
of the whole Marvel universe, or of the world of Star Wars. It thus
appears
that it is often not enough just to depict societies as they are
currently in
these genres (when the story happens), but that also the rationale of
their
existence is sought after. Often this rationale is historical.
Considering
theoretical interest in
literary worlds (e.g. Pavel, Ryan), this working group looks for papers
that
deal with different aspects and means of world building within or
outside of
literary narration. Further, papers that focus on the very idea of
literary
world in historical, sci-fi, and fantasy settings are called for.
Työryhmä:
Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus
Työryhmän
puheenjohtajat: Jyrki Korpua
& Pekka Kuusisto, Oulun yliopisto
Muisti
ja mielikuvitus ovat
merkittävästi läsnä fantasian ja laajemmin spekulatiivisen fiktion (mm.
fantastinen fiktio, tieteisfiktio, outo, kauhu) kirjallisuudessa.
Fantasian
genressä pohditaan, leikitellään ja esitellään fiktiivistä
tarinankerrontaa,
keksittyjä historioita ja spekulatiivisia visioita. Fantasian
keskeisessä
traditiossa ja nykypäivässä myyttiset menneisyydet, vanhojen hyvien
aikojen
muistaminen, kosmologiset muinaisuudet sekä ennustukset, ennakoinnit,
takaumat
ja yhteisöllinen muistitieto sekä -uskomus ovat usein keskeisiä tarinan
osia:
Milloin vanhan kansan enää tarinoissa muistama ”kuningas palaa”, vanhan
vallan
ihanteita uusitaan tai ennustettu sankari (tai paha voima) ilmestyy tai
palaa
näyttämölle. Fantasian lajissa muistamisen monimuotoisuus ja
mielikuvituksen
rajoja haastavat näkökulmat yhtyvät usein erityisillä ja uutta luovilla
tavoilla.
Vastaanotamme
suomenkielisiä
esitelmäehdotuksia, joissa lähestytään konferenssin teemaa ”muisti ja
mielikuvitus”
keskittyen johonkin fantasian tai spekulatiivisen fiktion tekstiin tai
aiheeseen.
Puheenjohtaja
Jyrki Korpua pitää
työryhmässä esitelmän otsikolla ”More than memory – muisti ja
muistitieto J. R.
R. Tolkienin fantasiafiktiossa”
Onko
tyylillä väliä –
fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi
Työryhmässä
pohditaan tieteen ja
taiteen sekä akateemisen kirjoittamisen ja fiktiivisen ilmaisun
välimaastoissa
liikkuvia tutkimuksellisia lähestymistapoja. Missä kulkee tieteellisen
kirjoittamisen ja fiktiivisen kirjoittamisen raja, ja onko sellaista?
Voiko
fiktiivisellä kirjoittamisella ilmaista asioita ja ilmiöitä, joita
perinteisempi tieteellinen puheenparsi sivuuttaa. Entä millaisia
yleisöjä
saavutetaan.
Tutkimusryhmään
ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet ja/ tai aihetta
pohtineet ja
erilaisia kirjoittamisen tapoja tutkimuksessaan soveltaneet.
TYÖRYHMÄKUULUTUS KTS:n vuosiseminaari
2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS 8.-10.5.2019
Oulun yliopisto
Kirjallisuudessa
muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa.
Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa
yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallintaa muistin ja unohduksen
prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin
kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin.
Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin
hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen
kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin. Kirjallisuus
auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa
paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia
vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden
käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei
ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden
historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään
nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen
konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse
on aina joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten
maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa menneisyydestä esitettyjä
kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina.
Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten
maailmojen tutkimukseen. Erilaisia
muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara
eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi
ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten
esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista,
konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista
menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia
käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien
kohtaamisessa. Kirjallisuuden ohella
muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös
muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa
samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja
muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan
välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä
tutkimusotteiden kriittistä puntarointia. Kirjallisuudentutkijain
Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja
mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen
lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen,
filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen,
saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan
kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa.
Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen
temaattiset työryhmät ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös
tutkimushankkeiden esittelyille. Teemaan
sopivia työryhmä- ja paneeliehdotuksia pyydetään lähettämään
viimeistään 30.11.2018 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Työryhmiä ja paneeleja voi ehdottaa suomeksi,
ruotsiksi, englanniksi ja saameksi. Työryhmäehdotuksessa tulee
olla mukana työryhmän nimi, työryhmän
puheenjohtaja(t) yhteystietoineen sekä enintään 300 sanan
mittainen kuvaus työryhmästä. Valmiissa
työryhmä- tai paneeliehdotuksessa tulee olla
mukana työryhmän/paneelin nimi, enintään 300 sanan mittainen kuvaus
paneelista, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä
puheenjohtaja(t) yhteystietoineen. Esitysabstrakteja
ja tutkimushanke-esittelyjä kuulutetaan joulu-tammikuun aikana. Samalla avautuu
haku vuosiseminaarin yhteydessä pidettävään väitöskirjatyöpajaan. Vuosiseminaarin
ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Oulun yliopiston
Kirjallisuuden oppiaine ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS). Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com UTLYSNING: FÖRSLAG TILL ARBETSGRUPPER KTS
årsseminarium 2019: MINNE OCH FÖRESTÄLLNINGSFÖRMÅGA 8–10.5.2019 Oulun yliopisto
I litteraturen har
minnesverksamhet och föreställningsförmåga alltid varit oupplösligt förbundna. Litteraturen
kan i sina mer eller mindre verklighetsförankrade former bära på både privata
och kollektiva minnen, men den kan också användas till att gestalta processer
av hågkomst och glömska. Detta gäller både för
historiska berättelser och t.ex. berättelser med fokus på det fantastiska.
Berättelseformen – med alla dess faror – har varit ett centralt redskap för
gestaltning av minnen, men också lyrik, essäistik och annan icke-berättande
litteratur kan erbjuda perspektiv på minnets mångfacetterade processer. Litteraturen hjälper oss
att förstå minnesverksamhet som en alltid förmedlad och kreativ process. Detta
gör att vi bättre kan värna oss mot politisk manipulation av det förflutna, och
gör i själva verket minnet till ett pålitligare redskap för bearbetning av det
förflutna och förberedelse inför framtiden. Att komma ihåg, och att utforska
hågkomster, är inte något som bara riktar sig bakåt mot det förflutna eftersom
framtidens historia görs här och nu. Dessutom sker tolkningar av det förflutna
utgående från nuet, och litteraturen deltar fortlöpande i konstruktionen av
minnen. På detta vis knyter de processer genom vilka minnen produceras starkt
an till formandet av framtiden. Det handlar om skapandet av möjliga världar som
riktar sig mot det förflutna eller mot framtiden. Inom historiefilosofin
granskas skildringar av det förflutna som ett slags möjliga historiska världar.
Även inom analytisk filosofi har forskning kring möjliga världar väckt starkt
intresse. En föreställningsförmåga
som förmår skilja mellan olika sätt att minnas är en central resurs i etiska
och kulturella möten. Det kan förebygga riskerna med en för tung kulturell
ballast, som t.ex. den offermentalitet som kan uppstå som en post-traumatisk
reaktion, konservativ nostalgi eller förankrandet av den egna identiteten i
myter ur det förflutna. I Finland har t.ex. litteratur som behandlar olika
smärtpunkter i det förflutna varit avgörande för mötet mellan olika
minneskulturer. Förutom i litteraturen
behandlas hågkomst och föreställningsförmåga även inom många andra konstarter.
Dessutom är minnesforskning centralt inom flera andra vetenskapsområden där de
begrepp utvecklas med vilkas hjälp minnesverksamhet sker och minnen berättas.
Glidningen mellan minne, kunskap och berättande är således inte alltid entydig
utan kräver att man kritiskt överväger olika angreppssätt. Temat för KTS årsseminarium
är granskningen av relationen mellan minne och föreställning. Temat gör det
möjligt att granska litterära kulturer på ett mångvetenskapligt sätt. Vi hoppas
att kulturforskning, filologi, historiefilosofi, historia och idéhistoria,
kulturgeografi, sameforskning samt många andra perspektiv ska berika vår
förståelse av litteraturens roll i de processer som skapar det kulturella
minnet. Också filosofiska och metodologiska infallsvinklar och tematiska
arbetsgrupper från andra läroämnen är välkomna. Det är också fritt fram att
presentera forskningsprojekt på konferensen. Förslag
till arbetsgrupper
och paneler med anknytning till temat ska insändas senast 30.11.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Abstracts kan skrivas på
finska, svenska, engelska och samiska. Förslag till arbetsgrupper
ska innehålla arbetsgruppens namn, ordföranden(a)s namn och kontaktuppfiter
samt en max 300 ord lång beskrivning av arbetsgruppen. Förslag till färdiga
arbetsgrupper eller paneler ska innehålla arbetsgruppens/panelens namn, en
beskrivning av panelen om högst 300 ord, föredragshållarnas namn och
preliminära rubriker samt ordföranden(a)s kontaktuppgifter. Föredragsabstract och
projektpresentationer utlyses under december-januari. Då är det också möjligt
att ansöka till den doktorandworkshop som arrangeras i anslutning till
årsseminariet. För årsseminariet och
doktorandworkshopen ansvarar litteraturämnet
vid Oulun yliopisto samt Sällskapet
för litteraturforskning i Finland (KTS). Kontakt:
ktsseminaari@gmail.com CALL FOR
WORKING GROUP PROPOSALS The Annual
Seminar of the Finnish Literary Research Society 2019:
MEMORY AND IMAGINATION 8-10 May
2019 University of Oulu, Finland Remembrance
and imagination have always been inseparably entwined in literature. Fiction
and non-fiction alike can bear private and collective memory as well as model
the processes of recollection and forgetting. This applies to both historical
narratives and the imagined histories of fantasy. The narrative – with all its
pitfalls – has been an instrumental means of understanding memory, but also
poetry, essays, and other non-narrative literature can provide perspectives
into the diverse processes of remembrance. Literature
helps us to understand remembrance as an always mediated and creative process.
This makes us better equipped to resist the political manipulation of the past
and enhances the reliability of memory as a means of engaging with and planning
the future. Remembrance and the study of it are concerned not only with the past, but also with the
past as interpreted in the present. For example, literature constantly partakes
in the construction of memories. Thus, memory is connected with the
construction of the future too. Memory involves the creation of possible
worlds, always oriented towards either the past or the future. In philosophy of history, accounts of the past
are regarded as possible worlds of history. The study of possible worlds has
become the object of growing interest in analytical philosophy. Imagination
that can distinguish between different ways of remembrance supports ethical and
cultural encounters. It can prevent the dangers of cumbersome cultural burdens,
such as post-traumatic victimhood, conservative nostalgia, and the anchoring of
identity to the myths of the past. In Finland, for example, literature that
engages with the traumatic events of the past has played a crucial part in the
encounter between different memory cultures. Memory and
imagination have been also explored by many other art forms besides literature.
Memory studies are important to many scholarly fields, in which the frameworks
of the remembrance and narration of the past are being created. The gradation
from memory to knowledge and narration is thus not always unambiguous but
requires the critical assessment of methodical approaches. This year,
the theme of the annual seminar of the Finnish Literary Research Society is the
examination of the relationship between memory and imagination. The theme
allows for multidisciplinary approaches to literary cultures. We hope that
perspectives from cultural studies, philology, philosophy of history, history
and the history of ideas, cultural geography, Saami studies, and many other
fields will enrich our understanding of the part literature plays in the
formation of cultural memory. Philosophical and methodological approaches and
thematic working groups from other disciplines are also welcome. The conference
is likewise open to the presentations of research projects. We invite
you to send thematically pertinent working group and panel proposals not later
than 30 November 2018 to ktsseminaari@gmail.com.
Proposals can be in Finnish, Swedish, English, and Saami. Working
group and panel proposals must include the name of the working group or panel,
a description no longer than 300 words, the names of the presenters and the
preliminary titles of the presentations, as well as the name(s) contact
information of the chairperson(s). The call
for presentation abstracts and research project presentations will be in
December–January. Concurrently, application to the seminar’s dissertation
workshop will be opened. The seminar
and the dissertation workshop are organized by the University of Oulu
Literature Programme and the Finnish Literary Research Society. Contact: ktsseminaari@gmail.com
___________________________________________________
KTS:n vuosiseminaarin 2018 kotisivut ovat auki osoitteessa <http://pro.tsv.fi/skts/vuosiseminaari-2018.html>.
28.3.2018
Alla
olevaan KTS:n vuosiseminaarin 2018 kutsuun kaksi tarkennusta:
-
Työryhmä- ja esitelmäehdotusten määräaikaa on hieman jatkettu, ja uusi
takaraja on 5.2.2018.
-
Työryhmäehdotuksen sisältämistä esitelmistä ei tarvita erillisiä
tiivistelmiä. Pelkkä koko työryhmän kuvaus riittää. Esitelmänpitäjien
nimet ja esitelmien alustavat otsikot kuitenkin pitää olla. Seminaarin
järjestelytoimikunta voi täydentää työryhmiä niiden teemoihin sopivilla
yksittäisillä esitelmäehdotuksilla.
MUUTOS
Kirjallisuuden ja
kirjallisuudentutkimuksen paikat kulttuurisessa muutoksessa
Kirjallisuudentutkijain Seuran
vuosiseminaari
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
16.–18.5.2018
Työryhmä- ja esitelmäkutsu
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari järjestetään Itä-Suomen
yliopistossa Joensuussa 17.–18.5.2018. Tapahtuman teemana ovat
kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen paikat kulttuurisessa
muutoksessa. Tapahtuman esiseminaarina keskiviikkona 16.5. järjestetään
tohtorikoulutettaville suunnattu väitöskirjatyöpaja, jonka
abstraktikutsu on
alempana.
Seminaarin tarkoituksena on hahmottaa, missä kirja, kirjallisuus ja
kirjallisuudentutkimus ovat nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarin teema
koostuu kolmesta laajasta näkökulmasta:
- Kysymme, mitkä ovat
kirjallisuudentutkimuksen asema ja funktiot suomalaisessa akateemisessa
maailmassa ja globalisoituvassa todellisuudessa. Mikä on
kirjallisuudentutkimuksen identiteetti ja profiili monitieteisyyden ja
laaja-alaisuuden aikakaudella? Kuinka kirjallisuutta pitäisi tutkia ja
opettaa, jotta kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen merkitys
nähtäisiin yhteiskunnan eri alueilla?
- Pohdimme, kuinka kirjallisuus
taiteenlajina ja kulttuurisen keskustelun muotona hahmottaa
yhteiskunnallista muutosta. Millaisia ovat kirjallisuuden tämänhetkiset
muodot ja millaisia ilmiöitä nykyisessä kirjallisessa kulttuurissa
voidaan tunnistaa? Etsimme teoreettisia näkökulmia siihen, kuinka
kirjallisuuden uusia olemisen tapoja voidaan analysoida ja
käsitteellistää. Myös historialliset näkökulmat ovat tervetulleita:
kuinka kirjallisuus ja kirjallisuuden tutkimus on aiemmin muutosta
hahmottanut?
- Tarkastelemme, kuinka käsitykset
kirjallisuudesta ja kirjallisesta kulttuurista ovat muuttuneet
intermediaalisen, audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin
aikakaudella. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia kirjamuoto on kohdannut
2000-luvulla? Millä tavalla kirjallisuuden muuttuvat muodot vaikuttavat
myös lukemisen tapoihin?
Teemaan sopivia työryhmä- ja esitelmäehdotuksia pyydetään lähettämään
viimeistään 5.2.2018
osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com.
Esitelmät
voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Työryhmäehdotuksessa
tulee olla mukana työryhmän nimi, enintään 300
sanan mittainen kuvaus työryhmästä, esitelmänpitäjien nimet ja
alustavat otsikot sekä puheenjohtajan/-johtajien nimet ja yhteystiedot.
Esitelmäehdotukseen
tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300
sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot.
Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä
esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.
Tiedot hyväksymisistä lähetetään helmikuun lopulla.
Tapahtuman esiseminaarina 16.5.2018 järjestetään väitöskirjatyöpaja
kirjallisuudentutkimuksen alan väitöskirjan tekijöille. Työpajaan
valitut jatko-opiskelijat kertovat lyhyesti tutkimuksestaan ja saavat
palautetta väitöskirjatekstistään työpajaan osallistuvilta
professoreilta ja muilta osallistujilta. Työpajan osallistujat valitaan
abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250–300
sanaa) hakija esittelee esimerkiksi jonkin tutkimuksensa kannalta
keskeisen idean tai ongelman. Työpajassa käsiteltävä teksti voi olla
esimerkiksi artikkeliluonnos, osa monografiaa tai tutkimussuunnitelma,
ja sen enimmäispituus on 10 sivua + väitöstyön dispositio.
Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi työpajaan osallistuminen
olisi hänelle tarpeellista. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1
sivu. Abstrakti ja motivaatiokirje pyydetään lähettämään 28.2.2018
mennessä osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com.
Väitöskirjatyöpajan
osallistujat voivat pitää esitelmän myös vuosiseminaarissa.
Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Itä-Suomen yliopiston
Humanistinen
osasto ja Kirjallisuudentutkijain
Seura (KTS).
Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com
Verkkosivut: http://pro.tsv.fi/skts/tapahtumakalenteri.html
FÖRÄNDRING
Litteraturens och litteraturforskningens plats i
en
föränderlig värld
Sällskapets för litteraturforskning i Finland
årsseminarium
Östra Finlands universitet, Joensuu 16.–18.5.2018
Call for papers
Den 17–18 maj 2018 ordnas Sällskapets för litteraturforskning i Finland
(KTS) årsseminarium på Östra Finlands universitet i Joensuu.
Seminariets tema är litteraturens och litteraturforskningens plats i en
föränderlig värld. I samband med seminariet ordnas även en
avhandlingsworkshop för doktorander den 16 maj 2018.
Avsikten med seminariet är att diskutera var boken, litteraturen och
litteraturforskningen befinner sig idag – och i framtiden. Vi
intresserar oss särskilt för följande frågor:
- Vilken är litteraturforskningens
ställning och funktion i dagens globaliserade värld – och i den
finländska akademiska världen? Hur framstår litteraturvetenskapens
identitet och profil i mångvetenskaplighetens tidevarv? Hur borde
litteratur undersökas och undervisas, så att dess betydelse inom olika
samhällsområden skulle framgå tydligare?
- Hur kan litteraturen, som en konstform
och som en form av kulturdiskussion, beskriva och diskutera samhällelig
förändring? Vilka former tar sig den nutida litteraturen och vilka
slags fenomen kännetecknar dagens litterära kultur? Vi efterlyser
teoretiska perspektiv och verktyg med vars hjälp den nutida
litteraturen, i sina olika former och skepnader, kan förstås och
analyseras. Historiska perspektiv är också välkomna: hur har
litteraturen och litteraturforskningen tidigare beskrivit och
diskuterat förändring?
- Hur har uppfattningarna om litteratur och
litterär kultur förändrats under den intermediala, audiovisuala och
digitala kulturens tidevarv? Vilka utmaningar och möjligheter har det
traditionella bokformat stått inför på 2000-talet? Och hur påverkar
litteraturens föränderliga former själva läsprocessen och läsandet?
Vänligen sänd förslag till arbetsgrupper och föredrag senast 31.1.2018
till adressen ktsseminaari@gmail.com.
Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska.
Förslag
till arbetsgrupper bör innehålla arbetsgruppens namn, en
beskrivning av arbetsgruppen på max 300 ord, föredragshållarnas namn
och preliminära rubriker samt ordförandens/ordförandenas namn och
kontaktuppgifter.
Förslag
till föredrag bör innehålla föredragets rubrik, en
abstrakt på max 300 ord, samt föredragshållarens namn och
kontaktuppgifter. Seminariets vetenskapliga nämnd bildar tematiska
grupper av de enskilda föredragen.
Besked om antagande skickas i slutet av februari.
I samband med seminariet ordnas också en avhandlingsworkshop för
doktorander den 16 maj 2018. Workshoppen är riktad till
doktorander inom ämnet litteraturvetenskap. I workshoppen berättar
doktoranden först kort om sin egen forskning, varefter den text
doktoranden inlämnat kommenteras av ett antal professorer. Texten som
behandlas i workshoppen kan till exempel vara ett artikelutkast, en del
av en monografi eller en forskningsplan. Den skall vara max 10 sidor
lång + avhandlingens disposition. För att bli antagen till workshoppen
skall doktoranden skriva en abstrakt och ett kort motivationsbrev. I
abstrakten (200-300 ord) skall doktoranden presentera en central idé
eller ett centralt problem i sin text. I motivationsbrevet (max 1 sida)
skall doktoranden förklara varför det vore nyttigt för han/hon att
delta i workshoppen. Vänligen sänd abstrakter och motivationsbrev senast 28.2.2018
till adressen ktsseminaari@gmail.com.
Doktorander som deltar i avhandlingsworkshoppen kan också delta i
årsseminariet.
Evenemanget ordnas av Humanistiska
avdelningen på Östra Finlands universitet och Sällskapet för
litteraturforskning i Finland (KTS).
Kontakt: ktsseminaari@gmail.com
Webbsidor: http://pro.tsv.fi/skts/tapahtumakalenteri.html
YMPÄRISTÖT
Kirjallisuudentutkijain Seuran
vuosiseminaari &
Kulttuurintutkimuksen päivät 2017
Jyväskylän yliopisto 22.–24.5.2017
http://jyu.fi/ymparistot2017
Työryhmä- ja esitelmäkutsu
Kirjallisuudentutkijain Seuran
vuosiseminaari ja VIII
Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän yliopistossa
22.–23.5.2017. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana ovat ympäristöt
kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tapahtuman
kirjailijavieraaksi saapuu Jukka Viikilä.
Tapahtuman post-seminaarina 24.5.2017
järjestetään kaksi
kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tohtorikoulutettaville
suunnattua
väitöskirjatyöpajaa, joista lähetetään erilliset abstraktikutsut.
Ympäristöt-tapahtumassa kysytään,
miten ympäristöt
ilmenevät kirjallisuudessa, taiteessa ja muissa teksteissä eri aikoina.
Ympäristöt voidaan käsittää hyvin laajasti ja monella tapaa yhteydessä
taiteeseen, kirjallisuuteen, kulttuuriin, luontoon ja yhteiskuntaan.
Ympäristöjä voidaan ajatella tilallisuuden kautta, kuten
luonnonympäristöinä,
kaupunkiympäristöinä, vesi- ja saaristoympäristöinä sekä arktisina
ympäristöinä, ja niitä voidaan tarkastella eri mittakaavoista käsin
suhteutettuna kansalliseen tai globaaliin ympäristöön. Ympäristöt
hahmottuvat
myös sosiaalisiksi kohtaamispaikoiksi, kuten erilaisiksi tutkimus-,
koulutus-
ja oppimisympäristöiksi, kulttuuri- tai kieliympäristöiksi, joissa
henkilökohtainen ja kollektiivinen ympäristö kytkeytyvät toisiinsa.
Uhanalaiset
ympäristöt ja eläinten ympäristöt asettuvat suhteeseen
ympäristöongelmien,
teollisuusympäristöjen ja energiatuotannon ympäristöjen kanssa.
Ympäristöjä
voidaan mieltää audiovisuaalisina kokonaisuuksina äänen ja kuvan
kautta,
ympäristöjä myös tarinallistetaan, ja tarinoilla on omat ympäristönsä.
Ympäristöt kääntyvät osaksi poetiikkaa sekä tekstuaalisuutta, ja
kirjallisuuden
tuotannolla ja lukemisella sekä kokeellisuudella ja digitaalisuudella
on omat
ympäristönsä. Ympäristöä voidaan lähestyä myös
materiaalis-diskursiivisena
käsitteenä, maisemana tai olosuhteena.
Yhä useammat kulttuurin- ja
kirjallisuudentutkijat näkevät
tutkimuksensa osana monitieteistä ympäristöhumanismin (environmental
humanities) kenttää. Humanistit etsivät yhteyksiä
luonnontieteisiin ja
yhteiskuntatieteisiin ja samalla rooliaan globaalien ympäristöongelmien
ratkomisessa. Ympäristöhumanismi edellyttää ihmisen, luonnon ja muun
fyysisen
maailman kokonaisvaltaista hahmottamista. Ajankohtainen
ympäristöhumanismi
tarjoaa yhden mahdollisen tulokulman ympäristöihin.
Tapahtuma kokoaa yhteen monitieteisen
joukon erilaisia
ympäristöjä tarkastelevia tutkijoita. Ympäristöjen lisäksi se pohtii,
minkälaisia keskustelunavauksia ja lähtökohtia tarvitsemme, jotta
kohtaisimme
toisiamme yli tieteenalojen ympäristön merkeissä. Toivomme työryhmiä ja
esitelmiä paitsi kirjallisuustieteestä ja kulttuurintutkimuksesta myös
eri
tieteenaloilta, kuten arkkitehtuurista, historiatieteestä,
kasvatustieteistä,
kulttuurimaantieteestä, mediakulttuurista, musiikintutkimuksesta,
oikeustieteestä, sosiaalisesta kartografiasta, sukupuolentutkimuksesta,
taiteen
tutkimuksesta, teologiasta, yhteiskunta- ja politiikkatieteistä tai
ympäristökasvatuksesta, -estetiikasta, -politiikasta ja -filosofiasta.
Tavoitteena on saattaa eri tieteenalojen edustajia vuoropuheluun
keskenään sekä
esitellä tutkimusverkostoja ja tutkimushankkeita.
Teemaan sopivia työryhmä- ja
esitelmäehdotuksia pyydetään
lähettämään 31.1.2017 mennessä osoitteeseen ymparistot2017[at]gmail.com.
Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Työryhmäehdotuksessa
tulee olla mukana työryhmän nimi, max 300 sanan mittainen kuvaus
työryhmästä,
esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä
puheenjohtajan/-johtajien
nimet ja yhteystiedot.
Esitelmäehdotukseen
tulee sisältyä esitelmän otsikko, max 300 sanan mittainen tiivistelmä
sekä
esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Tiedot hyväksymisestä lähetetään
helmikuun lopulla. Tapahtuman tieteellinen toimikunta muodostaa
yksittäisistä
esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.
Tapahtuman post-seminaarina 24.5.2017
järjestetään väitöskirjatyöpaja
kirjallisuudentutkimuksen alan väitöskirjan tekijöille. Samana päivänä
on myös kulttuurintutkimuksen väitöskirjatyöpaja. Hakemuksessa tulee
ilmoittaa, kumpaan työpajaan hakija ensisijaisesti on kiinnostunut
osallistumaan. Työpajaan valitut jatko-opiskelijat kertovat lyhyesti
tutkimuksestaan ja saavat palautetta väitöskirjatekstistään työpajaan
osallistuvilta professoreilta ja muilta osallistujilta. Työpajan
osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella.
Abstraktissa (250-300 sanaa) hakija esittelee esimerkiksi jonkin
tutkimuksensa kannalta keskeisen idean tai hankaluuksia tuottavan
ongelman. Työpajassa käsiteltävä teksti voi olla esimerkiksi
artikkeliluonnos, osa monografiaa tai tutkimussuunnitelma, ja sen
enimmäispituus on 7 sivua + väitöstyön dispositio. Motivaatiokirjeessä
hakija perustelee, miksi työpajaan osallistuminen olisi hänelle
tarpeellista. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu. Abstrakti ja
motivaatiokirje pyydetään lähettämään 28.2.2017 mennessä osoitteeseen ymparistot2017[at]gmail.com.
Väitöskirjatyöpajan osallistujat voivat pitää esitelmän myös
vuosiseminaarissa.
Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Jyväskylän
yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos,
Kirjallisuudentutkijain
Seura (KTS) ja Kulttuurintutkimuksen seura.
Yhteistyökumppanina on Euroherit-tutkimushanke
(Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of
identity
politics in the EU).
Yhteydenotot:
ymparistot2017[at]gmail.com
Tapahtuman
verkkosivut:
http://jyu.fi/ymparistot2017
MILJÖER
Sällskapets
för litteraturforskning i Finland årsseminarium &
Kulttuurintutkimuksen päivät 2017
Jyväskylä
universitet 22.–24.5.2017
http://jyu.fi/ymparistot2017
Call
for papers
Den
22.–23.5.2017 ordnas Sällskapets för litteraturforskning i Finland
årsseminarium och Sällskapets för kulturstudier i Finland VIII
Kulttuurintutkimuksen päivät på Jyväskylä universitet. Det gemensamma
evenemangets tema är miljöer ur litteratur- och kulturforskningens
perspektiv.
I
samband med seminariet ordnas också två workshoppar för doktorander
inom litteraturvetenskap och kulturforskning. Inbjudningar till dessa
workshoppar, som ordnas den 24.5.2017, sänds ut separat.
Avsikten
med seminariet är att diskutera hur miljöer kommer till uttryck
i litteraturen, konsten och andra texter. Begreppet miljö kan förstås
mycket
brett. Miljöer kan vara geografiska och rumsliga – naturmiljöer,
stadsmiljöer,
vatten- och skärgårdsmiljöer eller arktiska miljöer – och de kan
granskas ur
såväl lokala som globala perspektiv. På många håll i världen hotas
naturmiljöer
och djurs miljöer idag av miljöproblem och industriella miljöer. Men
miljöer
kan också förstås som sociala rum och mötesplatser; som forsknings-,
utbildnings- och undervisningsmiljöer eller som språkliga miljöer och
kulturmiljöer; platser, där den personliga och kollektiva miljön möts.
Miljöer
kan vidare förstås som audiovisuala helheter, gestaltade genom ljud och
bild.
Miljöer har sina berättelser – och berättelser har sina miljöer.
Begreppet
miljö anknyter särskilt till poetik och textualitet. Produktionen och
konsumtionen av litteratur har sina egna miljöer, liksom den litterära
experimentationen och den tilltagande digitaliseringen har sina. Det är
även
möjligt att förstå miljö som ett materiellt-diskursivt begrepp, ett
landskap
eller ett tillstånd.
Idag
ser allt fler kultur- och litteraturforskare sin forskning som en
del av miljöhumanioras mångvetenskapliga fält. Humanister intresserar
sig för
kopplingar till natur- och samhällsvetenskaperna och diskuterar sin
roll i
lösandet av de globala miljöproblemen. Miljöhumanismen, som förutsätter
en
helhetssyn på människan, naturen och den fysiska världen, erbjuder
ytterligare
ett perspektiv på temat miljöer.
Avsikten
med det mångvetenskapliga evenemanget är inte bara att samla
ihop forskare som undersöker olika slags miljöer, utan också att främja
kommunikation och skapa nätverk över disciplinsgränserna. Vi välkomnar
inte
bara föredrag och arbetsgrupper från kulturforskningens och
litteraturforskningens områden, utan också från arkitektur, historia,
pedagogik, kulturgeografi, mediekultur, musikvetenskap, juridik, social
kartografi, genusforskning, konstvetenskap, teologi, samhällsforskning,
samt
miljöpedagogik, -estetik, -politik och -filosofi.
Förslag
till arbetsgrupper och föredrag ombeds sändas senast
31.1.2017 till adressen ymparistot2017@gmail.com.
Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska.
Förslag
till arbetsgrupper
bör innehålla följande:
arbetsgruppens namn, en beskrivning av arbetsgruppen på max 300 ord,
föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt
ordförandens/ordförandenas namn och kontaktuppgifter.
Förslag
till föredrag
bör innehålla följande:
föredragets rubrik, en abstrakt på max 300 ord, samt föredragshållarens
namn
och kontaktuppgifter. Besked om antagande ges i slutet av februari. De
enskilda
föredragen slås ihop till tematiska grupper av seminariets
vetenskapliga nämnd.
Evenemanget
ordnas av Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen
laitos vid Jyväskylä universitet, Sällskapet för
litteraturforskning i
Finland (KTS) och Sällskapet för kulturstudier i
Finland.
Samarbetspartner är Euroherit-forskningsprojektet
(Legitimation of
European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the
EU).
Kontakt:
ymparistot2017[at]gmail.com
Evenemangets webbsidor: http://jyu.fi/ymparistot2017
Kutsu:
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Etiikka, estetiikka,
politiikka Turussa 19.–20.5.2016
Kirjallisuudentutkijain Seuran
vuosiseminaari Etiikka, estetiikka,
politiikka pidetään Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa 19.–20.5.2016.
Seminaarin puhujavieraita ovat professori Hanna Meretoja (Turun
yliopisto), professori Lea Rojola (Turun yliopisto) ja dosentti Mia
Österlund (Åbo Akademi) sekä kirjailija Laura Lindstedt. Lindstedtin
yleisölle avoin esitelmä on Turun kaupunginkirjastossa 20.5. kello 17.
Seminaarin osallistumismaksu on esitelmänpitäjiltä ja
väitöskirjatyöpajaan osallistuvilta 30 euroa. Esitelmiä voi tulla
kuuntelemaan maksutta.
Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 30 e Seuran
tilille FI9080001201473445 (viestikenttään teksti "seminaarimaksu") ja
lähettämä viesti osoitteeseen ktsseminaari[at]gmail.com maanantaihin
2.5.
mennessä.
Torstaina 19.5. kello 19–23 on iltaristeily Loistokarille.
Risteilyyn
sisältyy alkuruoka laivasalongissa, buffet-illallinen Loistokarilla,
elävää musiikkia ja laituritanssit. Illanviettoon ilmoittaudutaan
maksamalla illalliskortti (48 e) Seuran tilille ja lähettämällä viesti
osoitteeseen ktsseminaari[at]gmail.com viimeistään 2.5. Ilmoittakaa
samalla mahdollisista ruoka-aineallergioistanne ja
erityisruokavalioistanne.
Seminaarin ohjelma
ja abstraktit
ovat linkkeinä.
Seminaari järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun yliopiston
kanssa.
Lämpimästi tervetuloa!
Inbjudan: Årsseminarium -
Sällskapet för litteraturforskning i Finland - Etik,
estetik, politik, Åbo, 19.–20.5.2016
Kirjallisuudentutkijain Seuras
årsseminarium Etik, estetik, politik arrangeras vid Åbo Akademi och
Turun
Yliopisto 19.–20.5.2016.
Huvudtalare är professor Hanna Meretoja (Turun
Yliopisto), professor Lea Rojola (Turun Yliopisto), docent Mia
Österlund (Åbo Akademi),
samt författaren Laura Lindstedt. Lindstedts föredrag, som är öppet för
allmänheten, äger rum i Åbo stadsbibliotek 20.5 klockan 17.
Deltagaravgiften är 30 euro för
föredragshållare och deltagare i avhandlingsverkstaden. Man kan
kostnadsfritt
åhöra föredragen. Anmälan till seminariet görs genom inbetalning av
deltagaravgiften 30 euro på sällskapets konto FI9080001201473445 (i
meddelandefältet antecknas ”seminarieavgift”) och genom att man senast
måndag
2.5 skickar ett meddelande till adressen ktsseminaari[at]gmail.com.
På torsdag 19.5 klockan 19–23 ordnas en
kvällskryssning till Loistokari. I kryssningen ingår förrätt i
fartygssalongen,
buffet på Loistokari, levande musik och dans på bryggan. Till
kvällsprogrammet
anmäler man sig genom att betala in avgiften för supékortet (48 e) på
sällskapets
konto och skicka ett meddelande till adressen ktsseminaari[at]gmail.com
senast 2.5.
Meddela samtidigt om eventuella matallergier och specialdieter.
Seminarieprogrammet och abstracten
följer
som bilaga.
Seminariet arrangeras som ett samarbete
mellan Åbo Akademi och Turun Yliopisto.
Varmt välkomna!
Styrelsen för Sällskapet för
litteraturforskning i Finland
Esitelmäkutsu: Etiikka,
estetiikka, politiikka
Kirjallisuudentutkijain
Seuran vuosiseminaari Turussa 19.–20.5.2016
Åbo Akademissa
ja Turun yliopistolla pidettävän KTS:n kaksipäiväisen vuosiseminaarin
teemana
on etiikan, estetiikan ja politiikan toisiinsa kietoutuvat alueet
kirjallisuudentutkimuksessa. Seminaari kysyy: Miten kirjallisuus
käsittelee
eettisiä kysymyksiä ja ihmisen suhdetta Toiseen? Miten estetiikka
kytkeytyy
kirjallisuuteen ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmiin? Millä eri
tavoilla
esteettisen kategoria nykyään hahmotetaan ja miten nämä hahmotukset
kytkeytyvät
kirjallisuudentutkimukseen? Onko poliittinen kirjallisuudentutkimus
menneiden
vuosikymmenten kaikuja vai entistä tarpeellisempaa? Mitä
kirjallisuudentutkimus
voi tarkoittaa ja tehdä aikana, jolloin politiikka on jälleen
estetisoitumassa?
Seminaariin
toivomme esitelmiä, jotka liittyvät etiikan, estetiikan ja politiikan
käsitteisiin esimerkiksi määrittelemällä niitä uudelleen, haastamalla
niiden
merkityksen kirjallisuudentutkimuksessa tai osoittamalla niiden
tarpeellisuuden
ja käyttökelpoisuuden kaunokirjallisuuden analyysissä. Seminaarin
pääpuhujia
ovat professori
Lea Rojola, professori Hanna Meretoja ja FT, dosentti Mia Österlund.
Pyydämme
ehdotuksia esitelmiksi ja työryhmiksi. Voit ehdottaa joko yksittäistä
esitelmää, työryhmän aihetta tai valmista työryhmää puhujineen.
Yksittäisen
esitelmän pituus keskusteluineen on 30 minuuttia. Esitelmät voivat olla
suomeksi tai ruotsiksi ja liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin:
- lajien poliittisuus (esim.
pamfletti, manifesti, essee,
lastenkirjallisuus)
- arjen estetiikka
- kirjallisuudentutkimuksen etiikka
- esteettisten kokeilujen poliittisuus
- politiikka estetiikkana/estetiikka politiikkana
- kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen aluepolitiikka
- ympäristön, esineiden ja tilan etiikka
- mannermaisen filosofian ja teorian ”esteettinen käänne”
- koomisen etiikka ja estetiikka
- tekijyyden politiikat
- intermediaalinen estetiikka
- sukupuolittuneet etiikat ja estetiikat
- ylirajaisuuden politiikat
- etiikan, estetiikan ja politiikan universaalit
Vuosiseminaarin
uutena osana on työpaja väitöskirjan tekijöille. Siihen valitut
jatko-opiskelijat saavat palautetta väitöskirjatekstistään maamme
kirjallisuusoppiaineiden professoreilta ja muilta asiantuntijoilta.
Työpajan
osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella.
Abstraktissa
(250–300 sanaa) hakija esittelee väitöskirjansa keskeisen ongelman tai
idean (työpajassa
esiteltävän valmiin paperin enimmäispituus 7 sivua).
Motivaatiokirjeessä hakija
puolestaan perustelee, miksi hänen olisi tässä vaiheessa tarpeellista
saada
palautetta muiltakin kuin omilta väitöskirjaohjaajiltaan
(motivaatiokirjeen
pituus on enintään 1 sivu). Työpaja kokoontuu torstaina 19.5.
Osallistujat
voivat pitää myös seminaariesitelmän.
Lähetä
esitelmäehdotukseksi
osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com viimeistään
29.2.2016. Työryhmä- ja
työpaja-abstraktien määräpäivä on 15.2.2016.
Kaikkien
abstraktien pituus on 250–300 sanaa. Ilmoita
esitelmä- tai
työryhmäehdotuksesi alussa sähköpostiosoitteesi, affiliaatiosi sekä
mahdollinen
hakemisesi seminaarin yhteydessä järjestettävään työpajaan. Lähetä
tekstisi
Word- tai RTF-tiedostona. llmoita esitelmäehdotuksessasi, saako
abstraktisi julkaista
Seuran verkkosivuilla.
Esitelmäehdotuksien
hyväksymisestä ilmoitetaan maaliskuun 2016 lopussa.
Seminaari
järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja
yleisen
kirjallisuustieteen sekä Åbo Akademin Litteraturvetenskapin kanssa.
Lisätietoja
voit kysyä Kirjallisuudentutkijain Seuran sihteeriltä Hanna Samolalta
(hanna.samola@uta.fi).
CFP: Etik, estetik, politik
Årsseminarium,
Sällskapet för litteraturforskning i Finland, Åbo 19.–20.5.2016
Temat
för Sällskapets årsseminarium, som ordnas på Åbo Akademi och Åbo
universitet,
är etikens, estetikens och politikens växelverkan i litteraturen. Hur
behandlas
etiska frågor och människans förhållande till Den Andre inom
litteraturen?
Vilken är relationen mellan estetik, litteratur och
litteraturvetenskapliga
metoder? På vilka sätt kan ”det estetiska” förstås idag och vad betyder
detta
för litteraturforskningen? Är den politiska litteraturforskningen något
som
tillhör en svunnen tid, eller mer behövlig än någonsin? Vad kan
litteraturforskning vara och göra under en tid då politiken i allt
högre grad
håller på att estetiseras?
Vi
välkomnar bidrag som anknyter till begreppen etik, estetik och politik;
till
exempel genom att utmana dessa begrepps vedertagna betydelser inom
litteraturforskningen eller visa varför de är behövliga och användbara
i
litteraturanalys. Seminariets huvudtalare är professor Lea Rojola,
professor
Hanna Meretoja och FT, docent Mia Österlund.
Vi
välkomnar föredragsförslag och förslag till workshoppar. Du kan föreslå
ett
enskilt föredrag, ett ämne för en workshop eller en färdig workshop.
Längden på
enskilda föredrag (inklusive diskussion) är 30 minuter. Föredragen kan
vara på
svenska eller finska. De kan – till exempel – anknyta till något av
följande
ämnesområden:
- genrer och
politik (t.ex. pamfletten, manifestet,
essän,
barnlitteratur)
- vardagens estetik
- litteraturforskningens etik
- det politiska i experimentell litteratur
- politik som estetik och estetik som politik
- regionalpolitik inom litteraturen och
litteraturforskningen
- omgivningens, föremålens och rummets etik
- den ”estetiska vändningen” inom kontinental
filosofi och teori
- det komiskas etik och estetik
- upphovsmannaskap och politik
-
intermedial estetik
- genuspräglad etik och estetik
- den transnationella litteraturens politik
- universaler inom etik, estetik och politik
Under årsseminariet ordnas också en
forskarverkstad
för doktorander som skriver på sin avhandling. Doktorander som deltar i
verkstaden har möjlighet att lägga fram texter (max 7 sidor långa) och
få
respons av professorer och andra experter vid de
litteraturvetenskapliga
läroämnena i Finland. Doktorander som vill delta i verkstaden bör
skicka in en
abstrakt och ett motivationsbrev. I abstrakten (250–300 ord)
presenterar doktoranden
sin avhandling och ett centralt problem eller en central idé som hen
för
tillfället är sysselsatt med. I motivationsbrevet (max 1 sida)
förklarar
doktoranden varför just hen skulle ha nytta av responsen.
Forskarverkstaden
ordnas på torsdagen 19.5.2016. Doktorander som deltar i verkstaden kan,
om de
så vill, också sända in ett föredragsförslag.
Sänd
ditt föredragsförslag till adressen ktsseminaari@gmail.com senast 29.2.2016.
Förslag till workshoppar bör sändas senast 31.1.2016.
Doktorander som vill delta i forskarverkstaden bör också sända abstrakt
och
motivationsbrev senast 31.1.2016.
Alla
abstrakter bör vara 250–300 ord långa. Sänd din text som en Word- eller
RTF-fil. Då du anmäler dig bör du meddela din e-postadress, din
affiliation och
huruvida din abstrakt får publiceras på KTS:s webbsida. Om du dessutom
anmäler
dig till forskarverstaden som ordnas i samband med seminariet, bör du
även
meddela detta. De antagna meddelas i slutet av mars 2016.
Årsseminariet
ordnas i samarbete med Kotimainen kirjallisuus och Yleinen
kirjallisuustiede
vid Åbo universitet samt Litteraturvetenskap vid Åbo Akademi.
Frågor
kan riktas till KTS sekreterare Hanna Samola (hanna.samola@uta.fi).
Call
for papers:
European Network for Comparative Literary
Studies (ENCLS) biannual congress 2017
FEAR AND
SAFETY
Location: University
of Helsinki, Finland
Dates: 23-26
August 2017
Deadline
for proposals: 30 September 2016
In its
recent past, Europe has encountered economic depressions, climate
change, military
interventions, terrorist attacks and the dual rise of aggressive
nationalism
and the fear of the loss of national identity and autonomy. These times
reveal the
presence of collective fears concerning economic, political,
environmental, and
security issues. Simultaneously, in their everyday lives, people deal
with a
sense of fear that arises on a more individual level: they fear for
their own
financial future, perhaps for their threatened cultural, gender or
sexual
identities, and possibly even for their physical safety. In view of
this, it is
pertinent to ask whether there is a contemporary European mind-set that
is
obsessed with the idea of safety. By virtue of its etymology, the
notion of
safety has been associated with salvation and redemption. Such
connotations,
however, seem to have receded in secular, liberal-capitalist society
and have
been replaced by the far more protective and restrictive idea of security. How are safe – or secure –
environments and societies being imagined and idealised in Europe, and
have
such imaginings changed over the decades and centuries?
This
conference calls for contributions dealing with the issues of fear and
safety
in European literature. Paper topics might include contemporary realist
narratives of migration, or the apocalyptic and dystopian narratives
currently
permeating the entire cultural landscape. Papers on transnational and
multicultural issues are welcomed, as are papers focusing on the
genre-specific
problematics of approaching the themes of fear and safety (e.g.
fantasy, thrillers,
speculative fiction, children’s literature, literature for young
adults).
Recent trends in research, such as affect and risk theory, are also
pertinent. How
do literary presentations create and shape the social, “public”, and
possibly
collective emotions that frame our experience? How do such
representations,
usually far more accessible to the public than scientific information,
influence the real‑life evaluation and selection of risks? What kinds
of
textual strategies and ways of story-telling are being used to express
the
affectivities of fear and safety? How are increasingly popular
adaptations and
multimodal works of art connected to contemporary notions of fear and
safety in
their ways of (re)telling (past) stories?
In
addition, we invite contributions about the representations of European
territories of the Arctic: the entire world has become increasingly
fascinated
with the northern parts of the planet. Security in the Arctic is not
threatened
by the presence of armed forces or nationalistic movements; rather, the
strains
on the environment caused by climate change and increased human
activity are raising
fears on a global scale.
Notions of
fear and safety therefore lend themselves to comparative exploration
through
different disciplines, such as Geocriticism, Diaspora Studies,
Migration
Studies, Myth and Folklore Criticism, (Post‑) Colonial
Studies; Women’s
Studies, Gender Studies, LGBT Studies, Ecocriticism, Posthumanism, New
Materialisms, Risk Theory, Adaptation Studies, Intermedial Studies,
Children’s
Literature, Literature and Science, Literature and Psychology,
Literature and Philosophy,
Narratology, Ethics in/and Literature, Affects in/and Literature,
Cultural
Studies, Scandinavian Studies, and Arctic Studies.
You are
welcome to submit your proposals in English or French or in the
languages of Finland:
Finnish, Swedish or Sami. We welcome proposals for individual papers
and for
thematic panels.
Deadline for proposals: 30 September 2016.
Proposals for individual papers: Please send your abstract to
<encls2017@gmail.com>
in RTF or Word format, containing the following information in this
order: 1)
Your name, 2) Your title (e.g. Postgraduate Student, Professor) 3) Your
institution
or affiliation, if applicable, 4) Your contact details, including
e-mail
address, 5) Title of your presentation, 6) Max. 300-word abstract, 7)
Short
biography (max. 150 words), 8) 3 to 5 keywords describing your
presentation.
Proposals for thematic panels: Please collect the abstracts
of participants
(formatted as above) to one RTF or Word file, under the title “Panel
proposal:
Name of panel”. Remember to include the contact details of the main
organiser
of the panel (including e-mail address). A panel should have 3-4
participants
(or 6-8 participants for a two-session panel). Send the abstract file
to <encls2017@gmail.com>.
Conference location: Founded in 1640, the
University of Helsinki
is the most versatile institution for science, education, and
intellectual
renewal in Finland. Helsinki is the capital city of Finland, and the
university
campus is located right in the heart of the city. Downtown Helsinki and
the
Central Campus of the university can be easily reached from the
international Helsinki-Vantaa
airport. There are also excellent ferry or train connections to
Helsinki from
Sweden, Russia and Estonia.
The
conference is organised in collaboration with Finnish Literary Research
Society.
Contact address: encls2017@gmail.com
European
Network for Comparative Literary Studies (http://encls.net/)
University of Helsinki (https://www.helsinki.fi/en)
Finnish Literary Research Society
Kutsu
seminaariin Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta!
Kirjallisuudentutkijain
Seuran vuosiseminaari Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta! pidetään
Tampereen yliopistossa 12.-13.5.2015. Seminaarin puhujavieraita ovat
tutkijat Mikko Lehtonen, H. K. Riikonen, Olli Löytty, Hanna Kuusela,
Sanna Nyqvist ja Outi Oja sekä kirjailija Johanna Sinisalo.
Keskiviikon 13.5. paneelikeskustelu, tutkijapuheenvuoro ja Johanna
Sinisalon esitelmä ovat kaikille kuulijoille avoimia tilaisuuksia.
Seminaariin
ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 30 e Seuran tilille
800012-1473445 (IBAN FI9080001201473445, viestikenttään merkintä
"seminaarimaksu") ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille
Hanna Samolalle (hanna.samola@uta.fi)
22.4.
mennessä. Seminaarin illanviettoon (ti 12.5. kello 19) ravintola
Laternassa (Puutarhakatu 11, Tampere) ilmoittaudutaan maksamalla
illalliskortti (43 e) Seuran tilille ja lähettämällä viesti Seuran
sihteerille viimeistään 22.4. Mainitkaa viestissä, kumman pääruoan
(kasvis- vai liharuoka) valitsette. Kasvisvaihtoehto on vegaaninen.
Mainitkaa samalla mahdollisista ruoka-aineallergioistanne.
Seminaarin ohjelma
ja esitelmien abstraktit ovat linkkeinä.
Seminaari
järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Kieli-, käännös- ja
kirjallisuustieteiden yksikön kanssa.
Lämpimästi
tervetuloa!
Esitelmäkutsu:
Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta!
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Tampereella 12.–13.5.2015
Tampereen yliopistolla pidettävän kaksipäiväisen KTS:n vuosiseminaarin
2015 teemana on kirjallisuuden, vastarinnan ja yhteiskunnan väliset
monimuotoiset suhteet. Seminaari kysyy: Esittääkö kirjallisuus
vastarintaa nykyisyydelle ja sen erilaisille poliittisille,
taloudellisille ja ideologisille ilmentymille? Pakeneeko
kirjallisuudentutkimus omaan yhteiskunnasta irralliseen
norsunluutorniinsa?
Viime vuosikymmeninä tapahtuneet kriittisen ajattelun moninaiset
käänteet, kuten esimerkiksi ”eettinen”, ”affektiivinen”,
”kognitiivinen” ja ”materiaalinen” käänne, ovat korostaneet
kirjallisuudentutkimuksen kytkeytymistä maailmaan ja yhteiskuntaan –
jos tutkimus niistä koskaan oli eronnutkaan.
Vuosiseminaarin teeman myötä toivomme monipuolista keskustelua
kirjallisuuden, tutkimuksen ja maailman välisistä kytköksistä.
Esitelmät voivat rakentua esimerkiksi seuraavien kysymysten ympärille:
Miten nykyiset kirjallisuudentutkimuksen menetelmät mahdollistavat
yhteiskunnallisuuden mukaan ottamisen? Kenelle kirjallisuudentutkimusta
kirjoitetaan, minkä vuoksi, mitä vastaan?
Entä mitä vastaan itse kirjallisuus kapinoi: yhteiskuntaa vai
kirjallisuuden ”valtavirtaa”? Mille kirjallisuus sanoo ”ei”? Ja mille
se sanoo ”kyllä” sanoessaan ”ei”? Minkälaista vastarintaa edustavat
esimerkiksi nykykirjallisuudessa yleistyneet dystopiat?
Nyt pyydämme ehdotuksia esitelmiksi tai työryhmiksi.
Esitelmät
voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotukset voivat
liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin tai muihin teemaa
viistoaviin kysymyksiin ja aiheisiin:
- Kirjallisuus vastarintana
- Satiiri, parodia ja ironia vastarinnan välineinä
- Vastarinnan retoriikka ja vastarintadiskurssin ideologinen haltuunotto
- Kirjallisuuden ideologisuus/ideologiakriittisyys
- Tutkimusmenetelmien ideologia(kriittisyys)/yhteiskunnallisuus
- Yhteiskunnalliset dystopiat ja utopiat
- Kokeellisen kirjallisuuden vastarintaisuus
- Kirjallisuus ja kapitalismikritiikki
- Kirjallisuus sekä inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet
- Posthumanistinen ja ekokriittinen kirjallisuudentutkimus
- Kirjallisuudentutkimus ja sen lukijat
- Kognitiivinen narratologia ja yhteiskunta
- Uskonto kirjallisen toiminnan ideologisena innoittajana
- Vastarinnan erilaiset korostukset kirjallisuudessa (esim.
tasa-arvo,
diversiteetti, identiteetti,
talous, oikeusjärjestelmä)
Lähetä esitelmäehdotuksesi 9.2.2015 mennessä osoitteeseen
hanna.samola@uta.fi
Ehdotuksen pituus on enintään 300 sanaa. Ilmoita myös yhteystietosi ja
affiliaatiosi. Esitelmäehdotuksen hyväksymisestä ilmoitetaan helmikuun
2015 loppuun mennessä.
Seminaari järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Kieli-,
käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön kanssa.
Myytti,
uskonto, kirjallisuus -vuosiseminaari
Helsingissä
8.–9.5.2014 pidettävä Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari
2014 tarkastelee myytin, uskonnon
ja kirjallisuuden suhdetta.
Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 25 e Seuran
tilille
800012-1473445 (IBAN FI9080001201473445, viestikenttään merkintä
"seminaarimaksu") ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille
Hanna Samolalle (hanna.samola@uta.fi)
25.4.
mennessä.
Seminaarin ohjelma
ja abstraktit
Paikka: Tieteiden talo, Helsinki (Kirkkokatu 6)
CFP: Myytti,
uskonto, kirjallisuus
Helsingissä
8.– 9.5.2014 järjestettävä kaksipäiväinen Kirjallisuudentutkijain
Seuran vuosiseminaari 2014 tarkastelee myytin, uskonnon ja
kirjallisuuden
suhdetta. Miten kirjallisuus esittää myyttejä ja synnyttää uusia?
Humanistisissa tieteissä myytti on ymmärretty muun muassa historian
luonnollistavana
kertomuksena, joka pyrkii antamaan ilmiöistä pysyvän selityksen ja
lisää
kertomusten uskottavuutta. Tutkimuksessa on korostettu
myyttirakenteiden
kulttuureja halkovaa luonnetta, myyttien poliittista ja ideologista
ulottuvuutta muun muassa yhteisöjen yhteenkuuluvuutta vahvistavana
tekijänä. Relevantteja
ovat myös uuden kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen käsitykset
tarinankerronnan inhimillisistä universaaleista sekä se, millaisia
myyttejä
nykyihmisen todellisuus, esimerkiksi virtuaalinen todellisuus,
synnyttää, ja
millaisia myyttejä kirjallisuudessa kierrätetään juuri nyt.
Myytti,
uskonto, kirjallisuus -symposiumiin toivotaan
kirjallisuudentutkimuksen ohella myös poikkitieteellisiä- ja
taiteellisia
puheenvuoroja. Myös tietokirjallisuus ja eri uskontojen kanoniset
tekstit
tarjoavat hedelmällisen tutkimusalueen symposiumin teemalle.
Voit
lähettää joko esitelmä- tai työryhmäehdotuksen Katja Seudulle
osoitteeseen
katja.seutu@helsinki.fi 28.2.2014 mennessä. Esitelmät voivat olla
suomeksi,
ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotus voi liittyä alla ryhmiteltyihin
teemoihin tai
muuhun myytti- ja uskontoteeman näkökulmaan:
·
Myytin
käsite ja myyttiteoriat
·
Myytit
eri kulttuureissa
·
Runous
ja myytit/uskonto
·
Myytit
interteksteinä
·
Myytit
ja kertomuksen teoria
·
Universaalit
ja kirjallisuus
·
Raamattu
ja kirjallisuus
·
Uskonto
ja uskonnolliset
kokemukset kirjallisuudessa
·
Uskonnollinen
kirjallisuus
·
Nykytodellisuuksien
virtuaaliset
myytit
·
Myytti, uskonto ja aika:
historiallinen ja historiaton ulottuvuus, lineaarisuus / syklisyys,
pyhä ja
profaani aika
______________________________________________
Call for papers
KTS:n vuosiseminaari 2013: AIKA
Helsingissä 7.– 8.5.2013 järjestettävä kaksipäiväinen
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2013 pureutuu
ajallisuuden erilaisiin ilmenemismuotoihin kirjallisuudessa.
Seminaarissa pohditaan eri näkökulmista ajan moniulotteista käsitettä
ja sen
kirjallisuudessa saamia kulttuurisia merkityksiä.
Kirjallisuudentutkimuksessa aikaa voidaan tarkastella esimerkiksi
kokemuksellisena, kerronnallisena ja poeettisena käsitteenä. Ajan
kokemisen eri ulottuvuuksia ovat suhde menneisyyteen, nykyhetkeen ja
tulevaisuuteen: miten näitä kolmea ulottuvuutta työstetään ja
kuvitellaan kirjallisuudessa? Kaunokirjallinen teos ilmentää
erilaisia ajan kokemisen tapoja niin henkilöhahmojen kuin kerronnan
keinojen ja koko rakentumisen logiikkansa kautta.
Kirjallisuushistoria ja sen retrospektiiviset, kirjallisia kausia ja
periodeja piirtävät rajaukset liittyvät olennaisesti aikaan.
Aika
on myös esimerkiksi historiatieteissä, filosofiassa,
fysiikassa ja
muissa luonnontieteissä keskeinen käsite, joten aikaproblematiikka
antaa mahdollisuuden lukuisiin tieteenalojen rajoja ylittäviin
kysymyksiin ja teoretisointeihin.
Seminaarin pääpuhujiksi ovat lupautuneet Colin Davis (Royal Holloway,
University of London), Andrew Gibson (Royal Holloway, University of
London), Martin Middeke (University of Augsburg), Kuisma Korhonen
(Oulun yliopisto) ja Liisa Steinby (Turun yliopisto).
Seminaari järjestetään yhteistyössä Kirjallisuudentutkimuksen
valtakunnallisen tohtoriohjelman ja Turun yliopiston Kirjallisuus ja
aika -projektin kanssa.
Plenaariesitelmien lisäksi seminaariin kuuluu esitelmiä ja työryhmiä.
Voit lähettää joko esitelmä- tai työryhmäehdotuksen. Se voi liittyä
alla ryhmiteltyihin teemoihin tai johonkin muuhun ajallisuuden
näkökulmaan.
● Muisti, trauma, melankolia
● Erilaiset ajan kokemisen tavat kirjallisuudessa
● Menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden kokeminen ja kuvitteleminen
● Kirjallisuushistoria: periodeja ja rajauksia
● Runous, poetiikka ja ajallisuus
● Kerrottu aika, kerronnan aika, aika kertomuksen tutkimuksessa
● Ajan teoriat ja käsitteet kulttuurissa, kirjallisuudessa,
filosofiassa ja muissa tieteissä
● Ajan paradoksit
Lähetä esitelmäehdotuksesi Hanna Lahdenperälle osoitteeseen hanna.lahdenpera@helsinki.fi
28.2.2013 mennessä.
______________________________________________________
CFP:
Proosakonferenssi KEINO 10.-12.5.2012
Helsingissä 10.-12.5.2012 pidettävä Proosakonferenssi KEINO on
Kirjallisuudentutkijain Seuran, Helsingin yliopiston
Tutkijakollegiumin,
Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran, Nuoren Voiman Liiton sekä
Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman yhteistyössä
järjestämä kirjallisuustapahtuma, jossa tarkastellaan proosan lajeja ja
keinoja
kirjallisuudentutkimuksen ja luovan kirjoittamisen näkökulmasta. Mihin
kertomuksia tarvitaan, miten proosan lajit ovat muuttuneet ja mitkä
ovat
proosan mahdollisuudet nykykirjallisuudessa?
Konferenssin pääpuhujina ovat Tutkijakollegiumin kirjailijavieraat
Antje Rávic
Strubel (Saksa) ja Monique Truong (Yhdysvallat) sekä professori Fredric
Jameson
(Yhdysvallat), kirjailija, käsitetaiteilija Tom McCarthy
(Iso-Britannia) ja
akatemiatutkija Päivi Mehtonen (Suomi).
Tapahtuma alkaa torstaina 10.5. kaksipäiväisellä, Tieteiden talossa
pidettävällä seminaarilla. Perjantai-illasta lähtien konferenssin
ohjelma
siirtyy Kansallisteatterin Lava-klubille, jonka ohjelmasta vastaa
Mahdollisen
Kirjallisuuden Seura. Lava-klubilla kuullaan ja nähdään kokeellisia
proosaesityksiä, akateemisia alustuksia sekä tanssitaan proosadiskossa.
Tarkempi ohjelma julkistetaan maaliskuussa.
Tieteiden talossa
kuullaan pääpuhujien lisäksi
työryhmäesitelmiä. Voit lähettää yksittäisen esitelmäehdotuksen tai
koota
työryhmän ja ehdottaa sitä seminaarin ohjelmaan. Lähetä ehdotuksesi
Lieven
Ameelille lieven.ameel@helsinki.fi
15.3.2012
mennessä.
Seminaariin
ilmoittaudutaan maksamalla
osallistumismaksu 20
€ KTS:n tilille 800012-1473445, viitenumero 1009.
Tervetuloa
keskustelemaan proosan keinoista!
Riikka Rossi,
Kirjallisuudentutkijain Seuran puheenjohtaja
______________________________________________________
KIRJALLISUUDENTUTKIMUS
NYT -vuosiseminaari 31.5.-1.6.2011
Kirjallisuudentutkijain seuran Kirjallisuudentutkimus
nyt -vuosiseminaari
pidetään 31.5-1.6.2011 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).
Seminaarin
pääpuhuja on professori Shane Weller
Kentin yliopistosta aiheella ”Literary Studies in Destitute Times".
Vuosiseminaarin tarkempi ohjelma
tästä.
Esitelmöijien
abstrakteihin tästä.
Seminaarin
illanvietto järjestetään tiistaina
kello 18.00-20.00 Tieteiden talolla. Illanviettoon kuuluu monipuolinen
salaattibuffet,
lasi viiniä ja musiikkiesitys.
Lämpimästi
tervetuloa!
Seminaarin ilmoittautuminen on päättynyt 8.5.2011.
___________________________________________
Kirjallisuudentutkijain
seura
31.5-1.6.2011
Helsinki, Tieteiden talo
KIRJALLISUUDENTUTKIMUS
NYT
Kirjallisuudentutkijain
seuran vuoden 2011
vuosiseminaarin teemana on "Kirjallisuudentutkimus nyt".
Lähtökohtana on
esitellä kattavasti Suomessa tällä hetkellä tehtävää
tutkimusta ja lisäksi viritellä yleisempää keskustelua
kirjallisuudentutkimuksen identiteetistä, päämääristä ja
tulevaisuudesta.
Vuosiseminaaria
varten olemme pyytäneet työryhmä-
ja esitelmäehdotuksia maamme yliopistojen
kirjallisuuden oppiaineista. Työryhmien kuvaukset sekä vetäjien
yhteystiedot
ovat tämän viestin lopussa.
Seminaarin
ulkomainen pääpuhuja on Kentin
yliopiston vertailevan kirjallisuudentutkimuksen
professori Shane Weller, joka
on kirjoittanut sekä modernismista että kirjallisuuden
ja filosofian
suhteesta.
Tervetuloa
keskustelemaan kesällä 2011! Tätä
kutsua voi myös lähettää edelleen.
Tiina
Käkelä-Puumala
Kirjallisuudentutkijain
seuran hallituksen
puheenjohtaja 2008-2011
----------------------------------------------------------------------------
2011
VUOSISEMINAARIN TYÖRYHMÄT
1.
Kirjallisuus ja aika
pj. Aino Mäkikalli, Yleinen kirjallisuustiede, TY (ainmak@utu.fi)
Työryhmässä pohditaan ajan kerronnallista ja temaattista rakentumista
kaunokirjallisuudessa. Miten ajan käsittäminen ja kokeminen on esitetty
kirjallisuudessa sen eri vaiheissa? Minkälaisia eettisiä kysymyksiä
ajallisuuden esittämiseen liittyy? Millä tavoin sukupuolittunut ajan
kokemus voidaan esittää kaunokirjallisuudessa?
2. Materia(alisuude)n muodot ja
metodologiat
Kaisa
Kurikka (kaikur@utu.fi)
Siru
Kainulainen (sirkai@utu.fi)
Materia,
materiaalisuus,
(uus)materialismi… Erilaiset aineellisuuteen viittaavat käsitteet ovat
alkaneet toistua kriittisessä teoriassa yhä useammin. Mistä on kyse –
kenties ”materian
paluusta”, ”materialistisesta käänteestä” vai ”representaatioajattelun” rinnalle
asettuvasta tutkimusotteesta? Työryhmän tarkoituksena on jatkaa KTS:n
viimevuotisessa seminaarissa alkanutta keskustelua
kirjallisuudentutkimuksen suhteesta
materiaalisuuteen. Työryhmässä pohditaan erityisesti
metodologisia kysymyksiä unohtamatta kuitenkaan tapaustutkimuksia: Mitä muotoja
materia(alisuus) saa tutkimuksessa? Onko olemassa materialistista
metodologiaa? Miten
materiaalisuus problematisoituu kirjallisuudentutkimuksessa ja itse kirjallisuudessa?
Mitä esimerkiksi feministinen uusmaterialismi, Bruno Latour tai uusmarxilaisuus
voivat antaa kirjallisuudentutkimukselle? Miten materiaalisuus toimii lyriikan
tai proosan tarkastelussa?
3. Kertomuksen tutkimus tänään – huomenna
Liisa
Ahlava (liisa.ahlava@uta.fi)
Mirja
Kokko (mirja.kokko@uta.fi)
Tytti
Rantanen (tytti.p.rantanen@uta.fi)
Kertomuksen
käsite elää ja voi hyvin.
Tutkimuskohteena se haarautuu moniaalle niin kirjallisuudentutkimuksen
alueella kuin monilla muilla tieteenaloilla. Jälkiklassisessa narratologiassa
tutkimuskohde määrittyy usein toisaalta luonnollisen ja epäluonnollisen ongelmallisen
vastakkainasettelun, toisaalta tosimaailman ja fiktion samastamisen
kautta.
Herääkin
kysymys, hämärtyvätkö kertomuksen rajat
siinä määrin, että käsitteestä tulee käyttökelvoton ja hallitsematon.
Kaipaako kertomuksen
käsite uudelleenmäärittelyä tai avartamista, ja jos kaipaa, miten
ja millaista? Edelleen
tulee kysyä, mitä tekemistä
kertomuksella
on kirjallisuuden kanssa. Mitä
tapahtuu kirjallisuudellisuudelle?
4. Yhteiskunnallinen kirjallisuus
Sari
Kivistö (sari.kivisto@helsinki.fi)
Tiina
Käkelä-Puumala (tkakela@mappi.helsinki.fi)
Saija
Isomaa (saija.isomaa@helsinki.fi)
Mikä on kirjallisuuden ja sen eri
lajien rooli
yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä?
Miten taiteen keinoin on eri aikoina pyritty asenteiden ja mielipiteiden muokkaukseen?
Perinteisiä kantaaottavia lajeja ovat satiiri, poliittiset pamfletit ja kirjallisuuden
ulkopuolella pilapiirrokset, joiden kärki on usein suunnattu valtaapitäviin
– kirkkoon, politiikkaan ja talouteen – ja niiden avulla on pyritty vaikuttamaan
sosiaalisiin epäkohtiin. Mutta miten yhteiskunnallisuus näkyy muussa kirjallisuudessa?
Onko nykykirjallisuus poliittista, ja mihin se ottaa kantaa? Millaisia esittämisen
konventioita yhteiskunnallisessa kritiikissä on, ja mikä on
niiden historiallinen
tausta?
5. Kokeellinen kirjallisuus ja kielen rajat
Sami
Sjöberg (sami.sjoberg@helsinki.fi)
Antti
Salminen (antti.e.salminen@uta.fi).
Työryhmä
tarkastelee kokeilevaa kirjallisuutta,
joka hyödyntää uskonnollisen kielen keinoja koetellessaan todellisuuden
esittämisen rajoja.
Tällaiset pyrkimykset näkyvät teemojen kuten 'ei-mikään',
'hiljaisuus' tai 'sanoinkuvaamattomuus'
käsittelynä. Näistä kirjallisista pyrkimyksistä ei
väistämättä seuraa
vaikeatajuisuus ja vaikeneminen; juuri mahdottomuuden käsittely saattaa
tehdä näkyviksi
tietynlaisen retoriikan ja poeettisen rakenteen keinot.
Viimeaikainen
mielenkiinto näitä käsitteitä
kohtaan erityisesti filosofiassa ja teologiassa on mielellään nähty
kulttuurisena käänteenä
ja (jälkimodernina) vastustuksena aiemman modernistisen taiteen
sekulaareja oletuksia
kohtaan. Tämä työryhmä puolestaan etsii eurooppalaisesta
kirjallisuudesta pitempiä
jatkumoita. Työryhmä tarkastelee "sanoinkuvaamattoman" ja sen
esittämisessä käytettyjen
tekstuaalisten taktiikoiden välistä vuorovaikutusta.
6. Postkoloniaalin jälkeen
Kaisa
Ahvenjärvi (kaisa.ahvenjarvi@jyu.fi)
Anna
Pehkoranta (anna.m.pehkoranta@jyu.fi)
Anna-Leena
Toivanen (anna-leena.toivanen@jyu.fi)
1980- ja
1990-luvulla akateemisiin keskusteluihin
noussut postkoloniaali tutkimus on vakiinnuttanut asemansa
kirjallisuudentutkimuksen
kentällä. Postkoloniaalin tutkimuksen ensisijainen intressi on ollut
kolonialististen
diskurssien analyysi ja purkaminen. Tästä perustavanlaatuisesta
motiivista postkoloniaali tutkimus on laajentunut moninaisiin kysymyksenasetteluihin
ja toisaalta kentän sisäisiin debatteihin siitä, mikä on postkoloniaalin
tutkimuksen tulevaisuus. Postkoloniaaliin teoriaan on kohdistettu
esimerkiksi
afrikkalaisen kirjallisuuden
kontekstissa paljon kritiikkiä: esille on nostettu
ajatus teorian ja materiaalisten todellisuuksien välisestä kuilusta ja
siitä, kuinka
kirjalliset tekstit haastavat teorian perusoletuksia. Diasporan ja transnationaalin
käsitteiden vakiinnuttua osaksi (postkoloniaalin) kirjallisuudentutkimuksen
käsitteistöä myös postkoloniaalin tutkimukse risteyskohdat feministisen
tutkimuksen, etnisyyden ja rodun teoretisoinnin sekä muiden kriittisten teorioiden
kanssa ovat tuoneet kirjallisuudentutkimukselle uusia haasteita. Lisäksi 1990-luvun
loppupuolelta lähtien voimistunut alkuperäiskansojen tutkimus on tuonut postkoloniaalille
tutkimuskentälle uudenlaisia näkökulmia ja tavoitteenasetteluja.
Työryhmän
tarkoituksena on pohtia postkoloniaalin
kirjallisuudentutkimuksen mahdollisia tulevaisuuksia kysymällä mm. sitä,
mihin suuntaan
tutkimussuuntausta tulisi kehittää, mitkä olisivat sen mahdollisia
uusia ”aluevaltauksia”,
miten kirjallisuus ja teoria saadaan hedelmälliseen dialogiin ja
mikä on tutkimuksen
suhde tämän päivän globalisoituneen maailman
materiaalisiin olosuhteisiin Työryhmässä pohditaan myös erilaisten teoreettisten
painopisteiden uusia risteyskohtia sekä postkoloniaalin
tutkimuksen suhdetta
muihin kriittisiin teorioihin.
7. Genres of Literary Worldmaking
Riikka Rossi (riikka.rossi@helsinki.fi)
Lieven Ameel (lieven.ameel@helsinki.fi)
Comparative Approaches to Literary Worldmaking will discuss literary
genres and periods in the context of comparative studies. Literary
genres cross national borders and travel from centre to periphery and
back, thus creating fictional worlds in dialogue with the preexisting
cultural discourses, combining local and global, national and
international literary traditions. The novel may serve as one excellent
example of a migratory genre particularly capable of revealing
culture-specific social experiences and contentious cultural politics.
We
are particularly interested in how ways of narrative worldmaking have
travelled between national literatures. What are the possibilities and
challenges of
comparative approaches to the study of literary genres and periods?
What new approaches and
theoretical toolboxes are needed in order to better understand the
dialogic relation between various modes of constructing literary
worlds? How can culture-specific modes of emplotment, notions of
intertextuality, and the genesis of genres as methodological concepts
of comparative literature be brought to bear on questions of literary
worldmaking?
Aiemmat tapahtumat
|