Suomeksi Pa svenska In English
KTS Kirjallisuudentutkijain Seura
 
  AJANKOHTAISTA TAPAHTUMAKALENTERI AVAIN  


 

 
ESITTELY
MITENJASENEKSI
TOIMINTA
POSTITUSLISTA
HALLITUS JA YHTEYSTIEDOT
SAANNOT
SEURAN HISTORIAA
LINKKEJA

 


Tapahtumakalenteri

Tältä sivulta löydät tietoja kirjallisuudentutkimuksen ja kirjallisuusalan tapahtumista.

Voit ilmoittaa uudesta tapahtumasta sähköpostilla seuran sihteerille (sihteeri.kts[at]gmail.com).

TYÖRYHMÄKUULUTUS

KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS  

8.-10.5.2019 Oulun yliopisto  

Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallintaa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin.

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa menneisyydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.

Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa.

Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia.

Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen temaattiset työryhmät ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.

Teemaan sopivia työryhmä- ja paneeliehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 30.11.2018 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Työryhmiä ja paneeleja voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, työryhmän puheenjohtaja(t) yhteystietoineen sekä enintään 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä.

Valmiissa työryhmä- tai paneeliehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän/paneelin nimi, enintään 300 sanan mittainen kuvaus paneelista, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtaja(t) yhteystietoineen.

Esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä kuulutetaan joulu-tammikuun aikana. Samalla avautuu haku vuosiseminaarin yhteydessä pidettävään väitöskirjatyöpajaan.

Vuosiseminaarin ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Oulun yliopiston Kirjallisuuden oppiaine ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com

 

 

UTLYSNING: FÖRSLAG TILL ARBETSGRUPPER

KTS årsseminarium 2019: MINNE OCH FÖRESTÄLLNINGSFÖRMÅGA

8–10.5.2019 Oulun yliopisto

I litteraturen har minnesverksamhet och föreställningsförmåga alltid varit oupplösligt förbundna. Litteraturen kan i sina mer eller mindre verklighetsförankrade former bära på både privata och kollektiva minnen, men den kan också användas till att gestalta processer av hågkomst och glömska.  Detta gäller både för historiska berättelser och t.ex. berättelser med fokus på det fantastiska. Berättelseformen – med alla dess faror – har varit ett centralt redskap för gestaltning av minnen, men också lyrik, essäistik och annan icke-berättande litteratur kan erbjuda perspektiv på minnets mångfacetterade processer.

Litteraturen hjälper oss att förstå minnesverksamhet som en alltid förmedlad och kreativ process. Detta gör att vi bättre kan värna oss mot politisk manipulation av det förflutna, och gör i själva verket minnet till ett pålitligare redskap för bearbetning av det förflutna och förberedelse inför framtiden. Att komma ihåg, och att utforska hågkomster, är inte något som bara riktar sig bakåt mot det förflutna eftersom framtidens historia görs här och nu. Dessutom sker tolkningar av det förflutna utgående från nuet, och litteraturen deltar fortlöpande i konstruktionen av minnen. På detta vis knyter de processer genom vilka minnen produceras starkt an till formandet av framtiden. Det handlar om skapandet av möjliga världar som riktar sig mot det förflutna eller mot framtiden. Inom historiefilosofin granskas skildringar av det förflutna som ett slags möjliga historiska världar. Även inom analytisk filosofi har forskning kring möjliga världar väckt starkt intresse.

En föreställningsförmåga som förmår skilja mellan olika sätt att minnas är en central resurs i etiska och kulturella möten. Det kan förebygga riskerna med en för tung kulturell ballast, som t.ex. den offermentalitet som kan uppstå som en post-traumatisk reaktion, konservativ nostalgi eller förankrandet av den egna identiteten i myter ur det förflutna. I Finland har t.ex. litteratur som behandlar olika smärtpunkter i det förflutna varit avgörande för mötet mellan olika minneskulturer.

Förutom i litteraturen behandlas hågkomst och föreställningsförmåga även inom många andra konstarter. Dessutom är minnesforskning centralt inom flera andra vetenskapsområden där de begrepp utvecklas med vilkas hjälp minnesverksamhet sker och minnen berättas. Glidningen mellan minne, kunskap och berättande är således inte alltid entydig utan kräver att man kritiskt överväger olika angreppssätt.

Temat för KTS årsseminarium är granskningen av relationen mellan minne och föreställning. Temat gör det möjligt att granska litterära kulturer på ett mångvetenskapligt sätt. Vi hoppas att kulturforskning, filologi, historiefilosofi, historia och idéhistoria, kulturgeografi, sameforskning samt många andra perspektiv ska berika vår förståelse av litteraturens roll i de processer som skapar det kulturella minnet. Också filosofiska och metodologiska infallsvinklar och tematiska arbetsgrupper från andra läroämnen är välkomna. Det är också fritt fram att presentera forskningsprojekt på konferensen.

Förslag till arbetsgrupper och paneler med anknytning till temat ska insändas senast 30.11.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Abstracts kan skrivas på finska, svenska, engelska och samiska.

Förslag till arbetsgrupper ska innehålla arbetsgruppens namn, ordföranden(a)s namn och kontaktuppfiter samt en max 300 ord lång beskrivning av arbetsgruppen.

Förslag till färdiga arbetsgrupper eller paneler ska innehålla arbetsgruppens/panelens namn, en beskrivning av panelen om högst 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordföranden(a)s kontaktuppgifter.

Föredragsabstract och projektpresentationer utlyses under december-januari. Då är det också möjligt att ansöka till den doktorandworkshop som arrangeras i anslutning till årsseminariet.

För årsseminariet och doktorandworkshopen ansvarar litteraturämnet vid Oulun yliopisto samt Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com

 

CALL FOR WORKING GROUP PROPOSALS

The Annual Seminar of the Finnish Literary Research Society 2019: MEMORY AND IMAGINATION

8-10 May 2019 University of Oulu, Finland

Remembrance and imagination have always been inseparably entwined in literature. Fiction and non-fiction alike can bear private and collective memory as well as model the processes of recollection and forgetting. This applies to both historical narratives and the imagined histories of fantasy. The narrative – with all its pitfalls – has been an instrumental means of understanding memory, but also poetry, essays, and other non-narrative literature can provide perspectives into the diverse processes of remembrance.

Literature helps us to understand remembrance as an always mediated and creative process. This makes us better equipped to resist the political manipulation of the past and enhances the reliability of memory as a means of engaging with and planning the future. Remembrance and the study of it are concerned  not only with the past, but also with the past as interpreted in the present. For example, literature constantly partakes in the construction of memories. Thus, memory is connected with the construction of the future too. Memory involves the creation of possible worlds, always oriented towards either the past or the future. In  philosophy of history, accounts of the past are regarded as possible worlds of history. The study of possible worlds has become the object of growing interest in analytical philosophy.

Imagination that can distinguish between different ways of remembrance supports ethical and cultural encounters. It can prevent the dangers of cumbersome cultural burdens, such as post-traumatic victimhood, conservative nostalgia, and the anchoring of identity to the myths of the past. In Finland, for example, literature that engages with the traumatic events of the past has played a crucial part in the encounter between different memory cultures.

Memory and imagination have been also explored by many other art forms besides literature. Memory studies are important to many scholarly fields, in which the frameworks of the remembrance and narration of the past are being created. The gradation from memory to knowledge and narration is thus not always unambiguous but requires the critical assessment of methodical approaches.

This year, the theme of the annual seminar of the Finnish Literary Research Society is the examination of the relationship between memory and imagination. The theme allows for multidisciplinary approaches to literary cultures. We hope that perspectives from cultural studies, philology, philosophy of history, history and the history of ideas, cultural geography, Saami studies, and many other fields will enrich our understanding of the part literature plays in the formation of cultural memory. Philosophical and methodological approaches and thematic working groups from other disciplines are also welcome. The conference is likewise open to the presentations of research projects.

We invite you to send thematically pertinent working group and panel proposals not later than 30 November 2018 to ktsseminaari@gmail.com. Proposals can be in Finnish, Swedish, English, and Saami.

Working group and panel proposals must include the name of the working group or panel, a description no longer than 300 words, the names of the presenters and the preliminary titles of the presentations, as well as the name(s) contact information of the chairperson(s).

The call for presentation abstracts and research project presentations will be in December–January. Concurrently, application to the seminar’s dissertation workshop will be opened.

The seminar and the dissertation workshop are organized by the University of Oulu Literature Programme and the Finnish Literary Research Society.

Contact: ktsseminaari@gmail.com 

___________________________________________________

KTS:n vuosiseminaarin 2018 kotisivut ovat auki osoitteessa <http://pro.tsv.fi/skts/vuosiseminaari-2018.html>.

28.3.2018


Alla olevaan KTS:n vuosiseminaarin 2018 kutsuun kaksi tarkennusta:

- Työryhmä- ja esitelmäehdotusten määräaikaa on hieman jatkettu, ja uusi takaraja on 5.2.2018.

- Työryhmäehdotuksen sisältämistä esitelmistä ei tarvita erillisiä tiivistelmiä. Pelkkä koko työryhmän kuvaus riittää. Esitelmänpitäjien nimet ja esitelmien alustavat otsikot kuitenkin pitää olla. Seminaarin järjestelytoimikunta voi täydentää työryhmiä niiden teemoihin sopivilla yksittäisillä esitelmäehdotuksilla.



 

MUUTOS

Kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen paikat kulttuurisessa muutoksessa

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari

Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 16.–18.5.2018

 

Työryhmä- ja esitelmäkutsu

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari järjestetään Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 17.–18.5.2018. Tapahtuman teemana ovat kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen paikat kulttuurisessa muutoksessa. Tapahtuman esiseminaarina keskiviikkona 16.5. järjestetään tohtorikoulutettaville suunnattu väitöskirjatyöpaja, jonka abstraktikutsu on alempana.

Seminaarin tarkoituksena on hahmottaa, missä kirja, kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus ovat nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarin teema koostuu kolmesta laajasta näkökulmasta:
  1. Kysymme, mitkä ovat kirjallisuudentutkimuksen asema ja funktiot suomalaisessa akateemisessa maailmassa ja globalisoituvassa todellisuudessa. Mikä on kirjallisuudentutkimuksen identiteetti ja profiili monitieteisyyden ja laaja-alaisuuden aikakaudella? Kuinka kirjallisuutta pitäisi tutkia ja opettaa, jotta kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen merkitys nähtäisiin yhteiskunnan eri alueilla?

  2. Pohdimme, kuinka kirjallisuus taiteenlajina ja kulttuurisen keskustelun muotona hahmottaa yhteiskunnallista muutosta. Millaisia ovat kirjallisuuden tämänhetkiset muodot ja millaisia ilmiöitä nykyisessä kirjallisessa kulttuurissa voidaan tunnistaa? Etsimme teoreettisia näkökulmia siihen, kuinka kirjallisuuden uusia olemisen tapoja voidaan analysoida ja käsitteellistää. Myös historialliset näkökulmat ovat tervetulleita: kuinka kirjallisuus ja kirjallisuuden tutkimus on aiemmin muutosta hahmottanut?

  3. Tarkastelemme, kuinka käsitykset kirjallisuudesta ja kirjallisesta kulttuurista ovat muuttuneet intermediaalisen, audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin aikakaudella. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia kirjamuoto on kohdannut 2000-luvulla? Millä tavalla kirjallisuuden muuttuvat muodot vaikuttavat myös lukemisen tapoihin?

Teemaan sopivia työryhmä- ja esitelmäehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 5.2.2018 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, enintään 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtajan/-johtajien nimet ja yhteystiedot.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, enintään 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Seminaarin järjestelytoimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tiedot hyväksymisistä lähetetään helmikuun lopulla.

Tapahtuman esiseminaarina 16.5.2018 järjestetään väitöskirjatyöpaja kirjallisuudentutkimuksen alan väitöskirjan tekijöille. Työpajaan valitut jatko-opiskelijat kertovat lyhyesti tutkimuksestaan ja saavat palautetta väitöskirjatekstistään työpajaan osallistuvilta professoreilta ja muilta osallistujilta. Työpajan osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250–300 sanaa) hakija esittelee esimerkiksi jonkin tutkimuksensa kannalta keskeisen idean tai ongelman. Työpajassa käsiteltävä teksti voi olla esimerkiksi artikkeliluonnos, osa monografiaa tai tutkimussuunnitelma, ja sen enimmäispituus on 10 sivua + väitöstyön dispositio. Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi työpajaan osallistuminen olisi hänelle tarpeellista. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu. Abstrakti ja motivaatiokirje pyydetään lähettämään 28.2.2018 mennessä osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Väitöskirjatyöpajan osallistujat voivat pitää esitelmän myös vuosiseminaarissa.

Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Itä-Suomen yliopiston Humanistinen osasto ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: ktsseminaari@gmail.com
Verkkosivut: http://pro.tsv.fi/skts/tapahtumakalenteri.html



FÖRÄNDRING

Litteraturens och litteraturforskningens plats i en föränderlig värld

Sällskapets för litteraturforskning i Finland årsseminarium

Östra Finlands universitet, Joensuu 16.–18.5.2018

 

Call for papers

Den 17–18 maj 2018 ordnas Sällskapets för litteraturforskning i Finland (KTS) årsseminarium på Östra Finlands universitet i Joensuu. Seminariets tema är litteraturens och litteraturforskningens plats i en föränderlig värld. I samband med seminariet ordnas även en avhandlingsworkshop för doktorander den 16 maj 2018.

Avsikten med seminariet är att diskutera var boken, litteraturen och litteraturforskningen befinner sig idag – och i framtiden. Vi intresserar oss särskilt för följande frågor: 
  1. Vilken är litteraturforskningens ställning och funktion i dagens globaliserade värld – och i den finländska akademiska världen? Hur framstår litteraturvetenskapens identitet och profil i mångvetenskaplighetens tidevarv? Hur borde litteratur undersökas och undervisas, så att dess betydelse inom olika samhällsområden skulle framgå tydligare?

  2. Hur kan litteraturen, som en konstform och som en form av kulturdiskussion, beskriva och diskutera samhällelig förändring? Vilka former tar sig den nutida litteraturen och vilka slags fenomen kännetecknar dagens litterära kultur? Vi efterlyser teoretiska perspektiv och verktyg med vars hjälp den nutida litteraturen, i sina olika former och skepnader, kan förstås och analyseras. Historiska perspektiv är också välkomna: hur har litteraturen och litteraturforskningen tidigare beskrivit och diskuterat förändring?

  3. Hur har uppfattningarna om litteratur och litterär kultur förändrats under den intermediala, audiovisuala och digitala kulturens tidevarv? Vilka utmaningar och möjligheter har det traditionella bokformat stått inför på 2000-talet? Och hur påverkar litteraturens föränderliga former själva läsprocessen och läsandet?

Vänligen sänd förslag till arbetsgrupper och föredrag senast 31.1.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska.

Förslag till arbetsgrupper bör innehålla arbetsgruppens namn, en beskrivning av arbetsgruppen på max 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordförandens/ordförandenas namn och kontaktuppgifter.

Förslag till föredrag bör innehålla föredragets rubrik, en abstrakt på max 300 ord, samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Seminariets vetenskapliga nämnd bildar tematiska grupper av de enskilda föredragen.

Besked om antagande skickas i slutet av februari.

I samband med seminariet ordnas också en avhandlingsworkshop för doktorander den 16 maj 2018. Workshoppen är riktad till doktorander inom ämnet litteraturvetenskap. I workshoppen berättar doktoranden först kort om sin egen forskning, varefter den text doktoranden inlämnat kommenteras av ett antal professorer. Texten som behandlas i workshoppen kan till exempel vara ett artikelutkast, en del av en monografi eller en forskningsplan. Den skall vara max 10 sidor lång + avhandlingens disposition. För att bli antagen till workshoppen skall doktoranden skriva en abstrakt och ett kort motivationsbrev. I abstrakten (200-300 ord) skall doktoranden presentera en central idé eller ett centralt problem i sin text. I motivationsbrevet (max 1 sida) skall doktoranden förklara varför det vore nyttigt för han/hon att delta i workshoppen. Vänligen sänd abstrakter och motivationsbrev senast 28.2.2018 till adressen ktsseminaari@gmail.com. Doktorander som deltar i avhandlingsworkshoppen kan också delta i årsseminariet.

Evenemanget ordnas av Humanistiska avdelningen på Östra Finlands universitet och Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontakt: ktsseminaari@gmail.com
Webbsidor: http://pro.tsv.fi/skts/tapahtumakalenteri.html


YMPÄRISTÖT

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari & Kulttuurintutkimuksen päivät 2017

Jyväskylän yliopisto 22.–24.5.2017

http://jyu.fi/ymparistot2017

 

Työryhmä- ja esitelmäkutsu

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari ja VIII Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän yliopistossa 22.–23.5.2017. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana ovat ympäristöt kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tapahtuman kirjailijavieraaksi saapuu Jukka Viikilä.

Tapahtuman post-seminaarina 24.5.2017 järjestetään kaksi kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tohtorikoulutettaville suunnattua väitöskirjatyöpajaa, joista lähetetään erilliset abstraktikutsut.

Ympäristöt-tapahtumassa kysytään, miten ympäristöt ilmenevät kirjallisuudessa, taiteessa ja muissa teksteissä eri aikoina. Ympäristöt voidaan käsittää hyvin laajasti ja monella tapaa yhteydessä taiteeseen, kirjallisuuteen, kulttuuriin, luontoon ja yhteiskuntaan. Ympäristöjä voidaan ajatella tilallisuuden kautta, kuten luonnonympäristöinä, kaupunkiympäristöinä, vesi- ja saaristoympäristöinä sekä arktisina ympäristöinä, ja niitä voidaan tarkastella eri mittakaavoista käsin suhteutettuna kansalliseen tai globaaliin ympäristöön. Ympäristöt hahmottuvat myös sosiaalisiksi kohtaamispaikoiksi, kuten erilaisiksi tutkimus-, koulutus- ja oppimisympäristöiksi, kulttuuri- tai kieliympäristöiksi, joissa henkilökohtainen ja kollektiivinen ympäristö kytkeytyvät toisiinsa. Uhanalaiset ympäristöt ja eläinten ympäristöt asettuvat suhteeseen ympäristöongelmien, teollisuusympäristöjen ja energiatuotannon ympäristöjen kanssa. Ympäristöjä voidaan mieltää audiovisuaalisina kokonaisuuksina äänen ja kuvan kautta, ympäristöjä myös tarinallistetaan, ja tarinoilla on omat ympäristönsä. Ympäristöt kääntyvät osaksi poetiikkaa sekä tekstuaalisuutta, ja kirjallisuuden tuotannolla ja lukemisella sekä kokeellisuudella ja digitaalisuudella on omat ympäristönsä. Ympäristöä voidaan lähestyä myös materiaalis-diskursiivisena käsitteenä, maisemana tai olosuhteena.

Yhä useammat kulttuurin- ja kirjallisuudentutkijat näkevät tutkimuksensa osana monitieteistä ympäristöhumanismin (environmental humanities) kenttää. Humanistit etsivät yhteyksiä luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin ja samalla rooliaan globaalien ympäristöongelmien ratkomisessa. Ympäristöhumanismi edellyttää ihmisen, luonnon ja muun fyysisen maailman kokonaisvaltaista hahmottamista. Ajankohtainen ympäristöhumanismi tarjoaa yhden mahdollisen tulokulman ympäristöihin.

Tapahtuma kokoaa yhteen monitieteisen joukon erilaisia ympäristöjä tarkastelevia tutkijoita. Ympäristöjen lisäksi se pohtii, minkälaisia keskustelunavauksia ja lähtökohtia tarvitsemme, jotta kohtaisimme toisiamme yli tieteenalojen ympäristön merkeissä. Toivomme työryhmiä ja esitelmiä paitsi kirjallisuustieteestä ja kulttuurintutkimuksesta myös eri tieteenaloilta, kuten arkkitehtuurista, historiatieteestä, kasvatustieteistä, kulttuurimaantieteestä, mediakulttuurista, musiikintutkimuksesta, oikeustieteestä, sosiaalisesta kartografiasta, sukupuolentutkimuksesta, taiteen tutkimuksesta, teologiasta, yhteiskunta- ja politiikkatieteistä tai ympäristökasvatuksesta, -estetiikasta, -politiikasta ja -filosofiasta. Tavoitteena on saattaa eri tieteenalojen edustajia vuoropuheluun keskenään sekä esitellä tutkimusverkostoja ja tutkimushankkeita.

Teemaan sopivia työryhmä- ja esitelmäehdotuksia pyydetään lähettämään 31.1.2017 mennessä osoitteeseen ymparistot2017[at]gmail.com. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, max 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtajan/-johtajien nimet ja yhteystiedot.

Esitelmäehdotukseen tulee sisältyä esitelmän otsikko, max 300 sanan mittainen tiivistelmä sekä esitelmänpitäjän nimi ja yhteystiedot. Tiedot hyväksymisestä lähetetään helmikuun lopulla. Tapahtuman tieteellinen toimikunta muodostaa yksittäisistä esitelmäehdotuksista temaattisia työryhmiä.

Tapahtuman post-seminaarina 24.5.2017 järjestetään väitöskirjatyöpaja kirjallisuudentutkimuksen alan väitöskirjan tekijöille. Samana päivänä on myös kulttuurintutkimuksen väitöskirjatyöpaja. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, kumpaan työpajaan hakija ensisijaisesti on kiinnostunut osallistumaan. Työpajaan valitut jatko-opiskelijat kertovat lyhyesti tutkimuksestaan ja saavat palautetta väitöskirjatekstistään työpajaan osallistuvilta professoreilta ja muilta osallistujilta. Työpajan osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250-300 sanaa) hakija esittelee esimerkiksi jonkin tutkimuksensa kannalta keskeisen idean tai hankaluuksia tuottavan ongelman. Työpajassa käsiteltävä teksti voi olla esimerkiksi artikkeliluonnos, osa monografiaa tai tutkimussuunnitelma, ja sen enimmäispituus on 7 sivua + väitöstyön dispositio. Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi työpajaan osallistuminen olisi hänelle tarpeellista. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu. Abstrakti ja motivaatiokirje pyydetään lähettämään 28.2.2017 mennessä osoitteeseen ymparistot2017[at]gmail.com. Väitöskirjatyöpajan osallistujat voivat pitää esitelmän myös vuosiseminaarissa.

Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS) ja Kulttuurintutkimuksen seura. Yhteistyökumppanina on Euroherit-tutkimushanke (Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU).

Yhteydenotot: ymparistot2017[at]gmail.com
Tapahtuman verkkosivut: http://jyu.fi/ymparistot2017


MILJÖER

Sällskapets för litteraturforskning i Finland årsseminarium & Kulttuurintutkimuksen päivät 2017

Jyväskylä universitet 22.–24.5.2017

http://jyu.fi/ymparistot2017

 
Call for papers

Den 22.–23.5.2017 ordnas Sällskapets för litteraturforskning i Finland årsseminarium och Sällskapets för kulturstudier i Finland VIII Kulttuurintutkimuksen päivät på Jyväskylä universitet. Det gemensamma evenemangets tema är miljöer ur litteratur- och kulturforskningens perspektiv.

I samband med seminariet ordnas också två workshoppar för doktorander inom litteraturvetenskap och kulturforskning. Inbjudningar till dessa workshoppar, som ordnas den 24.5.2017, sänds ut separat.

Avsikten med seminariet är att diskutera hur miljöer kommer till uttryck i litteraturen, konsten och andra texter. Begreppet miljö kan förstås mycket brett. Miljöer kan vara geografiska och rumsliga – naturmiljöer, stadsmiljöer, vatten- och skärgårdsmiljöer eller arktiska miljöer – och de kan granskas ur såväl lokala som globala perspektiv. På många håll i världen hotas naturmiljöer och djurs miljöer idag av miljöproblem och industriella miljöer. Men miljöer kan också förstås som sociala rum och mötesplatser; som forsknings-, utbildnings- och undervisningsmiljöer eller som språkliga miljöer och kulturmiljöer; platser, där den personliga och kollektiva miljön möts. Miljöer kan vidare förstås som audiovisuala helheter, gestaltade genom ljud och bild. Miljöer har sina berättelser – och berättelser har sina miljöer. Begreppet miljö anknyter särskilt till poetik och textualitet. Produktionen och konsumtionen av litteratur har sina egna miljöer, liksom den litterära experimentationen och den tilltagande digitaliseringen har sina. Det är även möjligt att förstå miljö som ett materiellt-diskursivt begrepp, ett landskap eller ett tillstånd.

Idag ser allt fler kultur- och litteraturforskare sin forskning som en del av miljöhumanioras mångvetenskapliga fält. Humanister intresserar sig för kopplingar till natur- och samhällsvetenskaperna och diskuterar sin roll i lösandet av de globala miljöproblemen. Miljöhumanismen, som förutsätter en helhetssyn på människan, naturen och den fysiska världen, erbjuder ytterligare ett perspektiv på temat miljöer.

Avsikten med det mångvetenskapliga evenemanget är inte bara att samla ihop forskare som undersöker olika slags miljöer, utan också att främja kommunikation och skapa nätverk över disciplinsgränserna. Vi välkomnar inte bara föredrag och arbetsgrupper från kulturforskningens och litteraturforskningens områden, utan också från arkitektur, historia, pedagogik, kulturgeografi, mediekultur, musikvetenskap, juridik, social kartografi, genusforskning, konstvetenskap, teologi, samhällsforskning, samt miljöpedagogik, -estetik, -politik och -filosofi.

Förslag till arbetsgrupper och föredrag ombeds sändas senast 31.1.2017 till adressen ymparistot2017@gmail.com. Föredragen kan vara på finska, svenska eller engelska.

Förslag till arbetsgrupper bör innehålla följande: arbetsgruppens namn, en beskrivning av arbetsgruppen på max 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordförandens/ordförandenas namn och kontaktuppgifter.

Förslag till föredrag bör innehålla följande: föredragets rubrik, en abstrakt på max 300 ord, samt föredragshållarens namn och kontaktuppgifter. Besked om antagande ges i slutet av februari. De enskilda föredragen slås ihop till tematiska grupper av seminariets vetenskapliga nämnd.

Evenemanget ordnas av Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos vid Jyväskylä universitet, Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS) och Sällskapet för kulturstudier i Finland. Samarbetspartner är Euroherit-forskningsprojektet (Legitimation of European cultural heritage and the dynamics of identity politics in the EU).

Kontakt: ymparistot2017[at]gmail.com
Evenemangets webbsidor:
http://jyu.fi/ymparistot2017

Kutsu: Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Etiikka, estetiikka, politiikka Turussa 19.20.5.2016

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Etiikka, estetiikka, politiikka pidetään Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa 19.20.5.2016. Seminaarin puhujavieraita ovat professori Hanna Meretoja (Turun yliopisto), professori Lea Rojola (Turun yliopisto) ja dosentti Mia Österlund (Åbo Akademi) sekä kirjailija Laura Lindstedt. Lindstedtin yleisölle avoin esitelmä on Turun kaupunginkirjastossa 20.5. kello 17.

Seminaarin osallistumismaksu on esitelmänpitäjiltä ja väitöskirjatyöpajaan osallistuvilta 30 euroa. Esitelmiä voi tulla kuuntelemaan maksutta.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 30 e Seuran tilille FI9080001201473445 (viestikenttään teksti "seminaarimaksu") ja lähettämä viesti osoitteeseen ktsseminaari[at]gmail.com maanantaihin 2.5. mennessä.

Torstaina 19.5. kello 1923 on iltaristeily Loistokarille. Risteilyyn sisältyy alkuruoka laivasalongissa, buffet-illallinen Loistokarilla, elävää musiikkia ja laituritanssit. Illanviettoon ilmoittaudutaan maksamalla illalliskortti (48 e) Seuran tilille ja lähettämällä viesti osoitteeseen ktsseminaari[at]gmail.com viimeistään 2.5. Ilmoittakaa samalla mahdollisista ruoka-aineallergioistanne ja erityisruokavalioistanne.

Seminaarin ohjelma ja abstraktit ovat linkkeinä.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

Inbjudan: Årsseminarium - Sällskapet för litteraturforskning i Finland - Etik, estetik, politik, Åbo, 19.20.5.2016

Kirjallisuudentutkijain Seuras årsseminarium Etik, estetik, politik arrangeras vid Åbo Akademi och Turun Yliopisto 19.20.5.2016. Huvudtalare är professor Hanna Meretoja (Turun Yliopisto), professor Lea Rojola (Turun Yliopisto), docent Mia Österlund (Åbo Akademi), samt författaren Laura Lindstedt. Lindstedts föredrag, som är öppet för allmänheten, äger rum i Åbo stadsbibliotek 20.5 klockan 17.

Deltagaravgiften är 30 euro för föredragshållare och deltagare i avhandlingsverkstaden. Man kan kostnadsfritt åhöra föredragen. Anmälan till seminariet görs genom inbetalning av deltagaravgiften 30 euro på sällskapets konto FI9080001201473445 (i meddelandefältet antecknas ”seminarieavgift”) och genom att man senast måndag 2.5 skickar ett meddelande till adressen ktsseminaari[at]gmail.com.

På torsdag 19.5 klockan 1923 ordnas en kvällskryssning till Loistokari. I kryssningen ingår förrätt i fartygssalongen, buffet på Loistokari, levande musik och dans på bryggan. Till kvällsprogrammet anmäler man sig genom att betala in avgiften för supékortet (48 e) på sällskapets konto och skicka ett meddelande till adressen ktsseminaari[at]gmail.com senast 2.5. Meddela samtidigt om eventuella matallergier och specialdieter.  

Seminarieprogrammet och abstracten följer som bilaga.

Seminariet arrangeras som ett samarbete mellan Åbo Akademi och Turun Yliopisto.

Varmt välkomna!

Styrelsen för Sällskapet för litteraturforskning i Finland



Esitelmäkutsu: Etiikka, estetiikka, politiikka

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Turussa 19.–20.5.2016

Åbo Akademissa ja Turun yliopistolla pidettävän KTS:n kaksipäiväisen vuosiseminaarin teemana on etiikan, estetiikan ja politiikan toisiinsa kietoutuvat alueet kirjallisuudentutkimuksessa. Seminaari kysyy: Miten kirjallisuus käsittelee eettisiä kysymyksiä ja ihmisen suhdetta Toiseen? Miten estetiikka kytkeytyy kirjallisuuteen ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmiin? Millä eri tavoilla esteettisen kategoria nykyään hahmotetaan ja miten nämä hahmotukset kytkeytyvät kirjallisuudentutkimukseen? Onko poliittinen kirjallisuudentutkimus menneiden vuosikymmenten kaikuja vai entistä tarpeellisempaa? Mitä kirjallisuudentutkimus voi tarkoittaa ja tehdä aikana, jolloin politiikka on jälleen estetisoitumassa?

Seminaariin toivomme esitelmiä, jotka liittyvät etiikan, estetiikan ja politiikan käsitteisiin esimerkiksi määrittelemällä niitä uudelleen, haastamalla niiden merkityksen kirjallisuudentutkimuksessa tai osoittamalla niiden tarpeellisuuden ja käyttökelpoisuuden kaunokirjallisuuden analyysissä. Seminaarin pääpuhujia ovat professori Lea Rojola, professori Hanna Meretoja ja FT, dosentti Mia Österlund.

Pyydämme ehdotuksia esitelmiksi ja työryhmiksi. Voit ehdottaa joko yksittäistä esitelmää, työryhmän aihetta tai valmista työryhmää puhujineen. Yksittäisen esitelmän pituus keskusteluineen on 30 minuuttia. Esitelmät voivat olla suomeksi tai ruotsiksi ja liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin:

 - lajien poliittisuus (esim. pamfletti, manifesti, essee,
lastenkirjallisuus)

 - arjen estetiikka

 - kirjallisuudentutkimuksen etiikka

 - esteettisten kokeilujen poliittisuus

 - politiikka estetiikkana/estetiikka politiikkana

 - kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen aluepolitiikka

 - ympäristön, esineiden ja tilan etiikka

 - mannermaisen filosofian ja teorian ”esteettinen käänne”

 - koomisen etiikka ja estetiikka

 - tekijyyden politiikat

 - intermediaalinen estetiikka

 - sukupuolittuneet etiikat ja estetiikat

 - ylirajaisuuden politiikat

 - etiikan, estetiikan ja politiikan universaalit

Vuosiseminaarin uutena osana on työpaja väitöskirjan tekijöille. Siihen valitut jatko-opiskelijat saavat palautetta väitöskirjatekstistään maamme kirjallisuusoppiaineiden professoreilta ja muilta asiantuntijoilta. Työpajan osallistujat valitaan abstraktin ja motivaatiokirjeen perusteella. Abstraktissa (250–300 sanaa) hakija esittelee väitöskirjansa keskeisen ongelman tai idean (työpajassa esiteltävän valmiin paperin enimmäispituus 7 sivua). Motivaatiokirjeessä hakija puolestaan perustelee, miksi hänen olisi tässä vaiheessa tarpeellista saada palautetta muiltakin kuin omilta väitöskirjaohjaajiltaan (motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 sivu). Työpaja kokoontuu torstaina 19.5. Osallistujat voivat pitää myös seminaariesitelmän.

Lähetä esitelmäehdotukseksi osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com viimeistään 29.2.2016. Työryhmä- ja työpaja-abstraktien määräpäivä on 15.2.2016.

Kaikkien abstraktien pituus on 250–300 sanaa. Ilmoita esitelmä- tai työryhmäehdotuksesi alussa sähköpostiosoitteesi, affiliaatiosi sekä mahdollinen hakemisesi seminaarin yhteydessä järjestettävään työpajaan. Lähetä tekstisi Word- tai RTF-tiedostona. llmoita esitelmäehdotuksessasi, saako abstraktisi julkaista Seuran verkkosivuilla.

Esitelmäehdotuksien hyväksymisestä ilmoitetaan maaliskuun 2016 lopussa.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen sekä Åbo Akademin Litteraturvetenskapin kanssa.

Lisätietoja voit kysyä Kirjallisuudentutkijain Seuran sihteeriltä Hanna Samolalta (hanna.samola@uta.fi).

 

CFP: Etik, estetik, politik

Årsseminarium, Sällskapet för litteraturforskning i Finland, Åbo 19.–20.5.2016

Temat för Sällskapets årsseminarium, som ordnas på Åbo Akademi och Åbo universitet, är etikens, estetikens och politikens växelverkan i litteraturen. Hur behandlas etiska frågor och människans förhållande till Den Andre inom litteraturen? Vilken är relationen mellan estetik, litteratur och litteraturvetenskapliga metoder? På vilka sätt kan ”det estetiska” förstås idag och vad betyder detta för litteraturforskningen? Är den politiska litteraturforskningen något som tillhör en svunnen tid, eller mer behövlig än någonsin? Vad kan litteraturforskning vara och göra under en tid då politiken i allt högre grad håller på att estetiseras?

Vi välkomnar bidrag som anknyter till begreppen etik, estetik och politik; till exempel genom att utmana dessa begrepps vedertagna betydelser inom litteraturforskningen eller visa varför de är behövliga och användbara i litteraturanalys. Seminariets huvudtalare är professor Lea Rojola, professor Hanna Meretoja och FT, docent Mia Österlund.

Vi välkomnar föredragsförslag och förslag till workshoppar. Du kan föreslå ett enskilt föredrag, ett ämne för en workshop eller en färdig workshop. Längden på enskilda föredrag (inklusive diskussion) är 30 minuter. Föredragen kan vara på svenska eller finska. De kan – till exempel – anknyta till något av följande ämnesområden:

   genrer och politik (t.ex. pamfletten, manifestet, essän,                   barnlitteratur)
   - vardagens estetik
   - litteraturforskningens etik
   - det politiska i experimentell litteratur
   - politik som estetik och estetik som politik
   - regionalpolitik inom litteraturen och litteraturforskningen
   - omgivningens, föremålens och rummets etik
   - den ”estetiska vändningen” inom kontinental filosofi och teori
   - det komiskas etik och estetik
   - upphovsmannaskap och politik
   - intermedial estetik
   - genuspräglad etik och estetik
   - den transnationella litteraturens politik
   - universaler inom etik, estetik och politik

Under årsseminariet ordnas också en forskarverkstad för doktorander som skriver på sin avhandling. Doktorander som deltar i verkstaden har möjlighet att lägga fram texter (max 7 sidor långa) och få respons av professorer och andra experter vid de litteraturvetenskapliga läroämnena i Finland. Doktorander som vill delta i verkstaden bör skicka in en abstrakt och ett motivationsbrev. I abstrakten (250–300 ord) presenterar doktoranden sin avhandling och ett centralt problem eller en central idé som hen för tillfället är sysselsatt med. I motivationsbrevet (max 1 sida) förklarar doktoranden varför just hen skulle ha nytta av responsen. Forskarverkstaden ordnas på torsdagen 19.5.2016. Doktorander som deltar i verkstaden kan, om de så vill, också sända in ett föredragsförslag.

Sänd ditt föredragsförslag till adressen ktsseminaari@gmail.com senast 29.2.2016. Förslag till workshoppar bör sändas senast 31.1.2016. Doktorander som vill delta i forskarverkstaden bör också sända abstrakt och motivationsbrev senast 31.1.2016.

Alla abstrakter bör vara 250–300 ord långa. Sänd din text som en Word- eller RTF-fil. Då du anmäler dig bör du meddela din e-postadress, din affiliation och huruvida din abstrakt får publiceras på KTS:s webbsida. Om du dessutom anmäler dig till forskarverstaden som ordnas i samband med seminariet, bör du även meddela detta. De antagna meddelas i slutet av mars 2016.

Årsseminariet ordnas i samarbete med Kotimainen kirjallisuus och Yleinen kirjallisuustiede vid Åbo universitet samt Litteraturvetenskap vid Åbo Akademi.

Frågor kan riktas till KTS sekreterare Hanna Samola (hanna.samola@uta.fi).


Call for papers: European Network for Comparative Literary Studies (ENCLS) biannual congress 2017

FEAR AND SAFETY

Location: University of Helsinki, Finland
Dates: 23-26 August 2017
Deadline for proposals: 30 September 2016

In its recent past, Europe has encountered economic depressions, climate change, military interventions, terrorist attacks and the dual rise of aggressive nationalism and the fear of the loss of national identity and autonomy. These times reveal the presence of collective fears concerning economic, political, environmental, and security issues. Simultaneously, in their everyday lives, people deal with a sense of fear that arises on a more individual level: they fear for their own financial future, perhaps for their threatened cultural, gender or sexual identities, and possibly even for their physical safety. In view of this, it is pertinent to ask whether there is a contemporary European mind-set that is obsessed with the idea of safety. By virtue of its etymology, the notion of safety has been associated with salvation and redemption. Such connotations, however, seem to have receded in secular, liberal-capitalist society and have been replaced by the far more protective and restrictive idea of security. How are safe – or secure – environments and societies being imagined and idealised in Europe, and have such imaginings changed over the decades and centuries?

This conference calls for contributions dealing with the issues of fear and safety in European literature. Paper topics might include contemporary realist narratives of migration, or the apocalyptic and dystopian narratives currently permeating the entire cultural landscape. Papers on transnational and multicultural issues are welcomed, as are papers focusing on the genre-specific problematics of approaching the themes of fear and safety (e.g. fantasy, thrillers, speculative fiction, children’s literature, literature for young adults). Recent trends in research, such as affect and risk theory, are also pertinent. How do literary presentations create and shape the social, “public”, and possibly collective emotions that frame our experience? How do such representations, usually far more accessible to the public than scientific information, influence the real‑life evaluation and selection of risks? What kinds of textual strategies and ways of story-telling are being used to express the affectivities of fear and safety? How are increasingly popular adaptations and multimodal works of art connected to contemporary notions of fear and safety in their ways of (re)telling (past) stories?

In addition, we invite contributions about the representations of European territories of the Arctic: the entire world has become increasingly fascinated with the northern parts of the planet. Security in the Arctic is not threatened by the presence of armed forces or nationalistic movements; rather, the strains on the environment caused by climate change and increased human activity are raising fears on a global scale.

Notions of fear and safety therefore lend themselves to comparative exploration through different disciplines, such as Geocriticism, Diaspora Studies, Migration Studies, Myth and Folklore Criticism, (Post‑) Colonial Studies; Women’s Studies, Gender Studies, LGBT Studies, Ecocriticism, Posthumanism, New Materialisms, Risk Theory, Adaptation Studies, Intermedial Studies, Children’s Literature, Literature and Science, Literature and Psychology, Literature and Philosophy, Narratology, Ethics in/and Literature, Affects in/and Literature, Cultural Studies, Scandinavian Studies, and Arctic Studies.

You are welcome to submit your proposals in English or French or in the languages of Finland: Finnish, Swedish or Sami. We welcome proposals for individual papers and for thematic panels.

Deadline for proposals: 30 September 2016.

Proposals for individual papers: Please send your abstract to <encls2017@gmail.com> in RTF or Word format, containing the following information in this order: 1) Your name, 2) Your title (e.g. Postgraduate Student, Professor) 3) Your institution or affiliation, if applicable, 4) Your contact details, including e-mail address, 5) Title of your presentation, 6) Max. 300-word abstract, 7) Short biography (max. 150 words), 8) 3 to 5 keywords describing your presentation.

Proposals for thematic panels: Please collect the abstracts of participants (formatted as above) to one RTF or Word file, under the title “Panel proposal: Name of panel”. Remember to include the contact details of the main organiser of the panel (including e-mail address). A panel should have 3-4 participants (or 6-8 participants for a two-session panel). Send the abstract file to <encls2017@gmail.com>.

Conference location: Founded in 1640, the University of Helsinki is the most versatile institution for science, education, and intellectual renewal in Finland. Helsinki is the capital city of Finland, and the university campus is located right in the heart of the city. Downtown Helsinki and the Central Campus of the university can be easily reached from the international Helsinki-Vantaa airport. There are also excellent ferry or train connections to Helsinki from Sweden, Russia and Estonia.

The conference is organised in collaboration with Finnish Literary Research Society.

Contact address: encls2017@gmail.com

European Network for Comparative Literary Studies (http://encls.net/)
University of Helsinki (https://www.helsinki.fi/en)
Finnish Literary Research Society


Kutsu seminaariin Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta!

Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta! pidetään Tampereen yliopistossa 12.-13.5.2015. Seminaarin puhujavieraita ovat tutkijat Mikko Lehtonen, H. K. Riikonen, Olli Löytty, Hanna Kuusela, Sanna Nyqvist ja Outi Oja sekä kirjailija Johanna Sinisalo. Keskiviikon 13.5. paneelikeskustelu, tutkijapuheenvuoro ja Johanna Sinisalon esitelmä ovat kaikille kuulijoille avoimia tilaisuuksia.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 30 e Seuran tilille 800012-1473445 (IBAN FI9080001201473445, viestikenttään merkintä "seminaarimaksu") ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille Hanna Samolalle (hanna.samola@uta.fi) 22.4. mennessä. Seminaarin illanviettoon (ti 12.5. kello 19) ravintola Laternassa (Puutarhakatu 11, Tampere) ilmoittaudutaan maksamalla illalliskortti (43 e) Seuran tilille ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille viimeistään 22.4. Mainitkaa viestissä, kumman pääruoan (kasvis- vai liharuoka) valitsette. Kasvisvaihtoehto on vegaaninen. Mainitkaa samalla mahdollisista ruoka-aineallergioistanne.

Seminaarin ohjelma ja esitelmien abstraktit ovat linkkeinä.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!


Esitelmäkutsu: Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta!
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Tampereella 12.–13.5.2015

Tampereen yliopistolla pidettävän kaksipäiväisen KTS:n vuosiseminaarin 2015 teemana on kirjallisuuden, vastarinnan ja yhteiskunnan väliset monimuotoiset suhteet. Seminaari kysyy: Esittääkö kirjallisuus vastarintaa nykyisyydelle ja sen erilaisille poliittisille, taloudellisille ja ideologisille ilmentymille? Pakeneeko kirjallisuudentutkimus omaan yhteiskunnasta irralliseen norsunluutorniinsa?

Viime vuosikymmeninä tapahtuneet kriittisen ajattelun moninaiset käänteet, kuten esimerkiksi ”eettinen”, ”affektiivinen”, ”kognitiivinen” ja ”materiaalinen” käänne, ovat korostaneet kirjallisuudentutkimuksen kytkeytymistä maailmaan ja yhteiskuntaan – jos tutkimus niistä koskaan oli eronnutkaan.

Vuosiseminaarin teeman myötä toivomme monipuolista keskustelua kirjallisuuden, tutkimuksen ja maailman välisistä kytköksistä. Esitelmät voivat rakentua esimerkiksi seuraavien kysymysten ympärille: Miten nykyiset kirjallisuudentutkimuksen menetelmät mahdollistavat yhteiskunnallisuuden mukaan ottamisen? Kenelle kirjallisuudentutkimusta kirjoitetaan, minkä vuoksi, mitä vastaan?

Entä mitä vastaan itse kirjallisuus kapinoi: yhteiskuntaa vai kirjallisuuden ”valtavirtaa”? Mille kirjallisuus sanoo ”ei”? Ja mille se sanoo ”kyllä” sanoessaan ”ei”? Minkälaista vastarintaa edustavat esimerkiksi nykykirjallisuudessa yleistyneet dystopiat?

Nyt pyydämme ehdotuksia esitelmiksi tai työryhmiksi.  Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotukset voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin tai muihin teemaa viistoaviin kysymyksiin ja aiheisiin:

- Kirjallisuus vastarintana
- Satiiri, parodia ja ironia vastarinnan välineinä
- Vastarinnan retoriikka ja vastarintadiskurssin ideologinen haltuunotto
- Kirjallisuuden ideologisuus/ideologiakriittisyys
- Tutkimusmenetelmien ideologia(kriittisyys)/yhteiskunnallisuus
- Yhteiskunnalliset dystopiat ja utopiat
- Kokeellisen kirjallisuuden vastarintaisuus
- Kirjallisuus ja kapitalismikritiikki
- Kirjallisuus sekä inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet
- Posthumanistinen ja ekokriittinen kirjallisuudentutkimus
- Kirjallisuudentutkimus ja sen lukijat
- Kognitiivinen narratologia ja yhteiskunta
- Uskonto kirjallisen toiminnan ideologisena innoittajana
- Vastarinnan erilaiset korostukset kirjallisuudessa (esim. tasa-arvo,      diversiteetti, identiteetti, talous, oikeusjärjestelmä)

Lähetä esitelmäehdotuksesi 9.2.2015 mennessä osoitteeseen hanna.samola@uta.fi

Ehdotuksen pituus on enintään 300 sanaa. Ilmoita myös yhteystietosi ja affiliaatiosi. Esitelmäehdotuksen hyväksymisestä ilmoitetaan helmikuun 2015 loppuun mennessä.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön kanssa.


Myytti, uskonto, kirjallisuus -vuosiseminaari

Helsingissä 8.–9.5.2014 pidettävä Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2014 tarkastelee myytin, uskonnon ja kirjallisuuden suhdetta.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 25 e Seuran tilille 800012-1473445 (IBAN FI9080001201473445, viestikenttään merkintä "seminaarimaksu") ja lähettämällä viesti Seuran sihteerille Hanna Samolalle (hanna.samola@uta.fi) 25.4. mennessä.


Seminaarin ohjelma ja abstraktit
Paikka: Tieteiden talo, Helsinki (Kirkkokatu 6)
 

CFP: Myytti, uskonto, kirjallisuus

Helsingissä 8.– 9.5.2014 järjestettävä kaksipäiväinen Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2014 tarkastelee myytin, uskonnon ja kirjallisuuden suhdetta. Miten kirjallisuus esittää myyttejä ja synnyttää uusia? Humanistisissa tieteissä myytti on ymmärretty muun muassa historian luonnollistavana kertomuksena, joka pyrkii antamaan ilmiöistä pysyvän selityksen ja lisää kertomusten uskottavuutta. Tutkimuksessa on korostettu myyttirakenteiden kulttuureja halkovaa luonnetta, myyttien poliittista ja ideologista ulottuvuutta muun muassa yhteisöjen yhteenkuuluvuutta vahvistavana tekijänä. Relevantteja ovat myös uuden kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen käsitykset tarinankerronnan inhimillisistä universaaleista sekä se, millaisia myyttejä nykyihmisen todellisuus, esimerkiksi virtuaalinen todellisuus, synnyttää, ja millaisia myyttejä kirjallisuudessa kierrätetään juuri nyt.

Myytti, uskonto, kirjallisuus -symposiumiin toivotaan kirjallisuudentutkimuksen ohella myös poikkitieteellisiä- ja taiteellisia puheenvuoroja. Myös tietokirjallisuus ja eri uskontojen kanoniset tekstit tarjoavat hedelmällisen tutkimusalueen symposiumin teemalle.

Voit lähettää joko esitelmä- tai työryhmäehdotuksen Katja Seudulle osoitteeseen katja.seutu@helsinki.fi 28.2.2014 mennessä. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotus voi liittyä alla ryhmiteltyihin teemoihin tai muuhun myytti- ja uskontoteeman näkökulmaan:

·         Myytin käsite ja myyttiteoriat

·         Myytit eri kulttuureissa

·         Runous ja myytit/uskonto

·         Myytit interteksteinä

·         Myytit ja kertomuksen teoria

·         Universaalit ja kirjallisuus

·         Raamattu ja kirjallisuus

·         Uskonto ja uskonnolliset kokemukset kirjallisuudessa

·         Uskonnollinen kirjallisuus

·         Nykytodellisuuksien virtuaaliset myytit

·           Myytti, uskonto ja aika: historiallinen ja historiaton ulottuvuus, lineaarisuus / syklisyys, pyhä ja profaani aika

______________________________________________

Call for papers
KTS:n vuosiseminaari 2013: AIKA

Helsingissä 7.– 8.5.2013 järjestettävä kaksipäiväinen
Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari 2013 pureutuu
ajallisuuden erilaisiin ilmenemismuotoihin kirjallisuudessa.
Seminaarissa pohditaan eri näkökulmista ajan moniulotteista käsitettä ja sen
kirjallisuudessa saamia kulttuurisia merkityksiä.
Kirjallisuudentutkimuksessa aikaa voidaan tarkastella esimerkiksi
kokemuksellisena, kerronnallisena ja poeettisena käsitteenä. Ajan
kokemisen eri ulottuvuuksia ovat suhde menneisyyteen, nykyhetkeen ja
tulevaisuuteen: miten näitä kolmea ulottuvuutta työstetään ja
kuvitellaan kirjallisuudessa? Kaunokirjallinen teos ilmentää
erilaisia ajan kokemisen tapoja niin henkilöhahmojen kuin kerronnan
keinojen ja koko rakentumisen logiikkansa kautta.
Kirjallisuushistoria ja sen retrospektiiviset, kirjallisia kausia ja
 periodeja piirtävät rajaukset liittyvät olennaisesti aikaan. Aika on  myös esimerkiksi historiatieteissä, filosofiassa, fysiikassa ja
muissa luonnontieteissä keskeinen käsite, joten aikaproblematiikka
antaa mahdollisuuden lukuisiin tieteenalojen rajoja ylittäviin
kysymyksiin ja teoretisointeihin.

Seminaarin pääpuhujiksi ovat lupautuneet Colin Davis (Royal Holloway,
University of London), Andrew Gibson (Royal Holloway, University of
London), Martin Middeke (University of Augsburg), Kuisma Korhonen (Oulun yliopisto) ja Liisa Steinby (Turun yliopisto).

Seminaari järjestetään yhteistyössä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman ja Turun yliopiston Kirjallisuus ja aika -projektin kanssa.
Plenaariesitelmien lisäksi seminaariin kuuluu esitelmiä ja työryhmiä.
Voit lähettää joko esitelmä- tai työryhmäehdotuksen. Se voi liittyä
alla ryhmiteltyihin teemoihin tai johonkin muuhun ajallisuuden
näkökulmaan.

● Muisti, trauma, melankolia
● Erilaiset ajan kokemisen tavat kirjallisuudessa
● Menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden kokeminen ja kuvitteleminen
● Kirjallisuushistoria: periodeja ja rajauksia
● Runous, poetiikka ja ajallisuus
● Kerrottu aika, kerronnan aika, aika kertomuksen tutkimuksessa
● Ajan teoriat ja käsitteet kulttuurissa, kirjallisuudessa,
filosofiassa ja muissa tieteissä
 ● Ajan paradoksit

Lähetä esitelmäehdotuksesi Hanna Lahdenperälle osoitteeseen hanna.lahdenpera@helsinki.fi 28.2.2013 mennessä.

______________________________________________________

CFP: Proosakonferenssi KEINO 10.-12.5.2012


Helsingissä 10.-12.5.2012 pidettävä Proosakonferenssi KEINO on Kirjallisuudentutkijain Seuran, Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin, Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran, Nuoren Voiman Liiton sekä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tohtoriohjelman yhteistyössä järjestämä kirjallisuustapahtuma, jossa tarkastellaan proosan lajeja ja keinoja kirjallisuudentutkimuksen ja luovan kirjoittamisen näkökulmasta. Mihin kertomuksia tarvitaan, miten proosan lajit ovat muuttuneet ja mitkä ovat proosan mahdollisuudet nykykirjallisuudessa?

Konferenssin pääpuhujina ovat Tutkijakollegiumin kirjailijavieraat Antje Rávic Strubel (Saksa) ja Monique Truong (Yhdysvallat) sekä professori Fredric Jameson (Yhdysvallat), kirjailija, käsitetaiteilija Tom McCarthy (Iso-Britannia) ja akatemiatutkija Päivi Mehtonen (Suomi).

Tapahtuma alkaa torstaina 10.5. kaksipäiväisellä, Tieteiden talossa pidettävällä seminaarilla. Perjantai-illasta lähtien konferenssin ohjelma siirtyy Kansallisteatterin Lava-klubille, jonka ohjelmasta vastaa Mahdollisen Kirjallisuuden Seura. Lava-klubilla kuullaan ja nähdään kokeellisia proosaesityksiä, akateemisia alustuksia sekä tanssitaan proosadiskossa. Tarkempi ohjelma julkistetaan maaliskuussa.

Tieteiden talossa kuullaan pääpuhujien lisäksi työryhmäesitelmiä. Voit lähettää yksittäisen esitelmäehdotuksen tai koota työryhmän ja ehdottaa sitä seminaarin ohjelmaan. Lähetä ehdotuksesi Lieven Ameelille lieven.ameel@helsinki.fi 15.3.2012 mennessä.

Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu 20 € KTS:n tilille 800012-1473445, viitenumero 1009.

Tervetuloa keskustelemaan proosan keinoista!

Riikka Rossi,
Kirjallisuudentutkijain Seuran  puheenjohtaja

______________________________________________________

KIRJALLISUUDENTUTKIMUS NYT -vuosiseminaari 31.5.-1.6.2011


Kirjallisuudentutkijain seuran Kirjallisuudentutkimus nyt  -vuosiseminaari pidetään 31.5-1.6.2011 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Seminaarin pääpuhuja on professori Shane Weller Kentin yliopistosta aiheella ”Literary Studies in Destitute Times".

Vuosiseminaarin tarkempi ohjelma tästä.

Esitelmöijien abstrakteihin tästä.

Seminaarin illanvietto järjestetään tiistaina kello 18.00-20.00 Tieteiden talolla. Illanviettoon kuuluu monipuolinen salaattibuffet, lasi viiniä ja musiikkiesitys.

Lämpimästi tervetuloa!

Seminaarin ilmoittautuminen on päättynyt 8.5.2011.

___________________________________________

Kirjallisuudentutkijain seura
31.5-1.6.2011 Helsinki, Tieteiden talo

KIRJALLISUUDENTUTKIMUS NYT

Kirjallisuudentutkijain seuran vuoden 2011 vuosiseminaarin teemana on "Kirjallisuudentutkimus nyt". Lähtökohtana on esitellä kattavasti Suomessa tällä hetkellä tehtävää tutkimusta ja lisäksi viritellä yleisempää keskustelua kirjallisuudentutkimuksen identiteetistä, päämääristä ja tulevaisuudesta.

Vuosiseminaaria varten olemme pyytäneet työryhmä- ja esitelmäehdotuksia maamme yliopistojen kirjallisuuden oppiaineista. Työryhmien kuvaukset sekä vetäjien yhteystiedot ovat tämän viestin lopussa.

Seminaarin ulkomainen pääpuhuja on Kentin yliopiston vertailevan kirjallisuudentutkimuksen professori Shane Weller, joka on kirjoittanut sekä modernismista että kirjallisuuden ja filosofian suhteesta. 

Tervetuloa keskustelemaan kesällä 2011! Tätä kutsua voi myös lähettää edelleen.

Tiina Käkelä-Puumala
Kirjallisuudentutkijain seuran hallituksen puheenjohtaja 2008-2011
----------------------------------------------------------------------------


2011 VUOSISEMINAARIN TYÖRYHMÄT


1. Kirjallisuus ja aika

pj. Aino Mäkikalli, Yleinen kirjallisuustiede, TY (ainmak@utu.fi)

Työryhmässä pohditaan ajan kerronnallista ja temaattista rakentumista kaunokirjallisuudessa. Miten ajan käsittäminen ja kokeminen on esitetty kirjallisuudessa sen eri vaiheissa? Minkälaisia eettisiä kysymyksiä ajallisuuden esittämiseen liittyy? Millä tavoin sukupuolittunut ajan kokemus voidaan esittää kaunokirjallisuudessa? 


2. Materia(alisuude)n muodot ja metodologiat

Kaisa Kurikka (kaikur@utu.fi)
Siru Kainulainen (sirkai@utu.fi)

Materia, materiaalisuus, (uus)materialismi… Erilaiset aineellisuuteen viittaavat käsitteet ovat alkaneet toistua kriittisessä teoriassa yhä useammin. Mistä on kyse – kenties ”materian paluusta”, ”materialistisesta käänteestä” vai ”representaatioajattelun” rinnalle asettuvasta tutkimusotteesta? Työryhmän tarkoituksena on jatkaa KTS:n viimevuotisessa seminaarissa alkanutta keskustelua kirjallisuudentutkimuksen suhteesta materiaalisuuteen. Työryhmässä pohditaan erityisesti metodologisia kysymyksiä unohtamatta kuitenkaan tapaustutkimuksia: Mitä muotoja materia(alisuus) saa tutkimuksessa? Onko olemassa materialistista metodologiaa? Miten materiaalisuus problematisoituu kirjallisuudentutkimuksessa ja itse kirjallisuudessa? Mitä esimerkiksi feministinen uusmaterialismi, Bruno Latour tai uusmarxilaisuus voivat antaa kirjallisuudentutkimukselle? Miten materiaalisuus toimii lyriikan tai proosan tarkastelussa?



3. Kertomuksen tutkimus tänään – huomenna


Liisa Ahlava (liisa.ahlava@uta.fi)
Mirja Kokko (mirja.kokko@uta.fi)
Tytti Rantanen (tytti.p.rantanen@uta.fi)

Kertomuksen käsite elää ja voi hyvin. Tutkimuskohteena se haarautuu moniaalle niin kirjallisuudentutkimuksen alueella kuin monilla muilla tieteenaloilla. Jälkiklassisessa narratologiassa tutkimuskohde määrittyy usein toisaalta luonnollisen ja epäluonnollisen  ongelmallisen vastakkainasettelun, toisaalta tosimaailman ja fiktion samastamisen kautta.

Herääkin kysymys, hämärtyvätkö kertomuksen rajat siinä määrin, että käsitteestä tulee käyttökelvoton ja hallitsematon. Kaipaako kertomuksen käsite uudelleenmäärittelyä tai avartamista, ja jos kaipaa, miten ja millaista? Edelleen tulee kysyä, mitä tekemistä 
kertomuksella on kirjallisuuden kanssa. Mitä tapahtuu kirjallisuudellisuudelle?

4. Yhteiskunnallinen kirjallisuus

Sari Kivistö (sari.kivisto@helsinki.fi)
Tiina Käkelä-Puumala (tkakela@mappi.helsinki.fi)
Saija Isomaa (saija.isomaa@helsinki.fi)

Mikä on kirjallisuuden ja sen eri lajien rooli yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä? Miten taiteen keinoin on eri aikoina pyritty asenteiden ja mielipiteiden muokkaukseen? Perinteisiä kantaaottavia lajeja ovat satiiri, poliittiset pamfletit ja kirjallisuuden ulkopuolella pilapiirrokset, joiden kärki on usein suunnattu valtaapitäviin – kirkkoon, politiikkaan ja talouteen – ja niiden avulla on pyritty vaikuttamaan sosiaalisiin epäkohtiin. Mutta miten yhteiskunnallisuus näkyy muussa kirjallisuudessa? Onko nykykirjallisuus poliittista, ja mihin se ottaa kantaa? Millaisia esittämisen konventioita  yhteiskunnallisessa kritiikissä on, ja mikä on niiden historiallinen tausta? 


5. Kokeellinen kirjallisuus ja kielen rajat


Sami Sjöberg (sami.sjoberg@helsinki.fi)
Antti Salminen (antti.e.salminen@uta.fi).

Työryhmä tarkastelee kokeilevaa kirjallisuutta, joka hyödyntää uskonnollisen kielen keinoja koetellessaan todellisuuden esittämisen rajoja. Tällaiset pyrkimykset näkyvät teemojen kuten 'ei-mikään', 'hiljaisuus' tai 'sanoinkuvaamattomuus' käsittelynä. Näistä kirjallisista pyrkimyksistä ei väistämättä seuraa vaikeatajuisuus ja vaikeneminen; juuri mahdottomuuden käsittely saattaa tehdä näkyviksi tietynlaisen retoriikan ja poeettisen rakenteen keinot.

Viimeaikainen mielenkiinto näitä käsitteitä kohtaan erityisesti filosofiassa ja teologiassa on mielellään nähty kulttuurisena käänteenä ja (jälkimodernina) vastustuksena aiemman modernistisen taiteen sekulaareja oletuksia kohtaan. Tämä työryhmä puolestaan etsii eurooppalaisesta kirjallisuudesta pitempiä jatkumoita. Työryhmä tarkastelee "sanoinkuvaamattoman" ja sen esittämisessä käytettyjen tekstuaalisten taktiikoiden välistä vuorovaikutusta.


6. Postkoloniaalin jälkeen

Kaisa Ahvenjärvi (kaisa.ahvenjarvi@jyu.fi)
Anna Pehkoranta (anna.m.pehkoranta@jyu.fi)
Anna-Leena Toivanen (anna-leena.toivanen@jyu.fi)

1980- ja 1990-luvulla akateemisiin keskusteluihin noussut postkoloniaali tutkimus on vakiinnuttanut asemansa kirjallisuudentutkimuksen kentällä. Postkoloniaalin tutkimuksen ensisijainen intressi on ollut kolonialististen diskurssien analyysi ja purkaminen. Tästä perustavanlaatuisesta motiivista postkoloniaali tutkimus on laajentunut moninaisiin kysymyksenasetteluihin ja toisaalta kentän sisäisiin debatteihin siitä, mikä on postkoloniaalin tutkimuksen tulevaisuus. Postkoloniaaliin teoriaan on kohdistettu 
esimerkiksi afrikkalaisen kirjallisuuden kontekstissa paljon kritiikkiä: esille on nostettu ajatus teorian ja materiaalisten todellisuuksien välisestä kuilusta ja siitä, kuinka kirjalliset tekstit haastavat teorian perusoletuksia. Diasporan ja transnationaalin käsitteiden vakiinnuttua osaksi (postkoloniaalin) kirjallisuudentutkimuksen käsitteistöä myös postkoloniaalin tutkimukse risteyskohdat feministisen tutkimuksen, etnisyyden ja rodun teoretisoinnin sekä muiden kriittisten teorioiden kanssa ovat tuoneet kirjallisuudentutkimukselle uusia haasteita. Lisäksi 1990-luvun loppupuolelta lähtien voimistunut alkuperäiskansojen tutkimus on tuonut postkoloniaalille tutkimuskentälle uudenlaisia näkökulmia ja tavoitteenasetteluja.

Työryhmän tarkoituksena on pohtia postkoloniaalin kirjallisuudentutkimuksen mahdollisia tulevaisuuksia kysymällä mm. sitä, mihin suuntaan tutkimussuuntausta tulisi kehittää, mitkä olisivat sen mahdollisia uusia ”aluevaltauksia”, miten kirjallisuus ja teoria saadaan hedelmälliseen dialogiin ja mikä on tutkimuksen suhde tämän päivän globalisoituneen maailman materiaalisiin olosuhteisiin Työryhmässä pohditaan myös erilaisten teoreettisten painopisteiden uusia risteyskohtia sekä postkoloniaalin tutkimuksen suhdetta muihin kriittisiin teorioihin.


7. Genres of Literary Worldmaking


Riikka Rossi (riikka.rossi@helsinki.fi)
Lieven Ameel (lieven.ameel@helsinki.fi)

Comparative Approaches to Literary Worldmaking will discuss literary genres and periods in the context of comparative studies. Literary genres cross national borders and travel from centre to periphery and back, thus creating fictional worlds in dialogue with the preexisting cultural discourses, combining local and global, national and international literary traditions. The novel may serve as one excellent example of a migratory genre particularly capable of revealing culture-specific social experiences and contentious cultural politics.

 We are particularly interested in how ways of narrative worldmaking have travelled between national literatures. What are the possibilities and challenges of comparative approaches to the study of literary genres and periods? What new approaches and theoretical toolboxes are needed in order to better understand the dialogic relation between various modes of constructing literary worlds? How can culture-specific modes of emplotment, notions of intertextuality, and the genesis of genres as methodological concepts of comparative literature be brought to bear on questions of literary worldmaking?








Aiemmat tapahtumat


 
AVAIN-lehti
AVAIN lehti


Avaimen mainos




 

 

KTS Kirjallisuudentutkijain Seura